Kunta-alan innovaatiobarometri 2022: Innovaatiotoiminnan tuloksena toimivammat prosessit ja tyytyväisemmät asiakkaat
3.10.2022 10:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kunta-alan innovaatiobarometri 2022
Innovaatiotoiminnan tuloksena toimivammat prosessit ja tyytyväisemmät asiakkaat
Lähes kaikki (96 %) kunta-alan organisaatiot ovat ottaneet käyttöön innovaatioita viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä selviää kunta-alan innovaatiobarometristä, johon vastasivat kunnissa ja kuntayhtymissä innovaatioiden parissa työskentelevät.
Innovaatio on uusi käyttöönotettu idea, joka tuottaa käyttäjälleen lisäarvoa. Innovaatioita voidaan luokitella esimerkiksi tuote- ja palveluinnovaatioihin, prosessi-innovaatioihin ja koko palvelujärjestelmän kattaviin systeemisiin innovaatioihin.
58 % vastanneista ilmoittaa innovaatiotoiminnan olevan osa organisaatioiden normaalia, vakiintunutta toimintaa ja 90 % kunta-alasta on tukenut innovaatiotoimintaa.
Yleisimpiä innovaatiotoiminnan tukimuotoja ovat johtavien viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden tuki, innovaatiotoimintaosaamisen kehittäminen sekä yhteistyö asiakkaiden ja käyttäjien kanssa.
Toimintakulttuuri edesauttaa innovaatioita
Yli 80 prosentilla vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä on joko suurissa tai joissa määrin kokeiluja, innovaatioita ja riskinottoa edistävä toimintakulttuuri sekä työaikaa käytettävissä innovaatiotoimintaan. Innovaatiotoimintaa tuetaan prosesseilla ja menetelmillä sekä selkeillä ideoilla ja tavoitteilla.
Kunta-alan innovaatiotoimintaa ohjaavat yleisimmin maakuntaliittojen (71 %), ministeriöiden (66 %) sekä hallitusohjelman (61 %) sisältämät strategiat tai ohjelmat. Muiden kuntien ohjelmat ja EU-taso ohjasivat kunta-alan innovaatiotoimintaa vajaassa puolessa vastanneita organisaatioita. Innovaatiohankkeita myös seurataan ja koordinoidaan strategisella tasolla.
– Kunta-alan organisaatiot arvioivat saavuttaneensa innovaatioiden avulla toimivammat prosessit, tyytyväisemmät asiakkaat, parantuneen tuottavuuden, tehokkuuden ja parempaa laatua, toteaa tuloksista Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen.
Noin viidenneksellä (19 %) kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaa ohjataan erillisellä innovaatiostrategialla tai -ohjelmalla. Kuntayhtymistä 63 % on oma yksikkö tai tiimi, joka keskittyy innovaatio- ja kehitystoimintaan. Kunnissa vastaava on runsaalla neljänneksellä (28 %).
– Innovatiivisille ja uudistuville kunnille on tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta. Kuntien on tärkeää säilyä kilpailukykyisinä ja elinvoimaisina tehtävissä ja taloudessa tapahtuvien muutosten ja globaalien muutostrendien vaikuttaessa voimakkaasti. Epävakaus kansainvälisessä turvallisuustilanteessa sekä kyberuhat haastavat kunta-alaa jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen, painottaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Yhteistyötä tehdään useimmiten muiden kunta-alan organisaatioiden kanssa
Lähes kaikki (92 %) kyselyyn vastanneet kunnat ja kuntayhtymät ilmoittivat tehneensä innovaatioyhteistyötä vähintään yhden tahon kanssa vuosina 2020–2021. Useimmiten yhteistyötä on tehty toisen kunta-alan toimijan kanssa, mutta yhteistyötä tehdään myös yritysten ja korkeakoulujen kanssa.
Innovaatiobarometri 2022 on toteutettu yhtä aikaa koko julkisella sektorilla sekä kunta-alan organisaatioissa että valtiolla.
Innovaatiobarometriin vastasi kaikkiaan 195 kuntien ja kuntayhtymien edustajaa eri toimialoilta.
Lisätietoja:
Tuula Jäppinen, innovaatioasiantuntija, Kuntaliitto, p. 050 520 0385
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634
Innovaatiobarometri 2022. Acta nro 283:
https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2201-innovaatiobarometri-2022-acta-nro-283
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundVerkkopalveluiden kehityspäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen12.3.2026 10:19:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Virhe tiedotteen julkaisuajassa, pyydetään huomioimaan embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä11.3.2026 22:29:52 EET | Tiedote
Tiedotteen embargo on torstaina 12.3. klo 11.30, pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän mahdollisuuksien mukaan. Kiitos! Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliitto korostaa kuntien välistä yhteistyötä ja etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta11.3.2026 11:30:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Kommunförbundet: Varje ung person allt viktigare när Finlands befolkningsstruktur förändras11.3.2026 11:22:59 EET | Pressmeddelande
Finland genomgår stora demografiska förändringar och därför är de ungas välmående inte bara ungdomspolitik, utan en framtidsfråga för hela samhället. Enligt den färska ungdomsbarometern orsakar utsikterna för att få ett arbete stress hos rentav 70 procent av de unga. Enligt Kommunförbundet är resultaten av barometern en påminnelse om att de ungas framtidstro byggs framför allt i vardagen: i skolorna, i ungdomsarbetet och i lokala sammanhang. – Kommunen står vid de ungas sida i vardagen, under både bra och dåliga dagar. Det uppstår möten med de unga varje dag i skolorna, inom ungdomsarbetet, i samband med hobbyer och på fritiden. Även sysselsättningstjänsterna sköts av kommunerna. Kommunens uppgift är att vara en pålitlig partner som hjälper den unga att växa, hitta sin plats och slå ut i blom, säger Maria Salenius, direktör för välfärdsfrågor vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme