Kun lentomuurahainen ei lennäkään
Sanja Hakala tutki väitöskirjatyössään muurahaisten levittäytymistä ja sen yhteyttä sosiaalisuuden evoluutioon. Hakala osoittaa tutkimuksessaan, että sosiaalinen evoluutio ja levittäytymisen evoluutio liittyvät vahvasti toisiinsa, ja niiden tutkiminen yhdessä antaa meille paremman käsityksen sosiaalisten järjestelmien evoluutiosta - ei vain muurahaisilla vaan kautta koko eliökunnan.
Hakala keskittyi tutkimuksessaan siivekkäisiin nuoriin kuningattariin ja koiraisiin eli niin sanottuihin lentomuurahaisiin, ja lajeina olivat Suomessa yleiset kekomuurahaiset ja mustamuurahaiset (Formica).
– Minua kiinnostavat erityisesti kaikkein suurimmat muurahaisyhteiskunnat, superkoloniat, joita osalla näistä lajeista on tavallisten perhemäisten yhteiskuntien sijaan. Superkolonioissa nuoret kuningattaret eivät levittäydy vaan jäävät kotiyhteiskuntaan lisäkuningattariksi, ja yhteiskunta kasvaa monipesäiseksi verkostoksi, jossa työläiset ja kuningattaret voivat liikkua vapaasti pesien välillä. Koska yhteiskunnassa voi olla satoja tai tuhansia munivia kuningattaria, yksilöiden välinen sukulaisuus on hyvin alhainen ja niiden välillä on sosiaalisia konflikteja, kertoo Hakala. Yhteiskunnan eri jäsenten edut voivat siis olla ristiriidassa keskenään, ja koko yhteiskunnan olemassaolo täten vaakalaudalla.
Hakalan tutkimuksessa ilmeni, että esimerkiksi pieniä heinäkekoja rakentavan kaljuloviniskan (Formica pressilabris) superkoloniaalisessa populaatiossa on yli 1300 pesää, jotka ovat enemmän tai vähemmän yhteydessä toisiinsa.
– Täysin rauhaisaa pesäverkoston yhteiselo ei ole, vaan työläiset kohtelevat joitakin kaukaisempien pesien työläisiä aggressiivisesti, sitä enemmän mitä kauempaa ne tulevat, sanoo Hakala. Silti selkeitä pesät toisistaan erottavia rajoja ei ole.
Entä kuinka hyvin eri lajien nuoret kuningattaret ja koiraat pystyvät lentämään, ja onko lentokyvyllä ja yhteiskuntatyypillä yhteyttä?
– Näyttää siltä, että superkolonioiden nuoret kuningattaret pystyisivät kyllä lentämään aivan kuten perhemäistenkin yhteiskuntien kuningattaret. Niillä on tarvittavat lentolihakset, ja yhteiskunta antaa niille muutenkin hyvät resurssit lentämistä varten. Silti iso osa niistä jää ylimääräisiksi kuningattariksi synnyinpesäänsä, mikä on arvokkaiden resurssien tuhlaamista, eikä välttämättä ole kaikkien yhteiskunnan jäsenten etu. Nuorten kuningatarten, ehkä jopa itsekäs, kotiin jääminen on mahdollisesti yksi superkolonioiden syntyä selittävä tekijä, Hakala toteaa.
Kuningatarten käyttäytymisen muutos näyttää johtaneen myös näiden lajien koiraiden levittäytymisstrategian muuttumiseen, ja nekin saattavat paritella kotipesän lähettyvillä kauemmas lentämisen sijaan.
Väitös:
Sanja Maria Hakala väittelee 9.6.2020 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Social polymorphism and dispersal in Formica ants" (Sosiaalinen monimuotoisuus ja levittäytyminen suomumuurahaisilla (Formica)). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo 2.
Vastaväittäjänä on professori Mark Brown, Royal Holloway, University of London, ja kustoksena on professori Liselotte Sundström. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Lue lisää muurhaistutkimuksesta Ötökkäakatemia-blogista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanja Hakala, sanja.hakala@helsinki.fi, puh. 0505496154
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461, eeva.karmitsa@helsinki.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme