Kuntoutusrobotti voi auttaa kävelemään aivoinfarktin jälkeen – tutkijat kannustavat kokeilemaan robotteja kuntoutuksessa

Lääkinnällisessä kuntoutuksessa, kuten kävelykyvyn palauttamisessa aivoinfarktin jälkeen, voidaan hyödyntää kuntoutusrobotteja ja virtuaalitodellisuutta, kertoo tuore Kelan rahoittama ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimus. Kuntoutusrobotti voi esimerkiksi lisätä otettujen askeleiden määrää kävelyharjoittelussa ja vähentää terapeutin fyysistä kuormitusta.
”Kuntoutusrobotin käyttöönotto voi viedä ammattilaiselta aluksi aika paljon aikaa, mutta pitkällä aikavälillä se voi tehostaa toimintaa ja helpottaa myös terapeutin omaa työskentelyä. Esimerkiksi tavanomaista kävelyharjoittelua ohjatessa terapeutti joutuu usein työskentelemään pitkään hankalissa asennoissa”, sanoo vanhempi tutkija Eeva Aartolahti Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Uusien teknologioiden käyttö pitää suunnitella kuntoutujalle sopivaksi
Robottien ja virtuaalitodellisuuden käyttö mahdollistaa uudenlaisia harjoittelumuotoja, kuten pelillistetty tai robotin ohjaama harjoittelu. Tutkimuksessa nähtiin myös, että toiset kuntoutujat kokivat teknologioiden lisäävän motivaatiota ja tuovan virkistystä ja vaihtelua kuntoutukseen.
Toisaalta joitakin kuntoutujia turhautti esimerkiksi tekniikan huono käytettävyys tai peliharjoittelun kilpailullisuus.
”Robottien ja virtuaalitodellisuuden käyttöä kannattaa ainakin kokeilla kuntoutuksessa nykyistä rohkeammin. Haittavaikutuksia raportoitiin harvoin ja ne olivat lieviä”, sanoo koordinaattori Sari Honkanen Jyväskylän yliopistosta.
Kaikille uudet teknologiat eivät syystä tai toisesta sovi, mutta niin on muidenkin kuntoutusmuotojen kanssa. Kuntoutusmenetelmät pitää aina suunnitella kuntoutujalle tai ryhmälle sopiviksi.
Robotit eivät täysin korvaa ammattilaisia
Ammattilaiset eivät nykyisin aina tiedä tarpeeksi robottien ja virtuaalitodellisuuden käytöstä. Siksi osa heistä pelkäsi, että uudet teknologiat korvaavat heidät, vaikka robottien on tarkoitus olla ammattilaisten apuvälineitä. Teknologioiden käyttöön pitäisi kouluttaa jo tutkintokoulutuksessa, mutta myös täydennyskoulutusta tarvitaan.
”Näiden uusien välineiden laajempi hyödyntäminen vaatii sitä, että ammattilaiset tunnistaisivat paremmin, mihin niitä olisi tarkoitus ja kannattaisi käyttää. Parempi tietoisuus vähentäisi pelkoa siitä, että osaaminen ei riitä tai että robotit korvaisivat kuntoutuksen ammattilaisia”, sanoo yliopettaja Hilkka Korpi Vaasan ammattikorkeakoulusta.
Tutkijat painottavat myös, että kuntoutuksen ammattilaisia ja kuntoutujia on syytä ottaa mukaan robottien ja muiden kuntoutusta tukevien teknologioiden kehitykseen. Tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää sitä, että laitteet ja sovellukset toimivat varmasti, ovat yksilöllisesti säädettävissä ja käyttökelpoisia kuntoutuksen arjessa.
Tutkimusnäytön kertyminen on hidasta teknologiakehitykseen verrattuna
Kuntoutusrobotteja ja virtuaalitodellisuuden käyttöä kuntoutuksessa on tutkittu monilla kuntoutujaryhmillä, mutta tutkimuksen määrässä ja laadussa on vielä parantamisen varaa, jotta näytön varmuus vahvistuisi. Teknologian kehittyessä myös ymmärrystä kuntoutujien kokemuksista tulee päivittää.
”Aiheesta tarvitaan lisää hyvälaatuista tutkimusta, jossa otokset ovat tarpeeksi suuria ja käytetty teknologia nykyaikaista, jotta voimme luotettavammin arvioida robottien ja virtuaalitodellisuuden vaikuttavuutta kuntoutuksessa. Myös kustannustehokkuudesta tarvitaan lisää tietoa ”, sanoo yliopettaja Outi Ilves Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Alkuperäinen julkaisu:
Ilves O, Korpi H, Honkanen S, Aartolahti E, toim. Robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuus ja merkityksellisyys lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 159, 2022. 211 s. ISBN 978-952-284-142-1 (nid.), ISBN 978-952-284-143-8 (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037517
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiSari HonkanenkoordinaattoriJyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358406762368sari.m.honkanen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori Lotta-Riina Sundberg kehittää viruksista lääkkeitä bakteeri-infektioihin29.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa on aloittanut toukokuun alusta lähtien uusi solu- ja molekyylibiologian professori. Kansainvälisestikin arvostettu filosofian tohtori Lotta-Riina Sundberg on kiinnostunut bakteereiden aiheuttamista infektiotaudeista ja kuinka tauteja voitaisiin parantaa lääkkeettömästi virusten avulla.
Opinnäytetyö: Uhkanarratiivit ovat toimineet keskeisinä perusteluina Venäjän ulko- ja sotilaspoliittiselle toiminnalle29.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Marko Ruokolainen kartoitti Jyväskylän yliopistossa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa tekemässään kaksoisgradussa Venäjän uhkanarratiiveja ja niiden käyttämistä perusteluina Venäjän ulko- ja sotilaspoliittiselle toiminnalle. Gradun mukaan tutkimuskirjallisuudessa oli jo vuosituhannen vaihteessa nähtävissä suurvaltakilpailua korostavaa ajattelua ja vastakkainasettelua Venäjän ja lännen välillä. Vaikka pelkät narratiivit eivät riitä Venäjän toimien ennakoimiseen, niiden tulkitseminen on kuitenkin keskeisessä asemassa lännen Venäjän vastaisen strategien rakentamisessa Ukrainan sodassa.
Väitös: 02.06.2023 Kvanttiväridynamiikkaa ultraperifeerisissä ydintörmäyksissä (Löytäinen)29.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Väitöskirjassaan FM Topi Löytäinen tarkastelee raskaiden vektorimesonien eksklusiivista fototuottoa ultraperifeerisissä ydintörmäyksissä. Tutkimuksessa kehitetään viitekehystä uudenlaisen sirontaprosessiluokan lisäämiselle globaaliin statistiseen analyysiin, jonka tavoitteena on ymmärtää ydinaineen rakennetta.
Elämä ruusunpunaisten lasien läpi26.5.2023 11:40:04 EEST | Tiedote
Kasvatusolosuhteiden näkyvyys vaikuttaa eläinten riskeihin reagointiin: miten ympäristöhäiriöt voivat vaikuttaa saalistajan ja saaliin vuorovaikutukseen luonnossa. Tutkimus julkaistiin Journal of Experimental Biology -aikakausjulkaisussa toukokuussa 2023.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu – mikä muuttui?26.5.2023 09:06:48 EEST | Tiedote
Elokuussa 2021 alkoi Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama valtakunnallinen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, johon osallistuvat vuosina 2016 ja 2017 syntyneet lapset aloittavat esiopetuksen jo viisivuotiaina. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koulutuspoliittisia päätöksiä tullaan tekemään tutkimusperustaisesti. Seurannan ja arvioinnin tuloksia on nyt julkaistu kokeilun ensimmäisen toimintakauden (2021–2022) osalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme