Kunnilla on ratkaisuja kestävään elvytykseen ja työllisyyden kasvuun
Kunnissa halutaan viedä eteenpäin investointeja, jotka tukevat energiamurrosta, ilmastotoimia ja saavutettavuutta sekä edistävät innovaatioita ja digitalisaation hyödyntämistä. Myös työllisyyden tukeminen ja osaamisen kehittäminen ovat kuntien näkökulmasta tärkeitä elvytystoimia.
Kuntien investoinnit ovat talouden elpymisen kannalta välttämättömiä, mutta koronakriisin arvioidaan heikentävän kuntataloutta vielä vuonna 2021 1,7 miljardilla eurolla. Kuntaliitto pitääkin tärkeänä, että EU:n elpymisvälineessä Suomelle esitettyä 3,2 miljardin euron rahoitusta ohjataan myös kuntien investointeihin.
Kunnat tarvitaan mukaan EU:n elpymispakettiin kuuluvan kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmisteluun
EU:n elpymispakettiin sisältyvän kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman laadinta on käynnistynyt. Kuntien ja alueiden osallisuus kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelussa on tärkeää. Palautumissuunnitelmassa tullaan esittämään Suomen uudistus- ja investointiohjelma vuosille 2021-2023.
Suomen osalta elpymispaketin esitetty EU-rahoitus on kokonaisuudessaan 3,2 miljardia euroa. Lopullisia päätöksiä rahoituksesta ei ole vielä tehty. Koronakriisistä toipumiseen rakennettu laaja elpymispaketti sisältää useita eri välineitä, joilla tähdätään jäsenvaltioissa sekä nopeisiin elvytystoimiin että pitkän tähtäimen kriisistä palautumiseen.
- Kuntien tulee olla keskeisessä roolissa kestävän elvytyksen ratkaisuja etsittäessä. Esimerkiksi Euroopan hiilineutraalisuutta ei voida saavuttaa ilman kuntien laajamittaisia ympäristöratkaisuja maankäytössä, liikenteessä, rakentamisessa ja energiahuollossa. Samalla vihreät investoinnit tarjoavat alustan yksityisen sektorin työllisyyden kasvun vauhdittumiselle, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina
Kuntien investoinneilla luodaan kestävämpää ympäristöä ja parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä
Kuntaliiton selvitysten mukaan etenkin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa arvioidaan, että koronakriisi hidastaa yhdyskuntarakentamisen investointeja. Samoin juuri valmistuneen vesihuollon investointitarveselvityksen mukaan kuntien vesihuollon mittavat investointitarpeet ja saneerausvelka edellyttäisivät kokonaisinvestointien lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä nykytilanteeseen nähden.
- Kuntien ilmasto- ja työllisyystavoitteita tukevia kestävän elvytyksen toimia tulee kohdentaa fossiilittoman kaukolämmöntuotannon, rakennusten energiatehokkuustoimien ja kestävän liikkumisen ratkaisujen kaltaisten kuntien ympäristöinvestointien tueksi, sanoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.
Kipeimmin elvytystä kaivataan energia- ja sisäilmaremontteihin sekä joukkoliikenteeseen liittyviin toimiin. Koronapandemian aiheuttama joukkoliikenteen kriisi ei ole vielä ohi ja sen hoitamiseen tarvitaan valtiolta lisärahoitusta.
- Kunnat tarvitsevat rahoitusta joukkoliikenteen lipputulomenetyksiin, jotta vältytään palvelutason notkahdukselta ja yritysten kannattavuuden romahtamiselta. Rahaa tulisi kohdentaa myös kasvua edistäviin raideliikennehankkeisiin, sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infraan sekä jalankulun ja pyöräilyn investointeihin, toteaa Kuntaliiton liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna.
Koronan asettamat toimintarajoitukset ovat pakottaneet kuntia hakemaan uusia toimintatapoja ja hyödyntämään voimakkaasti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia tehtävien hoidossa ja palvelujen tuottamisessa. Kuntien digikyvykkyyden lisääminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia yrityksille ja sujuvoittaa niiden käyttämiä viranomaispalveluja. Siksi panostukset kuntien sähköisten palvelujen ja toimintojen kehittämiseen auttaisivat elvyttämään taloutta laajemminkin.
- Tukea tulisi kohdentaa digitalisaation edistämiseen sekä nopeiden ja toimintavarmojen tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen koko maassa ja erityisesti niillä alueilla, joissa rakentaminen ei tapahdu markkinaehtoisesti, toteaa varatoimitusjohtaja Reina.
Lisätiedot:
Timo Reina
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja
p. 040 555 8458
Annukka Mäkinen
Kehittämispäällikkö, aluekehitys
p. 040 594 1252
Miira Riipinen
Ympäristöpäällikkö
p. 040 824 4401
Johanna Vilkuna
Liikenneasiantuntija
p. 040 869 7836
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariam RguibiEdunvalvonta-asiantuntija
Puh:044 264 5683mariam.rguibi@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet vädjar till minister Ikonen: Parlamentariskt arbete om kommunernas framtid bör inledas17.10.2025 11:07:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet har skickat en vädjan till kommun- och regionminister Anna-Kaisa Ikonen om behovet av att inleda ett parlamentariskt arbete om kommunernas framtid.
Kuntaliitto vetoaa ministeri Ikoseen: parlamentaarinen työ kuntien tulevaisuudesta on käynnistettävä17.10.2025 10:19:14 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on lähettänyt kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle vetoomuksen parlamentaarisen työn käynnistämiseksi kuntien tulevaisuudesta.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat viihtyvät opinnoissaan jopa paremmin kuin lukiolaiset ja peruskoululaiset13.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret. Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.
Stark statlig styrning, oklar ansvarsfördelning och ekonomiska utmaningar skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.
Valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut ja taloushaasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. "Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme