- Suomi ei voi pysähtyä ja seurata vain sivusta, vaikka eteen tulisi finanssi-, energia-, ilmasto- tai huoltosuhdekriisi. Kriisienkin hetkellä on kyettävä katsomaan jatkuvasti eteenpäin ja uudistumaan, jotta voimme vastata myös tulevaisuuden uhkakuviin ja haasteisiin mahdollisimman hyvin. Se onnistuu vain luomalla uutta, investoimalla, innovoimalla ja toimimalla kansainvälisesti. Muuten vaarana on, että taannumme ja kykymme selviytyä tulevaisuuden haasteista murenee, Paatero toteaa.

Paateron mukaan erityisesti tulevaisuuslukutaitoa tarvitaan jatkossa vahvasti päätöksenteon tukena. Myös OECD on Suomea koskevassa raportissaan suositellut parempaa tulevaisuuslukutaitoa politiikkatoimien valmisteluun. Maailma on monimutkaistunut ja valtavia muutoksia tapahtuu nopeammin kuin koskaan aiemmin. Siksi myös politiikassa tarvitaan uusia työkaluja siihen, että päättäjät tunnistaisivat paremmin ennakoinnin ja pitkäjänteisyyden merkityksen politiikkatoimissa.

- Esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on suunnitellut kansanedustajille suunnattua tulevaisuuslukutaitokoulutusta. Se olisi erittäin tarpeellista, sillä päättäjien parempi tulevaisuuslukutaito vahvistaisi maamme valmistautumista, varautumista, joustavuutta ja kestävyyttä sekä kykyä sopeutua – eli resilienssiä. Emme voi kasvattaa resilienssiämme vain vasta kriisin keskellä, vaan sitä on tehtävä jatkuvasti, Paatero kommentoi.

Paatero huomauttaa, että kaikkein vaativimpien ongelmien ratkaisemiseksi ei riitä yksi hallituskausi. Siksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä pitkän aikavälin haasteista ja sitoutumista niiden ratkaisemiseksi yli hallitusrajojen.

- Maailmaa on kyettävä tarkastelemaan pidemmälle aikavälille kuin neljä vuotta ja hallitusohjelma kerrallaan. Jos politiikka on sitä, että reagoidaan vain sen hetken ongelmiin ja hoidetaan kriisejä pistemäisesti, menetämme otteemme maamme tulevaisuuden hallinnasta, Paatero pohtii.