Kuohuvat kosket ja uhanalaiset lajit tekevät Kullaanjärven reitistä luontohelmen

Kullaanjärven reitti saa alkunsa useista pienistä latvahaaroista Pohjan-Kiskon järviylängöllä. Varsinainen jokireitti alkaa Kullaanjärvestä, josta se laskee useiden järvien kautta Pohjanpitäjänlahden Tomasbölevikeniin. Vesistö on hyvin koskirikas, sillä Kullaanjärven ja Pohjanpitäjänlahden välillä on yli kolmekymmentä metriä korkeuseroa. Vesistön valuma-alue sijaitsee lähes kokonaan Raaseporin kaupungin alueella. Pieni osa siitä ulottuu myös Salon kaupungin puolelle.

Kullaanjärven reittivesistö on valittu Helmi-ohjelman kohteeksi, sillä siellä on erityisen paljon suojeltavaa vesiluontoa ja arvokasta lajistoa.

Helmi-ohjelmalla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta

Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Ohjelma jatkuu vuoteen 2030.

Kullaanjärven reitillä käynnistyneen suunnittelun keskeisin tavoite on vesiluonnon ennallistaminen ja lajiston palauttaminen. Vesiluonnon tilaa on heikentänyt vesistön pitkä käyttöhistoria, johon on kuulunut muun muassa ruukki- ja myllytoimintaa, tukinuittoa sekä maa- ja metsätalouteen liittyvää kuivatustoimintaa. Näilläkin kerrostumilla on kuitenkin kulttuurihistoriallinen arvonsa alueen maankäyttöhistorian näkökulmasta.

”Kullaanjärven reitti muodostaa etelärannikon mittakaavassa poikkeuksellisen upean kirkasvetisten pienvesien kokonaisuuden. Alueen arvosta kertoo myös monipuolinen ja vaatelias lajisto”, kertoo luonnonsuojelun asiantuntija Aki Janatuinen Uudenmaan ELY-keskuksesta.

ELY-keskus on valinnut Kullaanjärven reitin kunnostussuunnitelman tekijäksi raaseporilaisen Perheyhtiö Ajalin Oy:n. Ensimmäinen vaihe kestää vuoden 2023 loppuun, ja siinä keskitytään esitietojen keräämiseen, suunnitteluun sekä toteutettavien kohde-ehdotusten valintaan vesialueiden omistajien kanssa.

Luonnonsuojelu, kulttuurihistoria ja vesialueiden omistajien näkemykset suunnittelun keskiössä

Kunnostustoimenpiteiden toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä niitä tehdä ilman vesialueen omistajien suostumusta. Suunnittelu on vaativaa, ja siihen tarvitaan myös paikallistuntemusta ja tietoa alueen historiasta. Kullaanjärven vesialueiden omistajat onkin jo kutsuttu mukaan yhteistyöhön. 

“Kullaanjärven reitillä on jo nykyisellään arvokkaita luontokohteita. Kustannustehokkainta luonnonsuojelua onkin olemassa olevien arvojen säilyttäminen, mikä ei muuttuvissa olosuhteissa ole itsestäänselvyys. Lisäksi alueella on huikea potentiaali parantaa luontoarvoja edelleen suhteellisen pienin toimenpitein. Tulevaisuudessa toivomme näkevämme esimerkiksi taimenten kulkevan mereltä yläosan latvapuroille saakka”, hankkeen vetäjänä toimiva Elina Erkkilä Perheyhtiö Ajalinilta sanoo.

Mahdollisia kunnostustoimia Kullaanjärven reitillä ovat esimerkiksi uomien kiveäminen ja soraistus, patojen purkaminen tai muokkaaminen kalojen ja muiden vesieliöiden kulun mahdollistavaksi, eroosiosuojaukset, kosteikkojen perustaminen sekä saukon ja koskikaran keinopesien rakentaminen.

Alueen erityispiirteinä on myös arvokas kulttuurihistoria, joista muistuttavat esimerkiksi myllyn kivet ja rauniot sekä ruukkitoiminnan jäänteet. Kunnostussuunnitelmaa laadittaessa erilaiset intressit ja arvot sovitetaan yhteen. Kulttuurihistoriallisten arvojen osalta yhteistyötä tehdään Länsi-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon kanssa.

• Helmi-ohjelma: https://ym.fi/helmi