Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunta-alan innovaatiobarometri 2022: Innovaatiotoiminnan tuloksena toimivammat prosessit ja tyytyväisemmät asiakkaat

Jaa
Lähes kaikki (96 %) kunta-alan organisaatiot ovat ottaneet käyttöön innovaatioita viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä selviää kunta-alan innovaatiobarometristä, johon vastasivat kunnissa ja kuntayhtymissä innovaatioiden parissa työskentelevät.

Kunta-alan innovaatiobarometri 2022

Innovaatiotoiminnan tuloksena toimivammat prosessit ja tyytyväisemmät asiakkaat

Lähes kaikki (96 %) kunta-alan organisaatiot ovat ottaneet käyttöön innovaatioita viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä selviää kunta-alan innovaatiobarometristä, johon vastasivat kunnissa ja kuntayhtymissä innovaatioiden parissa työskentelevät.

Innovaatio on uusi käyttöönotettu idea, joka tuottaa käyttäjälleen lisäarvoa. Innovaatioita voidaan luokitella esimerkiksi tuote- ja palveluinnovaatioihin, prosessi-innovaatioihin ja koko palvelujärjestelmän kattaviin systeemisiin innovaatioihin.

58 % vastanneista ilmoittaa innovaatiotoiminnan olevan osa organisaatioiden normaalia, vakiintunutta toimintaa ja 90 % kunta-alasta on tukenut innovaatiotoimintaa.

Yleisimpiä innovaatiotoiminnan tukimuotoja ovat johtavien viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden tuki, innovaatiotoimintaosaamisen kehittäminen sekä yhteistyö asiakkaiden ja käyttäjien kanssa.

Toimintakulttuuri edesauttaa innovaatioita

Yli 80 prosentilla vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä on joko suurissa tai joissa määrin kokeiluja, innovaatioita ja riskinottoa edistävä toimintakulttuuri sekä työaikaa käytettävissä innovaatiotoimintaan. Innovaatiotoimintaa tuetaan prosesseilla ja menetelmillä sekä selkeillä ideoilla ja tavoitteilla.

Kunta-alan innovaatiotoimintaa ohjaavat yleisimmin maakuntaliittojen (71 %), ministeriöiden (66 %) sekä hallitusohjelman (61 %) sisältämät strategiat tai ohjelmat. Muiden kuntien ohjelmat ja EU-taso ohjasivat kunta-alan innovaatiotoimintaa vajaassa puolessa vastanneita organisaatioita. Innovaatiohankkeita myös seurataan ja koordinoidaan strategisella tasolla.

– Kunta-alan organisaatiot arvioivat saavuttaneensa innovaatioiden avulla toimivammat prosessit, tyytyväisemmät asiakkaat, parantuneen tuottavuuden, tehokkuuden ja parempaa laatua, toteaa tuloksista Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen.

Noin viidenneksellä (19 %) kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaa ohjataan erillisellä innovaatiostrategialla tai -ohjelmalla. Kuntayhtymistä 63 % on oma yksikkö tai tiimi, joka keskittyy innovaatio- ja kehitystoimintaan. Kunnissa vastaava on runsaalla neljänneksellä (28 %).

– Innovatiivisille ja uudistuville kunnille on tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta. Kuntien on tärkeää säilyä kilpailukykyisinä ja elinvoimaisina tehtävissä ja taloudessa tapahtuvien muutosten ja globaalien muutostrendien vaikuttaessa voimakkaasti. Epävakaus kansainvälisessä turvallisuustilanteessa sekä kyberuhat haastavat kunta-alaa jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen, painottaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Yhteistyötä tehdään useimmiten muiden kunta-alan organisaatioiden kanssa

Lähes kaikki (92 %) kyselyyn vastanneet kunnat ja kuntayhtymät ilmoittivat tehneensä innovaatioyhteistyötä vähintään yhden tahon kanssa vuosina 2020–2021. Useimmiten yhteistyötä on tehty toisen kunta-alan toimijan kanssa, mutta yhteistyötä tehdään myös yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

Innovaatiobarometri 2022 on toteutettu yhtä aikaa koko julkisella sektorilla sekä kunta-alan organisaatioissa että valtiolla.

Innovaatiobarometriin vastasi kaikkiaan 195 kuntien ja kuntayhtymien edustajaa eri toimialoilta.

Lisätietoja:
Tuula Jäppinen, innovaatioasiantuntija, Kuntaliitto, p. 050 520 0385
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634

Innovaatiobarometri 2022. Acta nro 283:
https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2201-innovaatiobarometri-2022-acta-nro-283

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye