Kunnilla on ratkaisuja kestävään elvytykseen ja työllisyyden kasvuun
11.9.2020 15:07:26 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kunnissa halutaan viedä eteenpäin investointeja, jotka tukevat energiamurrosta, ilmastotoimia ja saavutettavuutta sekä edistävät innovaatioita ja digitalisaation hyödyntämistä. Myös työllisyyden tukeminen ja osaamisen kehittäminen ovat kuntien näkökulmasta tärkeitä elvytystoimia.
Kuntien investoinnit ovat talouden elpymisen kannalta välttämättömiä, mutta koronakriisin arvioidaan heikentävän kuntataloutta vielä vuonna 2021 1,7 miljardilla eurolla. Kuntaliitto pitääkin tärkeänä, että EU:n elpymisvälineessä Suomelle esitettyä 3,2 miljardin euron rahoitusta ohjataan myös kuntien investointeihin.
Kunnat tarvitaan mukaan EU:n elpymispakettiin kuuluvan kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmisteluun
EU:n elpymispakettiin sisältyvän kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman laadinta on käynnistynyt. Kuntien ja alueiden osallisuus kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelussa on tärkeää. Palautumissuunnitelmassa tullaan esittämään Suomen uudistus- ja investointiohjelma vuosille 2021-2023.
Suomen osalta elpymispaketin esitetty EU-rahoitus on kokonaisuudessaan 3,2 miljardia euroa. Lopullisia päätöksiä rahoituksesta ei ole vielä tehty. Koronakriisistä toipumiseen rakennettu laaja elpymispaketti sisältää useita eri välineitä, joilla tähdätään jäsenvaltioissa sekä nopeisiin elvytystoimiin että pitkän tähtäimen kriisistä palautumiseen.
- Kuntien tulee olla keskeisessä roolissa kestävän elvytyksen ratkaisuja etsittäessä. Esimerkiksi Euroopan hiilineutraalisuutta ei voida saavuttaa ilman kuntien laajamittaisia ympäristöratkaisuja maankäytössä, liikenteessä, rakentamisessa ja energiahuollossa. Samalla vihreät investoinnit tarjoavat alustan yksityisen sektorin työllisyyden kasvun vauhdittumiselle, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina
Kuntien investoinneilla luodaan kestävämpää ympäristöä ja parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä
Kuntaliiton selvitysten mukaan etenkin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa arvioidaan, että koronakriisi hidastaa yhdyskuntarakentamisen investointeja. Samoin juuri valmistuneen vesihuollon investointitarveselvityksen mukaan kuntien vesihuollon mittavat investointitarpeet ja saneerausvelka edellyttäisivät kokonaisinvestointien lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä nykytilanteeseen nähden.
- Kuntien ilmasto- ja työllisyystavoitteita tukevia kestävän elvytyksen toimia tulee kohdentaa fossiilittoman kaukolämmöntuotannon, rakennusten energiatehokkuustoimien ja kestävän liikkumisen ratkaisujen kaltaisten kuntien ympäristöinvestointien tueksi, sanoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.
Kipeimmin elvytystä kaivataan energia- ja sisäilmaremontteihin sekä joukkoliikenteeseen liittyviin toimiin. Koronapandemian aiheuttama joukkoliikenteen kriisi ei ole vielä ohi ja sen hoitamiseen tarvitaan valtiolta lisärahoitusta.
- Kunnat tarvitsevat rahoitusta joukkoliikenteen lipputulomenetyksiin, jotta vältytään palvelutason notkahdukselta ja yritysten kannattavuuden romahtamiselta. Rahaa tulisi kohdentaa myös kasvua edistäviin raideliikennehankkeisiin, sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infraan sekä jalankulun ja pyöräilyn investointeihin, toteaa Kuntaliiton liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna.
Koronan asettamat toimintarajoitukset ovat pakottaneet kuntia hakemaan uusia toimintatapoja ja hyödyntämään voimakkaasti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia tehtävien hoidossa ja palvelujen tuottamisessa. Kuntien digikyvykkyyden lisääminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia yrityksille ja sujuvoittaa niiden käyttämiä viranomaispalveluja. Siksi panostukset kuntien sähköisten palvelujen ja toimintojen kehittämiseen auttaisivat elvyttämään taloutta laajemminkin.
- Tukea tulisi kohdentaa digitalisaation edistämiseen sekä nopeiden ja toimintavarmojen tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen koko maassa ja erityisesti niillä alueilla, joissa rakentaminen ei tapahdu markkinaehtoisesti, toteaa varatoimitusjohtaja Reina.
Lisätiedot:
Timo Reina
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja
p. 040 555 8458
Annukka Mäkinen
Kehittämispäällikkö, aluekehitys
p. 040 594 1252
Miira Riipinen
Ympäristöpäällikkö
p. 040 824 4401
Johanna Vilkuna
Liikenneasiantuntija
p. 040 869 7836
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariam RguibiEdunvalvonta-asiantuntija
Puh:044 264 5683mariam.rguibi@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Finland har fått sex gånger fler vänorter i Ukraina under Rysslands anfallskrig24.2.2026 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Under de senaste fyra åren har finländska kommuner flitigt etablerat nya vänortsrelationer med Ukraina. Vänorterna är nu 24, jämfört med fyra före år 2022. Finlands vänortssamarbete har varit på tillbakagång, men verksamheten tog ny fart i fråga om Ukraina till följd av Rysslands anfallskrig.
Suomen Ukrainan-ystävyyskuntien määrä kuusinkertaistunut Venäjän hyökkäyssodan aikana24.2.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset kunnat ovat solmineet ahkerasti uusia ystävyyskuntasuhteita Ukrainaan viimeisen neljän vuoden aikana. Suomen kunnilla on Ukrainassa nyt 24 ystävyyskuntaa, kun ennen vuotta 2022 niitä oli neljä. Ystävyyskuntatoiminta oli jäänyt Suomessa jo aika lailla historiaan, mutta toiminta elpyi Ukrainan osalta Venäjän hyökkäyssodan myötä.
Kuntaliitto: Peruskoulun visio tarvitsee rinnalleen konkreettiset uudistusaskeleet11.2.2026 14:29:18 EET | Tiedote
Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision tärkeänä pitkän aikavälin suuntana suomalaiselle peruskoululle ja koko yhteiskunnalle. Kuntaliitto korostaa, että vision käytännön toteutus tapahtuu kunnissa: teknologian hyödyntäminen, kuntien välinen yhteistyö ja lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu ovat keskeisiä keinoja varmistaa laadukas ja yhdenvertainen perusopetus kaikille. “On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.
Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande
Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.
Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote
Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme