Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kuntien talous ja sote-ammattihenkilöstön saatavuus ovat heikentyneet myös Etelä-Suomessa – THL arvioi HYKS erityisvastuualueen sote-palvelut

Jaa

Kuntien taloudellinen tilanne on ollut pitkään vaikea väestön vähenemisestä kärsivillä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilla. Nyt myös väkirikkaan Uudenmaan kuntien talous on heikentynyt. Tämä kaventaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmahdollisuuksia. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään julkaisemista HYKS erityisvastuualueen sosiaali- ja terveyspalvelujen arvioinneista. Katso perjantai-aamun tiedotustilaisuus verkossa.

Kuntien taloudellinen tilanne on ollut pitkään vaikea väestön vähenemisestä kärsivillä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilla. Nyt myös väkirikkaan Uudenmaan kuntien talous on heikentynyt. Tämä kaventaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmahdollisuuksia.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta heikentää Helsingin yliopistosairaalan eritysvastuualueella myös paheneva pula ammattihenkilöstöstä. Pula terveyskeskuslääkäreistä on vaivannut pitkään Etelä-Karjalaa, Kymenlaaksoa ja Päijät-Hämettä. Nyt perusterveydenhuollon lääkäripula koskettaa myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntia. Henkilöstöpula vaikeuttaa palvelujen yhteensovittamista ja palvelujen kokonaisvaltaista kehittämistä.

Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemista arvioinneista, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä vuonna 2019 Helsingin yliopistosairaalan erityisvastuualueen neljällä sairaanhoitopiirialueella. Vuosittain tehtävän arvioinnin painopisteitä ovat tällä kertaa mm. mielenterveyspalvelut ja ikääntyneiden palvelut.

Ikääntymisen huippuvuodet ovat edessä

Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia, mutta ikääntyneiden palvelurakenne on hyvin erilainen. Etelä-Karjalassa ikääntyneiden hoito on painottunut kotiin. Kymenlaakson uudella Kymsote-kuntayhtymällä on edessään ikääntyneiden raskaan palvelurakenteen keventäminen.

”Väestön ikääntymisen huippuvuodet ovat Helsingin ja Uudenmaan alueella vasta edessä, samoin palvelutarpeen kasvun vuodet”, korostaa THL:n arviointipäällikkö Nina Knape. ”Vaikka kotiin annettavien sote-palvelujen kehittäminen on valittu ikääntyneiden palveluiden kansalliseksi strategiaksi, voivat pula hoitohenkilöstöstä sekä taloudelliset rajoitteet vaikeuttaa sen toteuttamista. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tullaan käyttämään yhä enemmän etäyhteyksiä ja digitaalisia palveluja.”

Niukat henkilöstöresurssit yhdessä kasvavan palvelutarpeen kanssa haittaavat myös erityistason psykiatrian mahdollisuuksia tukea perustason mielenterveyspalveluja. Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen puute johtaa helposti kalliisiin erityistason palveluihin. Paheneva pula sosiaalityöntekijöistä haittaa puolestaan lasten ja nuorten sosiaalihuollon avopalveluiden sekä lastensuojelun kehittämistä.

Lasten ja nuorten hyvinvointi polarisoituu

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin voimakas polarisoituminen pääkaupunkiseudulla korostaa monialaisen yhteistyön merkitystä sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen välillä.

Ennaltaehkäisevissä ja varhaisen tuen palveluissa on ollut puutteita Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä, missä lasten ja nuorten pahoinvointi on keskimääräistä yleisempää ja osin jopa monisukupolvinen ilmiö. Päijät-Hämeessä on maan eniten lapsia, joista on tehty lastensuojeluilmoitus. Siellä lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat alle 18 vuotta täyttäneillä maan suurimmat. Päijät-Hämeessä onkin laadittu monivuotinen lapsiperheiden palvelujen kehittämisohjelma.

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat korkeat myös Helsingissä ja ns. radanvarsikaupungeissa Vantaalla, Keravalla ja Hyvinkäällä.

Etelä-Karjalassa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestävä Eksote-kuntayhtymä on tehnyt pitkäjänteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Eksoten alueella ei naapurimaakuntien kaltaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin polarisoitumista ole havaittavissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat maan keskiarvoa pienemmät Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä, kun kustannukset on suhteutettu väestön palvelutarpeeseen. Tämä voi olla merkki paitsi palvelujen tehokkaasta järjestämisestä, myös kuntien heikosta maksukyvystä. Helsingissä ja Uudellamaalla tarvevakioidut sote-kustannukset ovat suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Helsingin ja Uudenmaan alueelle on suunnitteilla yli miljardin euron edestä sairaaloiden uudisrakennus- ja korjausinvestointeja.

THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Syksyisin arvioidaan alueiden edellisen vuoden palvelut. Tänä syksynä arvioinnissa keskityttiin edellisten vuosien arvioinnissa havaittuihin kehittämiskohteisiin, kuten palvelurakenteen keventämiseen ja kustannusten hillintään.

Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut HYKS-erityisvastuualueella 2019. Päätösten tueksi 9/2020, THL.

Katso myös tämän perjantai-aamun tiedotustilaisuus verkossa pe 20.11. klo 9.30-10.30. Linkki Teams-tiedotustilaisuuteen sivulla:

Arviointi 2019 

Lisätietoja:

Nina Knape
arviointipäällikkö, THL
Puh. 029 524 7683 

Pekka Rissanen
tietoylijohtaja, THL
Puh. 029 524 6068

etunimi.sukunimi@thl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Experimenterandet med narkotika har ökat snabbt från en generation till en annan – nu provar nästan varannan person på narkotika27.11.2020 01:00:00 EETTiedote

Andelen som har provat på narkotika har ökat snabbt i Finland från en generation till en annan. Medan 8 procent av de som föddes på 1950-talet angav att de någon gång i livet provat på cannabis, var andelen bland de som föddes på 1960-talet 14 procent, på 1970-talet 26 procent och på 1980-talet 42 procent. Ökningen har varit accelererande.

Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset ovat Suomessa muita lapsia heikommassa asemassa – uusi tutkimus tuo kaivattua tietoa perheistä26.11.2020 02:00:00 EETTiedote

Suurin osa lapsiperheistä, joissa on ulkomailla syntynyt vanhempi, ovat hyvinvoivia. Toisaalta monella hyvinvoinnin osa-alueella näillä perheillä menee keskimääräistä heikommin. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Nuorisotutkimusverkoston laajasta tutkimuksesta, jossa tutkittiin kaikkia Suomessa vuonna 1997 syntyneitä lapsia.

Kommunernas ekonomi och tillgången till yrkesutbildad personal inom social- och hälsovården har försämrats även i Södra Finland – THL utvärderar social- och hälsovårdstjänsterna inom HUCS specialupptagningsområde20.11.2020 08:00:00 EETTiedote

Kommunernas ekonomiska situation har länge varit svår i de områden i Södra Karelen, Kymmenedalen och Päijänne-Tavastland där invånarantalet minskar. Nu har också ekonomin i kommunerna i det folkrika Nyland försämrats. Detta minskar finansieringsmöjligheterna för social- och hälsovårdstjänster. Detta framgår av de utvärderingar som Institutet för hälsa och välfärd (THL) publicerat idag.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä arvioi koronarokotusten järjestämistä ja kohderyhmiä – arvio tarkentuu tutkimustiedon kertyessä18.11.2020 14:11:40 EETTiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) kokoontui 17.11. arvioimaan tulevien koronarokotusten kohderyhmiä ja aikataulua. KRAR suosittelee, että koronarokotuksilla pyritään ensisijaisesti estämään koronaviruksen aiheuttamaa tautitaakkaa eli vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä. Suosituksen mukaan rokotusten kohderyhmät tulee määrittää lääketieteellisen riskinarvion perusteella. Rokotteita aluksi kolmelle kohderyhmälle Hallitus on linjannut, että rokotteita hankitaan riittävästi koko väestön tarpeisiin. KRAR suosittelee, että rokotetta tarjotaan ensimmäiseksi seuraaville ryhmille: koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö ikääntyneet henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia. Koska rokotteet toimitetaan Suomeen useassa erässä, vastedes on arvioitava myös näiden ryhmien sisäinen rokotusj

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme