Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunnille vastuu työllisyyspalveluista

Jaa
Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa valmistelemassa kuntapohjaisessa työllisyyden ratkaisumallissa ehdotetaan, että työnantajien ja työnhakijoiden TE-palvelut siirretään kuntien järjestämisvastuulle. Palvelut järjestettäisiin asiakas- ja tarvelähtöisesti yhdenvertaisina ja työvoiman vapaata liikkuvuutta edistäen eri kokoisissa kunnissa koko Suomessa.

Kuntaliitto tiedottaa 15.12.2020

Kunnille vastuu työllisyyspalveluista

Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa valmistelemassa kuntapohjaisessa työllisyyden ratkaisumallissa ehdotetaan, että työnantajien ja työnhakijoiden TE-palvelut siirretään kuntien järjestämisvastuulle. Palvelut järjestettäisiin asiakas- ja tarvelähtöisesti yhdenvertaisina ja työvoiman vapaata liikkuvuutta edistäen eri kokoisissa kunnissa koko Suomessa.

- Kuntapohjaisella ratkaisumallilla tavoitellaan korkeampaa työllisyysastetta, työvoiman saatavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamista. Tärkeää on myös tukea julkistalouden kestävyyttä sekä kuntien ja alueiden elinvoimaa, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kuntapohjaisella mallilla saadaan enemmän hyötyjä työnhakijoille ja työnantajille

- Vahva yhteys kuntien muuhun toimintaan takaa palvelutason kautta koko maan. Lisäksi kuntapohjainen malli mahdollistaa toimintatapojen varioimisen ja tarpeen mukaan erilaisten yhteistyömallien rakentamisen, toteaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg.

Kuntapohjainen malli yhdistää työnantajien ja työnhakijoiden palvelut elinvoiman edistämiseen. Ratkaisuesityksen kautta onnistutaan luomaan edellytyksiä uusien työpaikojen synnylle, edistämään työn kysyntää ja tarjontaa sekä ehkäisemään työttömyyttä entistä laajemmin.

Järjestämisvastuun siirto kunnille tulee toteuttaa monivuotisena prosessina vaiheittain, jossa myös TE-palveluiden sisällöllisellä uudistamisella sekä käynnistyvillä kuntakokeiluilla on tärkeä, pilotoiva rooli.

Miten kuntaperustaiseen ratkaisumalli valmisteltiin?

Hallituksen budjettiriihen päätösten mukaisesti valtionhallinnossa käynnistyi valmistelu työllisyyspalveluvastuun siirtämiseksi paikallistasolle. Sen mukaan palveluihin ja etuisuuksiin liittyvät rahoitusvastuut uudistetaan siten, että malli kannustaa työllisyyden edistämiseen pohjoismaisten mallien mukaisesti.

Kuntaperustainen ratkaisumalli valmisteltiin marras-joulukuun 2020 aikana. Ratkaisumallia työstettiin yhdessä erityisesti kuntien asiantuntijoista koostuneen sparrausryhmän kanssa. Mallin valmisteluun on vaikuttanut eri tavoin lähes 200 kuntien ammattilaista eri kokoisista ja tyyppisistä kunnista. Valmistelussa hyödynnettiin aiempien työllisyyskokeilujen tuloksia.

Työllisyyden ratkaisumalli löytyy osoitteesta www.kuntaliitto.fi/tyollisyyden-ratkaisumalli. Ruotsinkielinen versio julkaistaan käännöksen valmistuttua.

Lisätietoja:
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, 040 555 8458
Erja Lindberg, työllisyyden kehittämispäällikkö, 050 381 4096

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Professoreilta vakava varoitus inhouse-lakiesityksen puutteista – perusteellinen eduskuntakäsittely tärkeää21.1.2026 20:14:25 EET | Tiedote

Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti. Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu. – Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntalii

Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande

Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.

Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote

Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin

Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande

Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.

Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote

Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye