Kuntavaalit ovat edelleen vahvasti henkilövaalit
26.5.2021 13:11:32 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Useampi kuin neljä kymmenestä suosii oman kylän, kunnan- tai kaupunginosan ehdokasta. Ehdokkaan sukupuolella ja iällä ei sen sijaan nähdä kovinkaan suurta merkitystä.
- Tulokset vastaavat pitkälti 2000-luvun alussa tehdyn vastaavan tutkimuksen tuloksia. Kuntavaaleissa äänestäjillä on muita vaaleja paremmat mahdollisuudet myös henkilökohtaisesti tuntea ehdokkaita, mikä osaltaan korostaa enemmän henkilön kuin puoluevalinnan tärkeyttä, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Henkilön merkitys on hieman laskenut ja puolueen merkitys noussut 2000-luvun alkuvuosista. Tällä hetkellä puoluetaustan merkitys on suurin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, ja sillä nähdään vähiten merkitystä alle 5000 asukkaan kunnissa. Henkilön tärkeys puolestaan korostuu pienemmissä kunnissa hieman enemmän kuin isommissa.
Puoluetausta kiinnostaa nuorimpia ja vanhimpia äänestäjiä
Hieman yli 70 prosenttia yli 70-vuotiaista ja 69 prosenttia alle 30-vuotiasta äänestäjistä pitää ehdokkaan puoluetaustaa tärkeimpänä tekijänä. 50–59-vuotiaista puoluetaustaa korostaa vain 58 prosenttia vastaajista. Puoluetausta korostuu ruotsinkielisillä selvästi enemmän kuin suomenkielisillä ja naisilla hieman enemmän kuin miehillä.
Vanhimmat äänestäjät korostavat muita enemmän myös iän ja sukupuolen merkitystä ehdokkaan valintakriteerinä. Ikä on vähiten merkittävä asia 50-59-vuotiaille, sukupuoli puolestaan 30-39-vuotiaille.
Kuntalaisista 44 prosenttia pitää oman kylän, kunnan- tai kaupunginosan ehdokasta tärkeänä tekijänä, 31 prosenttia puolestaan ei. Lähialueen ehdokkaan tärkeys kasvaa äänestäjien iän mukaan - alle 30-vuotiaista tätä tekijää tärkeinä pitäviä on 31 prosenttia ja yli 70-vuotiaista 56 prosenttia.
Lähialueen ehdokkaan merkitys korostuu myös alle 10 000 asukkaan kunnissa selvästi enemmän kuin suurissa kaupungeissa.
Kysely on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa. Kuntalaistutkimuksessa kartoitettiin kuntalaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen hoidosta sekä saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan lähes 11 000 kuntalaista 43 kunnasta eri puolilta Suomea.
Kuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyi tänään 26.5. ja jatkuu 8.6. saakka. Virallinen äänestyspäivä on 13.6. Vaalien tulokset vahvistetaan 16.6.2021.
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(a)kuntaliitto.fi
kuntavaalit.fi
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria9.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme