Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntalaiset toivovat joustavuutta palveluihin - yhä useampi käyttäisi myös yritysten ja järjestöjen palveluja

Jaa
Kuntaliiton kyselyn mukaan kuntalaiset haluavat palvelujen olevan saatavilla mahdollisimman lähellä kotia ja kunnan järjestäminä. Yhä useampi toivoo mahdollisuutta valita myös yrityksen tai järjestön järjestämiä palveluja.

- Nykyisin kuntalaiset toivovat palvelujen järjestämiseen joustavuutta ja moninaisuutta. Tärkeänä pidetään mahdollisuutta valita, hankkiiko kunnan järjestämän verorahoitteisen palvelun julkiselta puolelta vai yksityiseltä palvelutuottajalta esimerkiksi palveluseteliä käyttäen, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Järjestöjen ja yritysten tarjoamien palvelujen käyttö korostuu eniten pienemmissä alle 5 000 asukkaan kunnissa. Näissä 72 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää mahdollisuutta tärkeänä.

Palvelut halutaan läheltä

Palvelujen saatavuutta kodin lähellä on pidetty hyvin tärkeänä kaikkina tutkimusvuosina vuodesta 2008 lähtien. Esimerkiksi koulujen ja terveysasemien merkitys lähipalveluina on korostunut entisestään.

Lähipalvelut ovat tärkeitä kaikenikäisille kuntalaisille niin pienissä kuin suurissakin kunnissa. Erityisesti lähipalveluita arvostavat naiset sekä perheelliset.

Pienemmissä alle 5 000 asukkaan kunnissa toivotaan mahdollisuutta käyttää joustavasti myös naapurikuntien palveluja (80 %). Suurimmissakin kaupungeissa mahdollisuutta pitää tärkeänä vähintään 60 prosenttia vastanneista.

- Kuntalaisille on tärkeää, että palvelut ovat ennen kaikkea helposti saavutettavissa ja lähellä. Pitkään käynnissä ollut keskustelu sote-uudistuksesta on varmastikin osaltaan huolestuttanut monia ja pohdituttanut, säilyvätkö terveysasemalta saatavat palvelut myös tulevaisuudessa omassa kunnassa ja lähellä kotia.

- Kyselyajankohtana vallinnut koronatilanne on korostanut oman kunnan palveluja, mikä on näkynyt myös varsin korkeana palvelutyytyväisyytenä. Oman kunnan itsenäisyys ja palvelut koetaan tärkeiksi ja kuntalaiset kannattavat esimerkiksi kuntaliitoksia aiempaa vähemmän, Pekola-Sjöblom sanoo.

Kysely on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa. Kuntalaistutkimuksessa kartoitettiin kuntalaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen hoidosta sekä saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan lähes 11 000 kuntalaista 43 kunnasta eri puolilta Suomea.  

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(a)kuntaliitto.fi

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande

Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.

Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote

Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin

Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande

Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.

Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote

Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye