Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunnilla on ratkaisuja kestävään elvytykseen ja työllisyyden kasvuun

Jaa
Kuntien investoinnit ovat talouden elpymisen kannalta välttämättömiä, mutta koronakriisin arvioidaan heikentävän kuntataloutta vielä vuonna 2021 1,7 miljardilla eurolla. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että EU:n elpymisvälineessä Suomelle esitettyä 3,2 miljardin euron rahoitusta ohjataan myös kuntien vihreisiin investointeihin ja työllisyyskehityksen tukemiseen.

Kunnissa halutaan viedä eteenpäin investointeja, jotka tukevat energiamurrosta, ilmastotoimia ja saavutettavuutta sekä edistävät innovaatioita ja digitalisaation hyödyntämistä. Myös työllisyyden tukeminen ja osaamisen kehittäminen ovat kuntien näkökulmasta tärkeitä elvytystoimia.

Kuntien investoinnit ovat talouden elpymisen kannalta välttämättömiä, mutta koronakriisin arvioidaan heikentävän kuntataloutta vielä vuonna 2021 1,7 miljardilla eurolla. Kuntaliitto pitääkin tärkeänä, että EU:n elpymisvälineessä Suomelle esitettyä 3,2 miljardin euron rahoitusta ohjataan myös kuntien investointeihin.

Kunnat tarvitaan mukaan EU:n elpymispakettiin kuuluvan kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmisteluun

EU:n elpymispakettiin sisältyvän kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman laadinta on käynnistynyt. Kuntien ja alueiden osallisuus kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelussa on tärkeää. Palautumissuunnitelmassa tullaan esittämään Suomen uudistus- ja investointiohjelma vuosille 2021-2023.

Suomen osalta elpymispaketin esitetty EU-rahoitus on kokonaisuudessaan 3,2 miljardia euroa. Lopullisia päätöksiä rahoituksesta ei ole vielä tehty. Koronakriisistä toipumiseen rakennettu laaja elpymispaketti sisältää useita eri välineitä, joilla tähdätään jäsenvaltioissa sekä nopeisiin elvytystoimiin että pitkän tähtäimen kriisistä palautumiseen.

- Kuntien tulee olla keskeisessä roolissa kestävän elvytyksen ratkaisuja etsittäessä. Esimerkiksi Euroopan hiilineutraalisuutta ei voida saavuttaa ilman kuntien laajamittaisia ympäristöratkaisuja maankäytössä, liikenteessä, rakentamisessa ja energiahuollossa. Samalla vihreät investoinnit tarjoavat alustan yksityisen sektorin työllisyyden kasvun vauhdittumiselle, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina

Kuntien investoinneilla luodaan kestävämpää ympäristöä ja parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä

Kuntaliiton selvitysten mukaan etenkin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa arvioidaan, että koronakriisi hidastaa yhdyskuntarakentamisen investointeja. Samoin juuri valmistuneen vesihuollon investointitarveselvityksen mukaan kuntien vesihuollon mittavat investointitarpeet ja saneerausvelka edellyttäisivät kokonaisinvestointien lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä nykytilanteeseen nähden.

- Kuntien ilmasto- ja työllisyystavoitteita tukevia kestävän elvytyksen toimia tulee kohdentaa fossiilittoman kaukolämmöntuotannon, rakennusten energiatehokkuustoimien ja kestävän liikkumisen ratkaisujen kaltaisten kuntien ympäristöinvestointien tueksi, sanoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.

Kipeimmin elvytystä kaivataan energia- ja sisäilmaremontteihin sekä joukkoliikenteeseen liittyviin toimiin. Koronapandemian aiheuttama joukkoliikenteen kriisi ei ole vielä ohi ja sen hoitamiseen tarvitaan valtiolta lisärahoitusta.

- Kunnat tarvitsevat rahoitusta joukkoliikenteen lipputulomenetyksiin, jotta vältytään palvelutason notkahdukselta ja yritysten kannattavuuden romahtamiselta. Rahaa tulisi kohdentaa myös kasvua edistäviin raideliikennehankkeisiin, sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infraan sekä jalankulun ja pyöräilyn investointeihin, toteaa Kuntaliiton liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna.

Koronan asettamat toimintarajoitukset ovat pakottaneet kuntia hakemaan uusia toimintatapoja ja hyödyntämään voimakkaasti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia tehtävien hoidossa ja palvelujen tuottamisessa. Kuntien digikyvykkyyden lisääminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia yrityksille ja sujuvoittaa niiden käyttämiä viranomaispalveluja. Siksi panostukset kuntien sähköisten palvelujen ja toimintojen kehittämiseen auttaisivat elvyttämään taloutta laajemminkin.

- Tukea tulisi kohdentaa digitalisaation edistämiseen sekä nopeiden ja toimintavarmojen tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen koko maassa ja erityisesti niillä alueilla, joissa rakentaminen ei tapahdu markkinaehtoisesti, toteaa varatoimitusjohtaja Reina.

 

Lisätiedot:

Timo Reina

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja

p. 040 555 8458

Annukka Mäkinen

Kehittämispäällikkö, aluekehitys

p. 040 594 1252

Miira Riipinen

Ympäristöpäällikkö

p. 040 824 4401

Johanna Vilkuna

Liikenneasiantuntija

p. 040 869 7836

 

 

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote

Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.

Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande

Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.

Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin13.9.2025 08:20:46 EEST | Tiedote

Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.

Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote

Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.

Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande

Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye