Kunta-alan innovaatiobarometri 2022: Innovaatiotoiminnan tuloksena toimivammat prosessit ja tyytyväisemmät asiakkaat
Kunta-alan innovaatiobarometri 2022
Innovaatiotoiminnan tuloksena toimivammat prosessit ja tyytyväisemmät asiakkaat
Lähes kaikki (96 %) kunta-alan organisaatiot ovat ottaneet käyttöön innovaatioita viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä selviää kunta-alan innovaatiobarometristä, johon vastasivat kunnissa ja kuntayhtymissä innovaatioiden parissa työskentelevät.
Innovaatio on uusi käyttöönotettu idea, joka tuottaa käyttäjälleen lisäarvoa. Innovaatioita voidaan luokitella esimerkiksi tuote- ja palveluinnovaatioihin, prosessi-innovaatioihin ja koko palvelujärjestelmän kattaviin systeemisiin innovaatioihin.
58 % vastanneista ilmoittaa innovaatiotoiminnan olevan osa organisaatioiden normaalia, vakiintunutta toimintaa ja 90 % kunta-alasta on tukenut innovaatiotoimintaa.
Yleisimpiä innovaatiotoiminnan tukimuotoja ovat johtavien viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden tuki, innovaatiotoimintaosaamisen kehittäminen sekä yhteistyö asiakkaiden ja käyttäjien kanssa.
Toimintakulttuuri edesauttaa innovaatioita
Yli 80 prosentilla vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä on joko suurissa tai joissa määrin kokeiluja, innovaatioita ja riskinottoa edistävä toimintakulttuuri sekä työaikaa käytettävissä innovaatiotoimintaan. Innovaatiotoimintaa tuetaan prosesseilla ja menetelmillä sekä selkeillä ideoilla ja tavoitteilla.
Kunta-alan innovaatiotoimintaa ohjaavat yleisimmin maakuntaliittojen (71 %), ministeriöiden (66 %) sekä hallitusohjelman (61 %) sisältämät strategiat tai ohjelmat. Muiden kuntien ohjelmat ja EU-taso ohjasivat kunta-alan innovaatiotoimintaa vajaassa puolessa vastanneita organisaatioita. Innovaatiohankkeita myös seurataan ja koordinoidaan strategisella tasolla.
– Kunta-alan organisaatiot arvioivat saavuttaneensa innovaatioiden avulla toimivammat prosessit, tyytyväisemmät asiakkaat, parantuneen tuottavuuden, tehokkuuden ja parempaa laatua, toteaa tuloksista Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen.
Noin viidenneksellä (19 %) kunta-alan organisaatioista innovaatiotoimintaa ohjataan erillisellä innovaatiostrategialla tai -ohjelmalla. Kuntayhtymistä 63 % on oma yksikkö tai tiimi, joka keskittyy innovaatio- ja kehitystoimintaan. Kunnissa vastaava on runsaalla neljänneksellä (28 %).
– Innovatiivisille ja uudistuville kunnille on tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta. Kuntien on tärkeää säilyä kilpailukykyisinä ja elinvoimaisina tehtävissä ja taloudessa tapahtuvien muutosten ja globaalien muutostrendien vaikuttaessa voimakkaasti. Epävakaus kansainvälisessä turvallisuustilanteessa sekä kyberuhat haastavat kunta-alaa jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen, painottaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Yhteistyötä tehdään useimmiten muiden kunta-alan organisaatioiden kanssa
Lähes kaikki (92 %) kyselyyn vastanneet kunnat ja kuntayhtymät ilmoittivat tehneensä innovaatioyhteistyötä vähintään yhden tahon kanssa vuosina 2020–2021. Useimmiten yhteistyötä on tehty toisen kunta-alan toimijan kanssa, mutta yhteistyötä tehdään myös yritysten ja korkeakoulujen kanssa.
Innovaatiobarometri 2022 on toteutettu yhtä aikaa koko julkisella sektorilla sekä kunta-alan organisaatioissa että valtiolla.
Innovaatiobarometriin vastasi kaikkiaan 195 kuntien ja kuntayhtymien edustajaa eri toimialoilta.
Lisätietoja:
Tuula Jäppinen, innovaatioasiantuntija, Kuntaliitto, p. 050 520 0385
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634
Innovaatiobarometri 2022. Acta nro 283:
https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2201-innovaatiobarometri-2022-acta-nro-283
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundVerkkopalveluiden kehityspäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Professoreilta vakava varoitus inhouse-lakiesityksen puutteista – perusteellinen eduskuntakäsittely tärkeää21.1.2026 20:14:25 EET | Tiedote
Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti. Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu. – Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntalii
Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande
Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote
Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme