Kuolleiden määrän kasvu suurinta yli 35 vuoteen
Kuolleisuutta ilmaiseva yleinen kuolleisuusluku oli viime vuonna 10,4, kun vuonna 2020 se oli tasan 10. Yleinen kuolleisuusluku on väkilukuun suhteutettu tunnusluku, joka kertoo kuolleiden määrän vuoden keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden.
Kuolleiden määrä ja yleinen kuolleisuusluku ovat olleet vuotta 2021 korkeammalla tasolla viimeksi 1940-luvulla.
”Kuolleisuuden kasvu on tullut erityisesti yli 85-vuotiaiden kuolleisuuden lisääntymisestä. Jos vertaa vuotta 2021 vuosien 2017–2020 keskimääräiseen kuukausittaiseen kuolleiden määrään, kuolleiden määrät ovat olleet normaalia suurempia toukokuusta lähtien koko loppuvuoden ajan. Marras-joulukuussa kuolleita oli jopa yli 15 prosenttia enemmän kuin vertailuajankohtana eli vuosina 2017–2020 keskimäärin”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari kertoo.
Nuorissa ikäluokissa enemmistö kuolleista oli miehiä. 82-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä naisia kuoli miehiä enemmän. Tätä selittää naisten suurempi osuus iäkkäimpien joukossa.
”Kuolleiden määrä on kasvanut jo jonkin aikaa, ja merkittävin syy tähän on Suomen ikääntyvä väestörakenne. Suuret ikäluokat vanhenevat. Tämän vuoksi kuolleisuuden voisi olettaa kasvavan jatkossakin”, Rantakari sanoo.
Tyttöjen elinajanodote laski
Vastasyntyneen elinajanodote oli viime vuonna 81,8 vuotta, sama kuin vuotta aiemmin. Pojilla elinajanodote oli 79,2 vuotta ja tytöillä 84,5 vuotta. Poikien elinajanodote nousi edellisvuodesta 0,12 vuodella ja tyttöjen elinajanodote laski 0,16 vuodella. Vastasyntyneen elinajanodote kertoo, kuinka monta vuotta 0-vuotias eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi nykyisellä tasolla.
”Elinajanodotteessa trendi on, että se nousee vuosittain. Nousun tyrehtyminen on linjassa kasvaneen kuolleisuuden kanssa”, Rantakari taustoittaa.
Tilastokeskuksen väestötilastoissa ei eritellä kuolemien syitä. Virallinen kuolemansyytilasto julkaistaan tilastointivuotta seuraavan vuoden lopussa. Vuoden 2021 osalta kuolemansyyt ovat siten selvillä joulukuussa 2022.
Yhteyshenkilöt
Joni Rantakari
Yliaktuaari
joni.rantakari@tilastokeskus.fi
p. 029 551 3249
Joni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme