Helsingin yliopisto

Kuntouttava työtoiminta on osalle palkkatyön korvike

Jaa

Kuntouttavasta työtoiminnasta on osalle kiistatta myönteisiä merkityksiä osallisuuden ja toimijuuden vahvistumisen kannalta. Jotkut jäävät kuitenkin systeemissä väliinputoajaksi, johon kuntouttava työtoiminta ei ole onnistunut kokonaisuudessaan vastaamaan. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimuksesta.

Vaikka kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on pysynyt samana sen 20-vuotisen historian aikana, ovat sen käyttötapa ja intensiteetti muuttuneet. Kuntouttavan työtoiminnan jaksojen pituudet ja osallistumispäivien lukumäärä ovat pienentyneet, kun taas toiminnan volyymi asiakasmäärinä on lisääntynyt.

Väitöstutkimuksen mukaan on huolestuttavaa, että osallistujista noin neljännes on alle 30-vuotiaita. Tutkimuksen tulokset antavat myös viitteitä siitä, että kuntouttava työtoiminta on osalle ainoastaan palkkatyön korvike.

- Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu tutkimuksen mukaan työkuntoisia ihmisiä, joille ensisijainen syy osallistumiselle oli palkkatyön puute, sanoo väitöskirjatutkija Päivi Mäntyneva Helsingin yliopistosta.

Väitöskirjassa esitetään, että kuntouttava työtoiminta vastikkeellistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työttömien sosiaaliturvan ja palveluihin osallistumisen.

- On todennäköistä, että ihmiset, joille kuntouttavaan työtoimintaan pääsy on ollut jo yksinomaan myönteinen käänne elämässä, osallistuisivat siihen ilman sanktiointia, toteaa Mäntyneva.

Vuodesta 2001 käytössä ollut kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttava työtoiminta on työttömyysturvalain ja toimeentulotukilain mukaista toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja työllistymisen edellytyksiä. Se on suunnattu työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajille.

Toimintamahdollisuuksien lähestymistapa voi muuttaa sosiaalipolitiikan suuntaa

Perinteisesti sosiaalipolitiikka on syntynyt ylläpitämään pysyvyyttä. Väitöskirjatutkimuksessa käytetyt lähestymistavat ja käsitteet - toimintamahdollisuudet ja toimijuus - voivat muuttaa hyvinvointivaltion ja sosiaalipolitiikan tavoitteita, jotka auttavat ihmisiä eteenpäin erilaisissa elämäntilanteissa kestävällä tavalla.

Yksilöihin kohdistuvat toimet ovat tärkeitä osana sosiaalipalveluja.

- Työttömyyttä ei voi kuitenkaan sysätä yksilöiden vastuulle, eikä kuntouttava työtoiminta saisi vaikeuttaa pitkään työttömänä olleiden ihmisten elämää, Mäntyneva muistuttaa.

Väitöskirjassa tutkitaan kuntouttavaa työtoimintaa osallisuuden, toimijuuden ja toimintamahdollisuuksien kannalta. Monipaikkainen institutionaalinen etnografia pohjautuu haastattelu- ja havainnointiaineistoihin.

******************************

YTM Päivi Mäntyneva väittelee 5.12.2020 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Aktiivisen sosiaalipolitiikan ytimessä: Etnografinen tutkimus kuntouttavasta työtoiminnasta”. Vastaväittäjänä on professori Liisa Häikiö Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta. Väitöstilaisuus järjestetään Porthaniassa, salissa PII, Yliopistonkatu 3. Etäväitös on seurattavissa Zoom-etäyhteyden avulla. Linkki väitöstilaisuuden etäyhteyteen on: https://helsinki.zoom.us/j/64048626904?pwd=bTBjd0lZbk51WVE3SmhsVU5iWTNEdz09

Vaihtoehtoisesti samaan Zoom-tapahtumaan voi liittyä myös seuraavin tiedoin:  

Meeting ID: 64 048 626 904, Salasana: 715863.

Lisätietoja:

Päivi Mäntyneva

+358 41 518 7788, paivi.mantyneva@helsinki.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Vegaaniruokavalio muokkaa merkittävästi pikkulasten aineenvaihduntaa: D- ja A-vitamiinitasot vaativat erityishuomiota21.1.2021 12:51:02 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojekti on kansainvälisesti ensimmäinen kartoitus täysin vegaanisen ruokavalion vaikutuksista päiväkoti-ikäisten lasten aineenvaihduntaan. Vegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja alhaisemmat D-vitamiinitasot. Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet olivat alentuneet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme