Kuntien kulttuuripalvelujen tarjonta on vaihtelevaa - palvelujen resursointi monessa kunnassa vähäistä

Palvelujen saatavuus ja niihin käytettävät resurssit

Kulttuuripalveluihin kohdistuvassa Peruspalvelujen arvioinnissa 2019 keskitytään kulttuuripalvelujen saatavuuteen ja resursseihin. Kulttuuripalvelujen saatavuudella tarkoitetaan sitä, paljonko ja minkälaisia kulttuuripalveluja kunnassa on tarjolla. Resursseilla tarkoitetaan kunnan kustannuksia, henkilöstöresursseja sekä osaamista ja yhteistyötä kulttuuritoiminnan järjestämisessä.

Kuntien kulttuuritoiminnassa huomioidaan väestöryhmistä parhaiten lapset ja nuoret, erilaisissa laitoksissa olevat ja ikäihmiset. Toimintamalli, jolla tuodaan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin kulttuuritoimintaa, on yleinen.

Kulttuuritoiminnan kustannukset muodostavat hyvin pienen osan kuntien kokonaistaloudesta. Taloustiedot eivät kuitenkaan anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta.

Yhteistyöllä ja osaamisella entistä parempia kulttuuripalveluita

Yhteistyö on kulttuuritoiminnan tärkeä edellytys ja resurssi. Yhteistyön kehittäminen parantaa kulttuuripalvelujen tarjontaa. Jo 75 prosentissa Manner-Suomen kuntia on vakiintuneita käytäntöjä näiden palvelujen järjestämisessä kunnan muiden toimijoiden kanssa.

Kunnat arvioivat vaihtelevasti omaa osaamistaan eri toiminnoissa. Valtaosa kunnista kokee osaavansa tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Lisää osaamista kunnissa kaivataan etenkin digitaalisen teknologian hyödyntämisessä, kuntalaisten osallistamisessa sekä kulttuuripalvelujen markkinoinnissa ja viestinnässä.

Kuntien on mahdollista saada valtionavustusta kulttuuritoimen kehittämiseen ja lisäksi asiantuntijapalveluja Taiteen edistämiskeskukselta. Kunnat voivat myös hyödyntää toteutettavia valtakunnallisia ja alueellisia kehittämistehtävähankkeita.

Huomio henkilöstöresursointiin

Yleiseen kulttuuritoimintaan käytetään noin puolessa peruspalvelujen arviointiin vastanneista kunnista alle yksi henkilötyövuosi (52 % kunnista). Yleisestä kulttuuritoiminnasta vastaavan henkilön virka on useimmiten yhdistelmävirka (67 %), jolloin virassa hoidetaan useamman toimialan tehtäviä. Kunnassa kulttuurista vastaavalla viranhaltijalla on useimmiten kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto tai jokin muu korkeakoulututkinto.

Lisää henkilöstöresursseja kulttuuritoiminnan järjestämiseen tarvitaan etenkin muissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Toiminnan järjestämiseen kunnissa on varattava riittävästi työaikaa – myös silloin kun kyseessä on yhdistelmävirka/-toimi.

Arvioinnin aineistona olevaan kyselyyn vastasi 75 prosenttia Manner-Suomen kunnista: tulokset eivät ole valtakunnallisesti kattavia vaan suuntaa antavia.

Peruspalvelujen arviointi 2019

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Arviointi tehdään joka toinen vuosi.

Missä tilassa ovat maamme varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, kirjastot, nuorisotoimi, liikunta, lastensuojelu, eläinlääkintä ja pelastustoimi. Tähän pyrkii vastaamaan peruspalvelujen arviointi 2019.  Arviointiraportit julkaistiin 15.6.2020 aluehallintovirastojen Patio-järjestelmässä.

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019

Peruspalvelujen arviointi 2019: kuntien kulttuuripalvelut
Peruspalvelujen arviointi 2019 kokonaisuudessaan (patio.fi)
 

Aluehallintovirastokohtaiset tulokset arvioinnista: kulttuuripalvelut

Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

#peruspalvelut
#AVIarvioi