Helsingin yliopisto

Kuntien tarjoama maksuton ehkäisy vähentää teiniraskauksia, mutta nuorten yhdenvertaisuus ei toteudu

Jaa

Maksuton ehkäisy ja apteekista saatava jälkiehkäisy ilman ikärajaa ovat yhteydessä teiniraskauksien vähenemiseen Suomessa. Ehkäisypalveluiden tarjonta vaihtelee kuitenkin suuresti kunnittain, mikä asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan. Maanlaajuinen maksuton ehkäisy parantaisi nuorten yhdenvertaista kohtelua.

Teiniraskaudet eli alle 20-vuotiaiden synnytykset ja raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet Suomessa 2000-luvun alusta lähtien.

Helsingin yliopistossa tutkittiin teiniraskauksien määrällisiä muutoksia sadassa suurimmassa suomalaiskunnassa vuodesta 2000 vuoteen 2018. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuntien ehkäisypalveluiden, erityisesti maksuttoman ehkäisyn, ja jälkiehkäisyn saatavuuden vaikutuksia nuorten naisten raskauksiin. Jälkiehkäisy ilman reseptiä tuli saataville koko Suomessa ilman ikärajaa vuonna 2015.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa BMJ Open -tiedejulkaisussa.

Tutkimuksen tulokset vahvistivat, että maksuton ehkäisy ja apteekista saatava jälkiehkäisy ilman ikärajaa ovat yhteydessä teiniraskauksien vähenemiseen.

– Lähes kaikki teiniraskaudet ovat ei-toivottuja, joten niiden väheneminen on nuorten hyvinvoinnin kannalta erittäin toivottava ja hyvä kehityssuunta, kertoo naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava Eerika Jalanko.

Asialla on merkitystä kuntatalouden kannalta, sillä raskaudenkeskeytysten vähentyessä myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käynnit vähenevät.

Yhdenvertaiset ehkäisypalvelut tukemaan nuorten hyvinvointia

Suomessa on 309 kuntaa, jotka kaikki ovat itsenäisesti vastuussa ehkäisypalveluidensa järjestämisestä. Osa kunnista tarjoaa kaikki ehkäisymenetelmät maksutta ja osa rajoitetusti erilaisin ehdoin. Tilanne on nuorille varsin eriarvoinen asuinkunnasta riippuen.

– Tämän tutkimuksen valossa suosittelemme maksuttoman ehkäisyn tarjoamista kaikille nuorille asuinkunnasta riippumatta. Tämä tasa-arvoistaisi nuorten kohtelua, professori, osastonylilääkäri Oskari Heikinheimo painottaa.

Maksuttoman ehkäisyn lisäksi hyvin järjestetyillä ja helposti lähestyttävillä ehkäisypalveluilla sekä laadukkaalla ehkäisyneuvonnalla on merkitystä. Ne auttavat muun muassa nuorta valitsemaan eri ehkäisymenetelmistä itselleen sopivimman.

– Matalan kynnyksen ehkäisypalvelut mahdollistaisivat samalla myös nuoren kohtaamisen entistä paremmin. Tällöin mahdollisiin huolenaiheisiin voitaisiin tarttua ajoissa ja ohjata nuori tarvittaessa tuen piiriin, Heikinheimo huomauttaa.

Lisätietoja

Eerika Jalanko, LL, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
erikoistuva lääkäri, Naistenklinikka, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
eerika.jalanko@helsinki.fi

Oskari Heikinheimo, professori, naistentaudit ja synnytysoppi, Helsingin yliopisto ja osastonylilääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
p. 050 427 1533
oskari.heikinheimo@helsinki.fi

Alkuperäisartikkeli: Jalanko E, Gyllenberg F, Krstic N, et al: Municipal contraceptive services, socioeconomic status and teenage pregnancy in Finland: a longitudinal study. BMJ Open 2021;11:e043092. DOI: 10.1136/bmjopen-2020-043092

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön13.4.2021 10:52:31 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimuksessa saatiin selville syy muutaman kuukauden ikäisten parsonrusselinterriereiden pentujen vaikeaan epilepsiaan ja kuolemaan. Muutos PITRM1-geenissä johtaa solun energiapumppujen, mitokondrioiden, toimintahäiriöön, jonka seurauksena jo pentujen aivoista tunnistettiin Alzheimerin taudista tuttuja beeta-amyloidikertymiä ja laajaa hermorappeumaa. Muutokset ihmisen PITRM1-geenissä aiheuttavat myös vakavan, mutta hitaasti etenevän aivosairauden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme