Kuohuvat kosket ja uhanalaiset lajit tekevät Kullaanjärven reitistä luontohelmen
Kullaanjärven reitti saa alkunsa useista pienistä latvahaaroista Pohjan-Kiskon järviylängöllä. Varsinainen jokireitti alkaa Kullaanjärvestä, josta se laskee useiden järvien kautta Pohjanpitäjänlahden Tomasbölevikeniin. Vesistö on hyvin koskirikas, sillä Kullaanjärven ja Pohjanpitäjänlahden välillä on yli kolmekymmentä metriä korkeuseroa. Vesistön valuma-alue sijaitsee lähes kokonaan Raaseporin kaupungin alueella. Pieni osa siitä ulottuu myös Salon kaupungin puolelle.
Kullaanjärven reittivesistö on valittu Helmi-ohjelman kohteeksi, sillä siellä on erityisen paljon suojeltavaa vesiluontoa ja arvokasta lajistoa.
Helmi-ohjelmalla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta
Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Ohjelma jatkuu vuoteen 2030.
Kullaanjärven reitillä käynnistyneen suunnittelun keskeisin tavoite on vesiluonnon ennallistaminen ja lajiston palauttaminen. Vesiluonnon tilaa on heikentänyt vesistön pitkä käyttöhistoria, johon on kuulunut muun muassa ruukki- ja myllytoimintaa, tukinuittoa sekä maa- ja metsätalouteen liittyvää kuivatustoimintaa. Näilläkin kerrostumilla on kuitenkin kulttuurihistoriallinen arvonsa alueen maankäyttöhistorian näkökulmasta.
”Kullaanjärven reitti muodostaa etelärannikon mittakaavassa poikkeuksellisen upean kirkasvetisten pienvesien kokonaisuuden. Alueen arvosta kertoo myös monipuolinen ja vaatelias lajisto”, kertoo luonnonsuojelun asiantuntija Aki Janatuinen Uudenmaan ELY-keskuksesta.
ELY-keskus on valinnut Kullaanjärven reitin kunnostussuunnitelman tekijäksi raaseporilaisen Perheyhtiö Ajalin Oy:n. Ensimmäinen vaihe kestää vuoden 2023 loppuun, ja siinä keskitytään esitietojen keräämiseen, suunnitteluun sekä toteutettavien kohde-ehdotusten valintaan vesialueiden omistajien kanssa.
Luonnonsuojelu, kulttuurihistoria ja vesialueiden omistajien näkemykset suunnittelun keskiössä
Kunnostustoimenpiteiden toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä niitä tehdä ilman vesialueen omistajien suostumusta. Suunnittelu on vaativaa, ja siihen tarvitaan myös paikallistuntemusta ja tietoa alueen historiasta. Kullaanjärven vesialueiden omistajat onkin jo kutsuttu mukaan yhteistyöhön.
“Kullaanjärven reitillä on jo nykyisellään arvokkaita luontokohteita. Kustannustehokkainta luonnonsuojelua onkin olemassa olevien arvojen säilyttäminen, mikä ei muuttuvissa olosuhteissa ole itsestäänselvyys. Lisäksi alueella on huikea potentiaali parantaa luontoarvoja edelleen suhteellisen pienin toimenpitein. Tulevaisuudessa toivomme näkevämme esimerkiksi taimenten kulkevan mereltä yläosan latvapuroille saakka”, hankkeen vetäjänä toimiva Elina Erkkilä Perheyhtiö Ajalinilta sanoo.
Mahdollisia kunnostustoimia Kullaanjärven reitillä ovat esimerkiksi uomien kiveäminen ja soraistus, patojen purkaminen tai muokkaaminen kalojen ja muiden vesieliöiden kulun mahdollistavaksi, eroosiosuojaukset, kosteikkojen perustaminen sekä saukon ja koskikaran keinopesien rakentaminen.
Alueen erityispiirteinä on myös arvokas kulttuurihistoria, joista muistuttavat esimerkiksi myllyn kivet ja rauniot sekä ruukkitoiminnan jäänteet. Kunnostussuunnitelmaa laadittaessa erilaiset intressit ja arvot sovitetaan yhteen. Kulttuurihistoriallisten arvojen osalta yhteistyötä tehdään Länsi-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon kanssa.
- Helmi-ohjelma: https://ym.fi/helmi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kullaanjärven vesistöalueen kunnostussuunnitelma:
Elina Erkkilä, Perheyhtiö R. Ajalin Oy
puh. 050 522 4540
elina.erkkila(at)ralfajalin.fi
Aki Janatuinen, Uudenmaan ELY-keskus
puh. 029 502 1089
aki.janatuinen(at)ely-keskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Uudenmaan ELY-keskusOpastinsilta 12 A, 2. krs
00520 Helsinki
0295 021 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Uudenmaan ELY-keskus
Tjällossningssäsongen börjar i Nyland samt i Egentliga Tavastland och Päijänne-Tavastland21.3.2023 10:05:00 EET | Tiedote
I södra Finland förväntas tjällossningssäsongen vara lindrigare än normalt, men i Egentliga Tavastland och Päijänne-Tavastland något svårare än normalt.
Kelirikkokausi alkamaisillaan Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä21.3.2023 10:05:00 EET | Tiedote
Kelirikkokaudesta odotetaan Etelä-Suomessa tavanomaista lievempää, mutta Kanta- ja Päijät-Hämeessä hieman keskimääräistä vaikeampaa.
Antalet personer som varit arbetslösa över två år minskar i Nyland (Nyland)21.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
I slutet av februari var antalet arbetslösa arbetssökande sammanlagt 83 912 i Nyland. Av dem var 78 807 utan anställning och 5 105 permitterade. Jämfört med året innan minskade antalet arbetslösa utan anställning med 2 008 personer (-2,5%) och antalet permitterade med 3 468 personer (-40,5%). Det totala antalet arbetslösa minskade med 5 476 personer jämfört med ett år tidigare. I Nyland minskade antalet arbetslösa -6,1 %. För hela landet var årsförändringen -2,8 % i slutet av februari. I slutet av februari utgjorde andelen arbetslösa arbetssökande 9,4 % av arbetskraften, vilket är något mindre än andelen för hela landet (9,7%).
Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä laskussa Uudellamaalla (Uusimaa)21.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Uudellamaalla oli helmikuun lopussa yhteensä 83 912 työtöntä työnhakijaa, joista ilman työsuhdetta olevia oli 78 807 ja lomautettuja 5 105. Ilman työsuhdetta olevien määrä laski 2 008 (-2,5 %) henkilöllä ja lomautettujen 3 468 (-40,5 %) henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna. Työttömien kokonaismäärä laski 5 476 henkilöllä verrattuna vuotta aikaisempaan. Uudellamaalla lasku oli -6,1 %. Koko maan vuosimuutos oli helmikuun lopussa -2,8 %. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Uudellamaalla helmikuun lopussa 9,4 prosenttia, mikä on hieman valtakunnan tasoa matalampi (9,7 %).
Lepsämäjoki bro i Vanda rivs och istället byggs, den ny omväg för trafiken den 6 mars kl. 728.2.2023 12:50:00 EET | Tiedote
Tavastehusvägen (landsväg 130) i Vanda kommer att stängas av för trafik under rivningen av Lepsämäjoki bro och byggandet av en ny bro. Under arbetets gång dirigeras trafiken till en omväg.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme