- Viime aikoina on puhuttu paljon koronan aikaisesta velkaantumisesta. Lainarahaa on kuitenkin käytetty palvelujen turvaamiseen sekä yritysten ja työntekijöiden auttamiseen yli pandemian. Niin Suomessa kuin muissakin maissa on nähty tarpeelliseksi käyttää velkarahaan myös elvytykseen, jolla talous on saatu käyntiin. Kun verrataan muihin maihin, voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Suomen koronastrategia on ollut onnistunut, Paatero sanoi.

- Valtionvelan ohella meidän pitäisi kuitenkin olla yhtä lailla huolissaan hoito-, hoiva- sekä oppimisvelasta, joiden edessä olemme tulevina vuosina. Meidän pitäisi nähdä, että ihmisten hyvinvointiin satsaaminen on kovaa talouspolitiikkaa, sillä hyvinvointivelan korko on korkea. Meillä ei ole varaa jättää tätä velkaa tuleville sukupolville.

Paatero korosti sitä, että julkisella koulutuksella sekä sosiaali- ja terveyspalveluilla vahvistetaan Suomen taloutta sekä työllisyyttä.

- Riittämättömät palvelut näkyvät mielenterveys- ja päihdeongelmina, syrjäytymisenä sekä kokonaisten perheiden pahoinvointina. Inhimillisten kriisien lisäksi se tarkoittaa poissaoloja työstä ja pahimmillaan syrjäytymistä. Hyvinvointivelan korko on korkea, Paatero totesi.

- Mitä paremmin ihmiset voivat, sitä parempi elämä heillä on ja työllistyminen on todennäköisempää. Kun hyvinvointiin satsataan ajoissa, myös kaikkein kalleimpia palveluita tarvitaan vähemmän.

Paateron mukaan sote-uudistuksen lähtökohta on tasa-arvo ja hyvinvointierojen tasoittaminen.

- Suomen ja Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin pohja on tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa. Niiden vuoksi olemme rakentamassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kattavia hyvinvointialueita. Tarvitsemme kavennusta terveys- ja hyvinvointieroihin. Se edellyttää, että palveluhenkilöstöä on riittävästi ja heillä on säälliset työolot. Työoloja on pakko kohentaa, jotta henkilöstö pystyy tekemään tärkeää työtään kunnolla.

Paatero muistuttaa, että kansainvälisesti vertaillen Suomen sote-järjestelmä on varsin tehokas, mutta sote-uudistus antaa mahdollisuuden sen kehittämiseen.

- Uusia toimintatapoja tarvitaan, jotta palvelut ja niiden edellyttämä henkilöstön riittävyys sekä rahoitus voidaan turvata. Paremmat palvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja estävät sitä, että hyvinvointivelka ja sen korot jäävät tulevien sukupolvien taakaksi. Tästä on kysymys aluevaaleissa, Paatero summaa.