Kuntien talous ja sote-ammattihenkilöstön saatavuus ovat heikentyneet myös Etelä-Suomessa – THL arvioi HYKS erityisvastuualueen sote-palvelut

Kuntien taloudellinen tilanne on ollut pitkään vaikea väestön vähenemisestä kärsivillä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilla. Nyt myös väkirikkaan Uudenmaan kuntien talous on heikentynyt. Tämä kaventaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmahdollisuuksia.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta heikentää Helsingin yliopistosairaalan eritysvastuualueella myös paheneva pula ammattihenkilöstöstä. Pula terveyskeskuslääkäreistä on vaivannut pitkään Etelä-Karjalaa, Kymenlaaksoa ja Päijät-Hämettä. Nyt perusterveydenhuollon lääkäripula koskettaa myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntia. Henkilöstöpula vaikeuttaa palvelujen yhteensovittamista ja palvelujen kokonaisvaltaista kehittämistä.

Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemista arvioinneista, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä vuonna 2019 Helsingin yliopistosairaalan erityisvastuualueen neljällä sairaanhoitopiirialueella. Vuosittain tehtävän arvioinnin painopisteitä ovat tällä kertaa mm. mielenterveyspalvelut ja ikääntyneiden palvelut.

Ikääntymisen huippuvuodet ovat edessä

Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia, mutta ikääntyneiden palvelurakenne on hyvin erilainen. Etelä-Karjalassa ikääntyneiden hoito on painottunut kotiin. Kymenlaakson uudella Kymsote-kuntayhtymällä on edessään ikääntyneiden raskaan palvelurakenteen keventäminen.

”Väestön ikääntymisen huippuvuodet ovat Helsingin ja Uudenmaan alueella vasta edessä, samoin palvelutarpeen kasvun vuodet”, korostaa THL:n arviointipäällikkö Nina Knape. ”Vaikka kotiin annettavien sote-palvelujen kehittäminen on valittu ikääntyneiden palveluiden kansalliseksi strategiaksi, voivat pula hoitohenkilöstöstä sekä taloudelliset rajoitteet vaikeuttaa sen toteuttamista. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tullaan käyttämään yhä enemmän etäyhteyksiä ja digitaalisia palveluja.”

Niukat henkilöstöresurssit yhdessä kasvavan palvelutarpeen kanssa haittaavat myös erityistason psykiatrian mahdollisuuksia tukea perustason mielenterveyspalveluja. Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen puute johtaa helposti kalliisiin erityistason palveluihin. Paheneva pula sosiaalityöntekijöistä haittaa puolestaan lasten ja nuorten sosiaalihuollon avopalveluiden sekä lastensuojelun kehittämistä.

Lasten ja nuorten hyvinvointi polarisoituu

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin voimakas polarisoituminen pääkaupunkiseudulla korostaa monialaisen yhteistyön merkitystä sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen välillä.

Ennaltaehkäisevissä ja varhaisen tuen palveluissa on ollut puutteita Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä, missä lasten ja nuorten pahoinvointi on keskimääräistä yleisempää ja osin jopa monisukupolvinen ilmiö. Päijät-Hämeessä on maan eniten lapsia, joista on tehty lastensuojeluilmoitus. Siellä lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat alle 18 vuotta täyttäneillä maan suurimmat. Päijät-Hämeessä onkin laadittu monivuotinen lapsiperheiden palvelujen kehittämisohjelma.

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat korkeat myös Helsingissä ja ns. radanvarsikaupungeissa Vantaalla, Keravalla ja Hyvinkäällä.

Etelä-Karjalassa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestävä Eksote-kuntayhtymä on tehnyt pitkäjänteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Eksoten alueella ei naapurimaakuntien kaltaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin polarisoitumista ole havaittavissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat maan keskiarvoa pienemmät Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä, kun kustannukset on suhteutettu väestön palvelutarpeeseen. Tämä voi olla merkki paitsi palvelujen tehokkaasta järjestämisestä, myös kuntien heikosta maksukyvystä. Helsingissä ja Uudellamaalla tarvevakioidut sote-kustannukset ovat suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Helsingin ja Uudenmaan alueelle on suunnitteilla yli miljardin euron edestä sairaaloiden uudisrakennus- ja korjausinvestointeja.

THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Syksyisin arvioidaan alueiden edellisen vuoden palvelut. Tänä syksynä arvioinnissa keskityttiin edellisten vuosien arvioinnissa havaittuihin kehittämiskohteisiin, kuten palvelurakenteen keventämiseen ja kustannusten hillintään.

Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut HYKS-erityisvastuualueella 2019. Päätösten tueksi 9/2020, THL.

Katso myös tämän perjantai-aamun tiedotustilaisuus verkossa pe 20.11. klo 9.30-10.30. Linkki Teams-tiedotustilaisuuteen sivulla:

Arviointi 2019 

Lisätietoja:

Nina Knape
arviointipäällikkö, THL
Puh. 029 524 7683 

Pekka Rissanen
tietoylijohtaja, THL
Puh. 029 524 6068

etunimi.sukunimi@thl.fi