Kunta-alan sopimusjärjestelmä muuttuu historiallisella tavalla
Lukumäärältään suurimpia uuden SOTE-sopimuksen piirissä olevia ammattinimikkeitä ovat sairaanhoitajat ja lähihoitajat, joita on lähes puolet (47 %) kaikista sopimuksen piirissä olevista.
Hyvinvointialueiden muodostaminen vaikuttaa myös nykyiseen kunta-alan neuvottelujärjestelmään. Jatkossa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (aiemmin KT Kuntatyönantajat) neuvottelee työmarkkinasopimukset kuntiin ja kuntayhtymiin, hyvinvointialueille ja niiden omistamille yhteisöille.
SOTE-sopimus on merkittävä askel muodostettavien hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmässä.
– SOTE-sopimus edistää mahdollisuuksia sopia sote-alan työehdoista, parantaa työoloja ja vähentää toivottavasti erimielisyyksien määrää, korostaa KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.
SOTE-sopimus vaikuttaa hyvinvointialueiden kustannuksiin
Hyvinvointialueet ovat uusia työnantajia, joiden työntekijöiden palkkoja joudutaan harmonisoimaan eli yhdenmukaistamaan. Työ käynnistyy henkilöstön vuonna 2023 tapahtuvan siirron jälkeen. Odotettavissa on kustannusten kasvua nykyiseen tilanteeseen nähden.
– SOTE-sopimuksen piirissä oleville on melko varmasti luvassa kaikkien aikojen tasa-arvo- ja palkkaohjelma, kun palkkoja joudutaan yhteensovittamaan, toteaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen. Harmonisointi nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön yleistä ansiotasoa sopimuskorotusten lisäksi.
– Palkkojen harmonisaatiosäännöistä onkin tarpeen sopia hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimuksissa, painottaa neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.
SOTE-alan palkankorotuksilla on merkittävä vaikutus julkisen talouden menoihin
Kunta-alan työvoimakustannukset ovat nykyään vuodessa 22 miljardia euroa. SOTE-sopimuksen osuus tästä on noin 8,5 miljardia euroa eli 38,6 prosenttia. Sekä työntekijämäärältään että työvoimakustannusten osalta SOTE-sopimus on jatkossa selvästi suurin sopimusala kunta-alalla. Sen painoarvo palkankorotusten kustannusvaikutusten osalta on merkittävä.
Jos koko kunta-alan palkkoja korotettaisiin yhdellä prosentilla, niin työvoimakustannukset nousisivat 220 miljoonalla eurolla vuodessa. SOTE-sopimuksen osuus tästä olisi tästä 85 miljoonaa euroa.
Esimerkiksi jos SOTE-sopimuksen piirissä olevien tehtäväkohtaisia palkkoja korotettaisi 100 eurolla kuukaudessa, niin työvoimakustannukset nousisivat 340 miljoonaa euroa vuodessa. Koko kunta-alalle vastaava korotus tarkoittaisi 880 miljoonan euron kustannusta viime kädessä veronmaksajille. Lisäksi julkisten sote-työnantajien kustannuksia yksityisiin työnantajiin verrattuna kasvattaa edelleen merkittävästi noin neljä prosenttiyksikköä korkeampi eläkemaksu.
– Tätä tulevaisuutta vasten ja julkisen talouden yhä heikkenevien näkymien valossa ei seuraavalla neuvottelukierroksella ole varaa suuriin irtiottoihin yleisestä palkankorotuslinjasta, Jalonen toteaa.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710
neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, puh. 050 357 4233
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
toimitusjohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710
neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, puh. 050 357 4233
Tietoja julkaisijasta
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on työnantajajärjestö, joka ajaa kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden etuja työmarkkinoilla, sekä työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Hyvinvointialueilla vakava pula hoitajista, lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä19.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueilla on suhteellisesti eniten pulaa korkeasti koulutetuista ammattilaisista. Määrällisesti eniten pulaa on hoitajista.
Kehysriihi: Normien höllennys helpottaa henkilöstöpulaa kunnissa ja hyvinvointialueilla16.4.2024 17:37:02 EEST | Tiedote
Hoitajamitoituksen ja hoitotakuun väljentäminen auttaa henkilöstöpulassa kamppailevia hyvinvointialueita. Kuntien normien keventäminen jää jatkovalmistelun varaan.
Hyvinvointi- ja sivistysalan työnantajajärjestöt: Aikuiskoulutustuen korvaajiksi ehdotetut keinot ovat jäämässä laihoiksi11.4.2024 16:34:48 EEST | Tiedote
Työnantajajärjestöt katsovat, että hallituksen työryhmä ei esitä aikuiskoulutustuelle todellisia vaihtoehtoja niille aloille, jotka sitä eniten käyttävät. Tuen lakkautus ilman korvaavaa järjestelmää voi pahentaa kriittisesti sote-, kasvatus- ja opetusalan jo ennestään vakavaa työvoimapulaa.
Tekoälyä käytetään kunnissa ja hyvinvointialueilla jo esimerkiksi puheiden kirjoittamiseen ja rekrytointeihin9.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Sisältöä tuottavat tekoälyratkaisut ovat tulleet vauhdilla työelämään. Kyselyn mukaan kunnat ja hyvinvointialueet hyödyntävät tekoälyä jo muun muassa puheiden ja uutiskirjeiden kirjoittamisessa, tiedotteissa, kuvituksissa, rekrytointi-ilmoituksissa sekä henkilöstökyselyissä.
Suomalaiset pitävät arvossa julkisia palveluita ja haluavat taata niiden rahoituksen2.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen kyselyn mukaan suurin osa kansasta katsoo, että julkiset palvelut ovat olennaisia toimivan arjen kannalta. Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet kampanjoivat huhtikuussa yhdessä julkisen työn arvostuksen ja riittävän rahoituksen puolesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme