Kuntoutus ei ole vain eläkeläisten juttu - Kuntoutuskeskus Ruissalossa ylläpidetään työkykyä ja pidennetään työuria

Turkulainen Kuntoutuskeskus Ruissalo sai keväällä entistä enemmän työkykyyn liittyvää osaamista, kun keskuksen kuntoutuspäällikkönä aloitti terveystieteiden maisteri ja tohtori  (yhteiskuntatieteiden tiedekunta) Birgitta Ojala. Alun perin fysioterapeutiksi valmistunut Ojala on vuosien varrella kartuttanut laaja-alaista kokemusta aina käytännön kuntoutustyöstä hallintoon ja opettamiseen. Työterveyshuoltoon erikoistuminen alkoi kehityshankkeiden ja projektien myötä, joista tämä kehittäjäluonne itsensä tavan takaa löysi. Lopulta Ojala teki myös väitöstutkimuksen työkykyyn liittyen.

Tampereelta kotoisin olevan Ojalan houkutteli Turkuun halu tuoda työkykynäkökulmaa kuntoutukseen entistä vahvemmin. ”Kuntoutuskeskus Ruissalossa kuntoutus on se ykkösjuttu, jonka kehittäminen on kaiken keskiössä”, Ojala sanoo. ”Lisäksi täällä kuntoutuksella on pitkä historia ja henkilökunta tekee työtä sydämellä.” Keskuksen moniammatilliseen organisaatioon kuulun n. 60 työntekijää psykologista erikoislääkäreihin ja sosionomeihin. ”Kun kuntoutustoiminta on vahvasti hallussa, sen päälle on hyvä kehittää uutta”, Ojala toteaa.

Työkyvyn ylläpito vaatii ennakointia

Väitöstutkimuksessaan Ojala tutki, miten monipuolisella kuntoutuksella voi vaikuttaa työkykyyn. Tampereella toteutetun, nelivuotisen varhaiskuntoutuskokeilun tulos oli selkeä – osallistujien työkyky nousi siinä missä vertailuryhmän laski. ”Muutoksia on tärkeä nimenomaan ennakoida ja vaikutuksia ennaltaehkäistä. Työkyky kun palautuu helpoiten, kun voimavarat eivät ole kuluneet vielä ihan loppuun”, Ojala summaa. 

Kuntoutuksella voidaan tunnetusti pidentää työuria ja vahvistaa jaksamista. ”Jos haluamme saavuttaa nykyhallituksen kärkitavoitteen eli 75% työllisyysasteen, työkyvyn säilyminen kaikissa ikäluokissa on ehdottoman tärkeää”, Ojala huomauttaa. Työkyky on monimuotoinen paketti, johon liittyy fyysisen ja psyykkisen jaksamisen lisäksi myös osaamisen kehittäminen. ”Muun muassa digitalisaation haasteet on otettava huomioon – kuntoutuksen piiriin kuuluukin myös osaamisen tukeminen ja päivittäminen”, hän muistuttaa.

Jarrua oravanpyörään 

Työarjessa keskustelun paikkoja ja jakamisen mahdollisuuksia on Ojalan mukaan entistä vähemmän. Kuntoutusjakso mahdollistaa pysähtymisen niiden asioiden äärelle, mitä tämän päivän työ- ja perhe-elämä vaatii. Hetkellinen irrottautuminen auttaa jäsentämään hektistä elämää. Ojala toteaa, että myös ryhmän tuella on kuntoutuksessa suuri merkitys: ”Kuntoutus tarjoaa turvallisen ympäristön saada sekä hoitosuositusten mukaisia neuvoja että vertaistukea”.  

Ojala on huomannut uransa aikana kasvavan tarpeen varhaiselle kuntoutukselle: ”On harhaluulo, että kuntoutus koskee vain keski-ikäisiä tai jo uransa loppupuolella olevia”. Esimerkiksi hän nostaa Kelan OPI-kurssin, joka on tarkoitettu 16–25 -vuotiaille perustutkinto-opiskelijoille, joilla on masennus- tai ahdistushäiriöitä. ”Työkyvyn menettämisen pelko on jo vakavampi vaihe – tilanteeseen pitää puuttua aiemmin”, hän painottaa. 

Neuvontaa työntekijöille ja työnantajille

Ojala näkee kehittämisen paikan sekä työntekijöiden että työnantajien neuvonnassa. ”Esimerkiksi Kelan tarjoamat kuntoutukset tunnetaan melko huonosti”, hän pahoittelee. Niska- ja hartiakivuista kärsivä henkilö voisi hierontalähetteen sijaan saadakin ohjauksen hänelle sopivaan kuntoutukseen. Työnantajienkin etu on hyödyntää julkisin varoin kustannettuja palveluita henkilöstön työssäjaksamisen tukemiseen. ”Olemmekin Ruissalossa puuhaamassa yhteistä foorumia henkilöstöjohtamisen ja terveydenhuollon ihmisille, jossa tietoa on helppo jakaa puolin ja toisin”.

Mistä yrityksen kannattaa sitten lähteä, jos haluaa pitää huolta työntekijöiden jaksamisesta jo ennen todellista kuntoutuksen tarvetta? ”Usein lähtökohtana on henkilöstöselvitys, josta saadaan jo paljon tietoa esimiestyöstä ja ongelmakohdista”, Ojala kertoo. Kuntoutuskeskus Ruissalo järjestää myös fyysisen toimintakyvyn mittausta koko yrityksen henkilökunnalle yksilö- tai ryhmätesteinä. Tulosten pohjalta suunnitellaan tukitoimet juuri kyseisen yrityksen tarpeisiin: ”suunnitelmaan voidaan yhdistää esimerkiksi Kelan järjestämää sekä työnantajan maksamaa kuntoutusta”.

Hyvinvoivaa porukkaa ei pidä myöskään unohtaa: ”heille voidaan järjestää hyvinvointipäiviä, kuntokursseja tai vaikka oma juoksukoulu”, Ojala vinkkaa. Aina työkykyä ylläpitävät toimet eivät edes vaadi suuria summia. ”Jo tilanteen huomaaminen, asenteen muutos ja avoin keskustelu auttavat”, Ojala kannustaa.

Kountoutus- ja työkykyaiheinen teemapäivä yritysten ja terveydenhuollon edustajille tulossa keväällä 2020 - seuraa tiedotusta osoitteessa www.kuntoutuskeskusruissalo.fi