Suomen Psykologiliitto

Kun koulupsykologi on sotessa, yhteisöllinen työ kouluissa jää vähälle

Jaa

Opiskeluhuollon psykologien työ on erilaista osana koulujen ja oppilaitosten organisaatiota verrattuna työhön osana sote-organisaatiota. Tämä käy ilmi sekä Psykologiliiton tuoreesta jäsentutkimuksesta että vertailemalla kuntien tietoja THL:n TEAviisari-verkkopalvelussa. Yhteisöllistä työtä tehdään sivistystoimessa enemmän kuin sote-organisaatiossa.

Opetustoimessa koulupsykologi tekee yhteisöllistä työtä 

Sivistystoimessa olevat koulupsykologit tekevät yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä enemmän, keskimäärin 19 % työajasta, kuin sotessa olevat koulupsykologit, keskimäärin 12 %. Tämä oli tulos Psykologiliiton tuoreessa selvityksessä.

Sama käy ilmi TEAviisarin opiskeluhuollon työajan kohdistumista koskevan tiedon vertailusta: Kainuussa ja Eksotessa, jossa opiskeluhuollon henkilöstö on osa maakunnallista sote-organisaatiota, psykologit käyttivät työajastaan yhteisölliseen oppilashuoltoon, suunnitteluun ja arviointiin keskimäärin noin 10 % työajastaan. Vastaava osuus koko maassa oli keskimäärin 20 % työajasta. 

Opiskeluhuoltolaki määrittää yhteisöllisen opiskelijahuollon ensisijaiseksi yksilölliseen työhön nähden. Yhteisötyön tarkoitus on edistää hyvinvointia ja oppimista, kehittää kasvuyhteisöä sekä ehkäistä ongelmia, esimerkiksi kiusaamista, mielenterveyden pulmia ja ongelmia koulunkäynnissä. Se, että koulupsykologien työaika menee pääosin yksilötyöhön, ei siis ole lain hengen mukaista. Erityisen huonosti lain tarkoittama yhteisöllisen työn ensisijaisuus toteutuu, kun opiskeluhuollon psykologit ovat osa sote-organisaatiota.

Psykologiliiton kyselyyn opiskeluhuollon psykologeille vastasi 417 psykologia eri puolilta Suomea. Vastanneista koulupsykologeista 80 % toimi sivistystoimessa tai oppilaitoksessa, ja vain 20 % työskenteli sosiaali- ja terveydenhuollon osana. Koulupsykologin työhuone oli koululla 88 % vastaajista, 9 %:lla terveyskeskuksessa. Psykologi tekee työtään useammin koululla, mikäli hän toimii sivistystoimen osana.

Koulupsykologeja puuttuu 500

Opiskeluhuollon psykologien määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina, mutta heitä on edelleen liian vähän, koska kunnat eivät ole perustaneet riittävästi työpaikkoja. Sopiva määrä opiskelijoita on noin 500 yhtä psykologia kohti. Näin psykologi pystyy tekemään yhteisöllistä työtä, tarjoamaan varhaisen vaiheen hoitoa sekä tekemään psykologin tutkimuksia ja konsultoimaan opettajia. 

Nykyään psykologia kohden on keskimäärin 1000 oppilasta tai opiskelijaa. Suurimmillaan psykologia kohti voi olla jopa 3000 oppilasta ja fyysisiä kouluyksiköitä jopa kymmeniä. Suurin vajaus psykologeista on ammattikouluissa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että opiskeluhuollon psykologeille ja kuraattoreille tulee sitova mitoitus.

Tutustu tarkemmin tietoihin

TEAviisari: https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/index

TEAviisarin tunnuslukutaulukot (opiskelijahuollon henkilöstön ajankäyttötaulukot taulukosta 14.1. alkaen): https://teaviisari.fi/teaviisari/content/file/151/Peruskoulutiedonkeruun_perustaulukot_2017

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Psykologiliitto
Bulevardi 30 B 3
00120 Helsinki

09 6122 9122http://www.psyli.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto

Psykologeille yhä suurempi tarve – koulutuksen rahoitus vaatii uudistamista27.11.2020 08:24:30 EETTiedote

Psykologien osaamiselle on koko ajan enemmän kysyntää niin sote-sektorilla, opetuksen ja koulutuksen saralla kuin myös laajasti monissa muissa asiantuntijatehtävissä, esimerkiksi työ- ja organisaatiopsykologian alalla. Suomen Psykologiliitto, Psykonet ja Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto SPOL ry ovat iloisia siitä, että psykologin asiantuntijuuden arvo ja tarve yhteiskunnassamme on tunnistettu ja muistuttavat alan koulutuksen laadun tärkeydestä sen kehittämisessä.

Psykologiliitto kannattaa oppivelvollisuusiän nostamista – syrjäytymisen ehkäisemiseksi toimittava jo päiväkodissa ja peruskoulussa17.11.2020 12:09:38 EETTiedote

Psykologiliitto pitää hallituksen esitystä oppivelvollisuuslaiksi kannatettavana. Positiivista esityksessä oppivelvollisuuden jatkamisesta ovat etenkin toisen asteen opintojen maksuttomuus, opiskeluhuollon sitova mitoitus, nivelvaiheopetus sekä oikeus erityiseen tukeen lukiossa. Lain myötä toiselle asteelle tulee monenlaisia uusia velvoitteita, joten on tärkeää varmistaa riittävät resurssit sekä opetukseen, opinto-ohjaukseen että opiskeluhuoltoon kaikille kouluasteille.

Kuraattorin ja koulupsykologin ennaltaehkäisevän työn johtaminen kouluissa ja oppilaitoksissa on turvattava22.10.2020 13:41:38 EESTTiedote

Hallitus on tarkentanut sote-uudistuksen lakiesitysluonnosta lausuntokierroksen perusteella. Nyt esitetään, että psykologit ja kuraattorit työskentelevät ensisijaisesti koulujen ja oppilaitosten tiloissa. Tämä on tärkeä linjaus, joka mahdollistaa aiempaa muotoilua paremmin psykologien ja kuraattorien tärkeän työn jatkumisen fyysisesti osana kouluyhteisöjä ja lähellä lasten ja nuorten arkea, helposti saatavilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme