Kuntaliitokset vaativat erityistä panostamista

Kosken arviointitutkimus kohdistuu vuosien 2014-2021 kuntajakoselvityksiin, kuntaliitosdokumentteihin ja kuntaliitoksia koskeviin tutkimuksiin. Tarkastelua on laajennettu myös kompleksisuustutkijoiden lähestymistapoihin.

- Kuntien toimintaympäristöt ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi. Ratkottavana on myös monia sotkuisia ja jopa pirullisia ongelmia, joita ei edes kyetä ratkaisemaan, mutta jotka kuitenkin pitää pystyä kohtaamaan, Koski sanoo.

Kompleksiset ongelmat tulevat näkyviin kuntaliitoksissa etenkin demokratiassa ja osallisuudessa, mutta myös johtamisessa, henkilöstössä, kuntataloudessa, elinvoimassa, palveluissa, yhdyskuntarakenteessa, kielioloissa ja kuntaidentiteetissä.

- Näiden toimintasektoreiden keskinäisvaikutuksista voi muodostua hankalia ongelmavyyhtejä. Kompleksisuusajattelu rohkaisee etsimään yhteen kietoutuneisiin ongelmiin laajempia, luovempia ja kokonaisvaltaisempia ratkaisuja sen sijaan, että ongelmia pyrittäisiin ratkaisemaan yksi kerrallaan.

Viisi vaatimusta 2020-luvun kuntaliitoksille

Onnistuneet kuntaliitokset vaativat Kosken mukaan varautumista kompleksisuuteen, kuntaliitosten taloudellista tukemista, kuntalaisten osallistamista, luottamuksen vaalimista sekä vahvaa panostusta liitosten toteuttamiseen.

Koski peräänkuuluttaa tunneperäisten seikkojen tunnistamista kuntaliitosprosesseissa.

- Mekaanisen ongelmanratkaisun rinnalle tarvitaan erilaisia näkemyksiä huomioivaa ja osallistavaa vaihtoehtojen hakemista. Kuntaliitokset ovat strategisia ratkaisuja vuosikymmeniksi eteenpäin. Niitä tulisikin jatkossa tarkastella ja tutkia nykyistä enemmän kompleksisuuden ja tulevaisuuden tutkimuksen lähestymistapoja ja menetelmiä käyttäen.

Arviointitutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa.

Lisätietoja:

Arto Koski, FT, dosentti, p. 044 976 3681, artojkoski(a)gmail.com

Lisätietoja Kuntaliitossa: tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(a)kuntaliitto.fi