Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto ry:n ja Kuntaliitto Palvelut Oy:n muutosneuvottelut ovat päättyneet

11.11.2022 10:06:12 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Suomen Kuntaliitto ry:n ja Kuntaliitto Palvelut Oy:n yhteistoimintalain mukaisten muutosneuvottelujen seurauksena on päädytty yhteensä 23 irtisanomiseen. Lisäksi 12 työtekijän työsuhde on päättymässä muusta syystä, esimerkiksi eläköitymiseen tai omaan irtisanoutumiseen.

Syyskuussa käynnistyneet muutosneuvottelut koskivat koko Kuntaliiton ja Kuntaliitto Palvelujen henkilöstöä, pois lukien toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtajat. Muutosneuvottelujen alussa henkilöstön vähennystarpeeksi arvioitiin enintään 60 henkilöä Kuntaliiton ja kahdeksan henkilöä KL Palveluiden puolelta.

- Kykenimme neuvottelujen aikana löytämään säästökohteita myös muualta kuin henkilöstömenoista. Muutosneuvotteluissa tarkasteltiin, mitkä palvelut jäsenkunnillemme ovat tulevaisuudessa keskeisiä, vaikka resurssimme supistuvat, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.

- Tulevaisuudessa painotamme toiminnassamme ennakoivaa ja strategista edunvalvontaa sekä toimivia neuvontapalveluita. Tätä tuetaan tietoon perustuvilla analyyseillä ja kehittämistoiminnalla. Pyrimme olemaan kaupunkien ja kuntien kanssa vahvassa vuorovaikutuksessa ja siten tukemaan toimintaympäristön muutosten hallintaa sekä tulevaisuuden kunnan toimintaa.

Kuntaliitossa oli ennen muutosneuvottelujen alkamista noin 190 työntekijää ja KL Palveluissa kahdeksan työntekijää.

Kuntaliitto on kuntien edunvalvoja, kuntakentän kehittäjä ja kunta-alan asiantuntijapalvelujen tarjoaja. Kaikki Suomen 309 kaupunkia ja kuntaa ovat Kuntaliiton jäseniä. Muutosneuvotteluihin päädyttiin, koska Kuntaliiton jäsenmaksutulot laskevat vuodesta 2023 lähtien 30 prosenttia. Lisäksi muutospaineita aiheuttaa vuoden 2023 alusta voimaan tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus, jonka yhteydessä nämä vastuut siirtyvät pois kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Hyvinvointialueiden palveluja turvaamaan Kuntaliitto perusti lokakuun lopussa Hyvinvointialueyhtiö Oy:n, jonne siirtyy Kuntaliitosta ja KL Palveluista 16 vakituista henkilöä. Ratkaisu luo edellytykset mm. Kuntaliiton aiemmin tarjoaman sote-muutostuen jatkumiselle sekä hyvinvointialueiden yhteisen, oman edunvalvonnan tuelle. Yhtiön toiminta sovitetaan vastaamaan hyvinvointialueiden tarpeita, ja sen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa. Tarkoituksena on, että hyvinvointialueet tulevat yhtiön omistajiksi niille suunnattavan osakeannin kautta.

Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye