Kunta-alan sairauspoissaolot kääntyivät jyrkkään kasvuun
Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.5.2023
Vuonna 2022 sairauspoissaolot lisääntyivät ammatista, sukupuolesta tai ikäryhmästä riippumatta, vaikka ensimmäiset koronavuodet 2020 ja 2021 eivät vielä heijastuneet lisääntyneinä sairauspoissaoloina.
Keskimäärin kuntatyöntekijät olivat pois töistä 20,7 päivää oman sairauden takia, mikä on neljä päivää enemmän kuin edellisenä vuonna.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Tilasto perustuu työnantajien rekisteritietoon. Kunta10-tutkimuksen tilasto kattaa kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta ei sisällä tietoa sairauspoissaolojen syistä.
– On todennäköistä, että nyt havaittu kasvu selittyy koronaviruksen aiheuttamilla poissaoloilla, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Tämän voi päätellä Kelan sairauspäivärahatilastoista, jotka antavat tietoa pitkistä yli 9 päivän poissaoloista ja niiden syistä.
– Koronaviruksen aiheuttamista sairauksista johtuvat poissaolot kasvoivat Kelan tilastoissa vuonna 2022. Sen sijaan edellisvuoden tasolla pysyivät mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja hengityselinten sairauksien perusteella myönnetyt sairauspäivärahat, Jenni Ervasti kertoo.
Eniten poissaoloja oli hoitoalan ammateissa
Hoitoalan ammatit ovat edelleen keskimääräisten sairauspoissaolojen kärjessä: varhaiskasvatuksen opettajat, perhepäivähoitajat, laitoshuoltajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, koulunkäyntiavustajat ja kodinhoitajat olivat keskimäärin pois töistä oman sairauden takia yli 25 päivää vuonna 2022.
Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä ja tiedottajilla (keskimäärin 9–11 päivää).
Suhteellisesti suurin kasvu sairauspoissaolopäivissä verrattuna edelliseen vuoteen oli puistotyöntekijöillä, kodinhoitajilla, palomiehillä ja vartijoilla, opetusalan johtajilla, laitoshuoltajilla, lastenhoitajilla ja varhaiskasvatuksen opettajilla.
Ikäryhmistä eniten sairastivat alle 30-vuotiaat, mutta ikäryhmien väliset erot eivät ole kasvaneet viime vuodesta.
Vuonna 2022 kaikki työntekijäryhmät ovat sairastaneet
Nolla päivää sairastaneiden osuus väheni kaikissa kunta-alan ammateissa vuonna 2022. Aiempina koronavuosina etätyöhön siirtyminen ja kontaktien välttäminen oli kasvattanut niiden työntekijöiden osuutta, jotka eivät olleet vuoden aikana poissa päivääkään oman sairauden vuoksi.
Nolla päivää sairastaneiden työntekijöiden osuus oli 29 prosenttia vuonna 2021 ja enää 16 prosenttia vuonna 2022.
– Vähintään yksi sairauspoissaolopäivä oli viime vuonna tyypillisimmin niissä töissä, joissa on paljon ihmiskontakteja, kuten terveydenhuollon, sosiaalityön, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja pelastustoimen ammateissa. Tämäkin tukee oletusta koronaviruksesta poissaolojen taustasyynä, Ervasti sanoo.
Kaikkien ammattiryhmien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.
– Aiempaan vuoteen verrattuna nolla päivää sairastaneiden osuus väheni eniten johtotehtävissä, joissa tosin edelleen enemmän nolla päivää sairastavia kuin monissa muissa tehtävissä, Ervasti jatkaa.
Tutustu
- Tiedot kunta-alan sairauspoissaoloista löytyvät päivitettynä Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelusta osoitteessa: https://www.tyoelamatieto.fi/fi/dashboards/kunta10-sick-leave
- Aineisto löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
- Kelan sairauspäivärahatilasto 2022: Sairauspäivärahat jatkavat kasvu-uralla – vuonna 2022 koronavirus näkyi aiempaa selvemmin sairauspäivärahaa saaneiden määrässä | Kelan tietotarjotin
Kunta10-tutkimus
- Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus.
- Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
- Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.
- Nämä tilastot eivät sisällä sairauspoissaolojen syitä.
- Yhden kunnan tilastot vuonna 2021 ja toisen kunnan tilastot vuonna 2022 jouduttiin jättämään pois kokonaistuloksesta.
Lisätiedot
- Jenni Ervasti, johtava tutkija, FT, dos., jenni.ervasti@ttl.fi, +358 30 474 2806
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu 3.5. klo 9: Hyvinvointialueet tiukoilla – mutta mikä sotessa sujuu?26.4.2024 10:50:59 EEST | Kutsu
Työterveyslaitoksen Työpuntari-webinaarissa esitellään sote-alan onnistumisia ja pureudutaan digitaalisiin järjestelmiin. Ääneen pääsevät sekä tutkijat, kehittäjät että sote-ammattilaiset.
Var fjärde anställd tror att klimatförändringarna kommer att ge fler arbetstillfällen24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Majoriteten av löntagarna tror inte att klimatförändringarna kommer att ha en dramatisk inverkan på arbetsmarknaden. Mycket få tror att klimatförändringen kan leda till att de förlorar sina egna jobb. Löntagarna önskar att deras arbetsplatser ska vara aktiva i fråga om ekologiskt hållbara val. Det förekom avsevärda skillnader mellan olika branscher i fråga om klimatåtgärder.
Joka neljäs työntekijä uskoo, että ilmastonmuutos tuo itselle lisää työmahdollisuuksia24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Enemmistö palkansaajista ei usko ilmastonmuutoksella olevan dramaattisia työmarkkinavaikutuksia. Hyvin harva uskoo, että ilmastonmuutos johtaisi oman työn menettämiseen. Palkansaajat toivovat työpaikoiltaan aktiivisuutta ekologisesti kestävissä valinnoissa. Toimialakohtaiset erot ilmastotoimissa olivat merkittäviä.
One in four employees believe that climate change will provide them with more job opportunities24.4.2024 08:00:00 EEST | Press release
The majority of employees do not believe that climate change will have a dramatic impact on the labour market. Very few people believe that climate change would lead to them losing their job. Employees want their workplaces to be active in ecologically sustainable choices. There were significant sector-specific differences in climate actions.
Ny metod för att stödja sysselsättningsförmågan när anställningsförhållandet upphör17.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Arbetshälsoinstitutet har publicerat anvisningar och blanketter med vilka arbetsgivaren och företagshälsovården kan hitta de arbetstagare som behöver konkret stöd för att sysselsättas på nytt. För närvarande omfattar inte omställningsskyddet alla arbetstagare som kunde dra nytta av företagshälsovårdens stödåtgärder före anställningsförhållandets upphörande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme