Kunnilla on ratkaisuja kestävään elvytykseen ja työllisyyden kasvuun
Kunnissa halutaan viedä eteenpäin investointeja, jotka tukevat energiamurrosta, ilmastotoimia ja saavutettavuutta sekä edistävät innovaatioita ja digitalisaation hyödyntämistä. Myös työllisyyden tukeminen ja osaamisen kehittäminen ovat kuntien näkökulmasta tärkeitä elvytystoimia.
Kuntien investoinnit ovat talouden elpymisen kannalta välttämättömiä, mutta koronakriisin arvioidaan heikentävän kuntataloutta vielä vuonna 2021 1,7 miljardilla eurolla. Kuntaliitto pitääkin tärkeänä, että EU:n elpymisvälineessä Suomelle esitettyä 3,2 miljardin euron rahoitusta ohjataan myös kuntien investointeihin.
Kunnat tarvitaan mukaan EU:n elpymispakettiin kuuluvan kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmisteluun
EU:n elpymispakettiin sisältyvän kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman laadinta on käynnistynyt. Kuntien ja alueiden osallisuus kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelussa on tärkeää. Palautumissuunnitelmassa tullaan esittämään Suomen uudistus- ja investointiohjelma vuosille 2021-2023.
Suomen osalta elpymispaketin esitetty EU-rahoitus on kokonaisuudessaan 3,2 miljardia euroa. Lopullisia päätöksiä rahoituksesta ei ole vielä tehty. Koronakriisistä toipumiseen rakennettu laaja elpymispaketti sisältää useita eri välineitä, joilla tähdätään jäsenvaltioissa sekä nopeisiin elvytystoimiin että pitkän tähtäimen kriisistä palautumiseen.
- Kuntien tulee olla keskeisessä roolissa kestävän elvytyksen ratkaisuja etsittäessä. Esimerkiksi Euroopan hiilineutraalisuutta ei voida saavuttaa ilman kuntien laajamittaisia ympäristöratkaisuja maankäytössä, liikenteessä, rakentamisessa ja energiahuollossa. Samalla vihreät investoinnit tarjoavat alustan yksityisen sektorin työllisyyden kasvun vauhdittumiselle, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina
Kuntien investoinneilla luodaan kestävämpää ympäristöä ja parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä
Kuntaliiton selvitysten mukaan etenkin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa arvioidaan, että koronakriisi hidastaa yhdyskuntarakentamisen investointeja. Samoin juuri valmistuneen vesihuollon investointitarveselvityksen mukaan kuntien vesihuollon mittavat investointitarpeet ja saneerausvelka edellyttäisivät kokonaisinvestointien lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä nykytilanteeseen nähden.
- Kuntien ilmasto- ja työllisyystavoitteita tukevia kestävän elvytyksen toimia tulee kohdentaa fossiilittoman kaukolämmöntuotannon, rakennusten energiatehokkuustoimien ja kestävän liikkumisen ratkaisujen kaltaisten kuntien ympäristöinvestointien tueksi, sanoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.
Kipeimmin elvytystä kaivataan energia- ja sisäilmaremontteihin sekä joukkoliikenteeseen liittyviin toimiin. Koronapandemian aiheuttama joukkoliikenteen kriisi ei ole vielä ohi ja sen hoitamiseen tarvitaan valtiolta lisärahoitusta.
- Kunnat tarvitsevat rahoitusta joukkoliikenteen lipputulomenetyksiin, jotta vältytään palvelutason notkahdukselta ja yritysten kannattavuuden romahtamiselta. Rahaa tulisi kohdentaa myös kasvua edistäviin raideliikennehankkeisiin, sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infraan sekä jalankulun ja pyöräilyn investointeihin, toteaa Kuntaliiton liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna.
Koronan asettamat toimintarajoitukset ovat pakottaneet kuntia hakemaan uusia toimintatapoja ja hyödyntämään voimakkaasti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia tehtävien hoidossa ja palvelujen tuottamisessa. Kuntien digikyvykkyyden lisääminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia yrityksille ja sujuvoittaa niiden käyttämiä viranomaispalveluja. Siksi panostukset kuntien sähköisten palvelujen ja toimintojen kehittämiseen auttaisivat elvyttämään taloutta laajemminkin.
- Tukea tulisi kohdentaa digitalisaation edistämiseen sekä nopeiden ja toimintavarmojen tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen koko maassa ja erityisesti niillä alueilla, joissa rakentaminen ei tapahdu markkinaehtoisesti, toteaa varatoimitusjohtaja Reina.
Lisätiedot:
Timo Reina
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja
p. 040 555 8458
Annukka Mäkinen
Kehittämispäällikkö, aluekehitys
p. 040 594 1252
Miira Riipinen
Ympäristöpäällikkö
p. 040 824 4401
Johanna Vilkuna
Liikenneasiantuntija
p. 040 869 7836
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariam RguibiEdunvalvonta-asiantuntija
Puh:044 264 5683mariam.rguibi@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme