Kunta-alan sairauspoissaolot kääntyivät jyrkkään kasvuun
22.5.2023 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.5.2023
Vuonna 2022 sairauspoissaolot lisääntyivät ammatista, sukupuolesta tai ikäryhmästä riippumatta, vaikka ensimmäiset koronavuodet 2020 ja 2021 eivät vielä heijastuneet lisääntyneinä sairauspoissaoloina.
Keskimäärin kuntatyöntekijät olivat pois töistä 20,7 päivää oman sairauden takia, mikä on neljä päivää enemmän kuin edellisenä vuonna.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Tilasto perustuu työnantajien rekisteritietoon. Kunta10-tutkimuksen tilasto kattaa kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta ei sisällä tietoa sairauspoissaolojen syistä.
– On todennäköistä, että nyt havaittu kasvu selittyy koronaviruksen aiheuttamilla poissaoloilla, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Tämän voi päätellä Kelan sairauspäivärahatilastoista, jotka antavat tietoa pitkistä yli 9 päivän poissaoloista ja niiden syistä.
– Koronaviruksen aiheuttamista sairauksista johtuvat poissaolot kasvoivat Kelan tilastoissa vuonna 2022. Sen sijaan edellisvuoden tasolla pysyivät mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja hengityselinten sairauksien perusteella myönnetyt sairauspäivärahat, Jenni Ervasti kertoo.
Eniten poissaoloja oli hoitoalan ammateissa
Hoitoalan ammatit ovat edelleen keskimääräisten sairauspoissaolojen kärjessä: varhaiskasvatuksen opettajat, perhepäivähoitajat, laitoshuoltajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, koulunkäyntiavustajat ja kodinhoitajat olivat keskimäärin pois töistä oman sairauden takia yli 25 päivää vuonna 2022.
Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä ja tiedottajilla (keskimäärin 9–11 päivää).
Suhteellisesti suurin kasvu sairauspoissaolopäivissä verrattuna edelliseen vuoteen oli puistotyöntekijöillä, kodinhoitajilla, palomiehillä ja vartijoilla, opetusalan johtajilla, laitoshuoltajilla, lastenhoitajilla ja varhaiskasvatuksen opettajilla.
Ikäryhmistä eniten sairastivat alle 30-vuotiaat, mutta ikäryhmien väliset erot eivät ole kasvaneet viime vuodesta.
Vuonna 2022 kaikki työntekijäryhmät ovat sairastaneet
Nolla päivää sairastaneiden osuus väheni kaikissa kunta-alan ammateissa vuonna 2022. Aiempina koronavuosina etätyöhön siirtyminen ja kontaktien välttäminen oli kasvattanut niiden työntekijöiden osuutta, jotka eivät olleet vuoden aikana poissa päivääkään oman sairauden vuoksi.
Nolla päivää sairastaneiden työntekijöiden osuus oli 29 prosenttia vuonna 2021 ja enää 16 prosenttia vuonna 2022.
– Vähintään yksi sairauspoissaolopäivä oli viime vuonna tyypillisimmin niissä töissä, joissa on paljon ihmiskontakteja, kuten terveydenhuollon, sosiaalityön, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja pelastustoimen ammateissa. Tämäkin tukee oletusta koronaviruksesta poissaolojen taustasyynä, Ervasti sanoo.
Kaikkien ammattiryhmien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.
– Aiempaan vuoteen verrattuna nolla päivää sairastaneiden osuus väheni eniten johtotehtävissä, joissa tosin edelleen enemmän nolla päivää sairastavia kuin monissa muissa tehtävissä, Ervasti jatkaa.
Tutustu
- Tiedot kunta-alan sairauspoissaoloista löytyvät päivitettynä Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelusta osoitteessa: https://www.tyoelamatieto.fi/fi/dashboards/kunta10-sick-leave
- Aineisto löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
- Kelan sairauspäivärahatilasto 2022: Sairauspäivärahat jatkavat kasvu-uralla – vuonna 2022 koronavirus näkyi aiempaa selvemmin sairauspäivärahaa saaneiden määrässä | Kelan tietotarjotin
Kunta10-tutkimus
- Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus.
- Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
- Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.
- Nämä tilastot eivät sisällä sairauspoissaolojen syitä.
- Yhden kunnan tilastot vuonna 2021 ja toisen kunnan tilastot vuonna 2022 jouduttiin jättämään pois kokonaistuloksesta.
Lisätiedot
- Jenni Ervasti, johtava tutkija, FT, dos., jenni.ervasti@ttl.fi, +358 30 474 2806
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Allt fler som söker sig till specialiserad sjukvård på grund av psykiska ohälsa är i arbetslivet21.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Deltagande i arbete har blivit vanligare bland personer med psykiska störningar som kräver specialiserad sjukvård. Förändringen har varit kraftig under 2020-talet. Fortfarande deltar man i arbete mindre än den övriga befolkningen nära det första vårdbesöket, vilket betonar behovet av tidiga åtgärder för att stödja den psykiska hälsan. Arbetshälsoinstitutet har publicerat materialet och analysen i tjänsten Arbetslivskunskap.
Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä21.4.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.
Increasingly many people who seek specialist health care for mental health reasons are engaged in work life21.4.2026 06:00:00 EEST | Press release
Work participation has become more common among people with mental health disorders requiring specialist health care. There has been a significant change during the 2020s. Work participation is still less common compared to the rest of the population close to the first treatment visit in specialist health care, which highlights the need for early mental health support measures. The Finnish Institute of Occupational Health has published the data and analysis in the Work-life Knowledge service.
Työterveyslaitoksen uudet hankkeet pureutuvat työn voimavaroihin, osallisuuteen ja työllistymisen tukeen20.4.2026 07:30:00 EEST | Uutinen
Työterveyslaitoksen uusissa hankkeissa tuotetaan tutkimustietoa ja käytännön välineitä moninaisen työelämän ja kestävän työllistymisen tueksi. Hankkeissa kehitetään ja levitetään ratkaisuja muun muassa neuromoninaisuuden huomioimiseen, vaikeasti työllistyvien palvelujen kehittämiseen ja työn voimavarojen vahvistamiseen.
FIOH's new projects focus on work resources, inclusion and employment support20.4.2026 07:30:00 EEST | News
The Finnish Institute of Occupational Health’s new projects produce research data and practical tools to support a diverse working life and sustainable employment. They develop and disseminate solutions to strengthen work resources, take neurodiversity into account and improve services for people who face difficulties in finding employment.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme