Kuolleiden määrän kasvu suurinta yli 35 vuoteen
Kuolleisuutta ilmaiseva yleinen kuolleisuusluku oli viime vuonna 10,4, kun vuonna 2020 se oli tasan 10. Yleinen kuolleisuusluku on väkilukuun suhteutettu tunnusluku, joka kertoo kuolleiden määrän vuoden keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden.
Kuolleiden määrä ja yleinen kuolleisuusluku ovat olleet vuotta 2021 korkeammalla tasolla viimeksi 1940-luvulla.
”Kuolleisuuden kasvu on tullut erityisesti yli 85-vuotiaiden kuolleisuuden lisääntymisestä. Jos vertaa vuotta 2021 vuosien 2017–2020 keskimääräiseen kuukausittaiseen kuolleiden määrään, kuolleiden määrät ovat olleet normaalia suurempia toukokuusta lähtien koko loppuvuoden ajan. Marras-joulukuussa kuolleita oli jopa yli 15 prosenttia enemmän kuin vertailuajankohtana eli vuosina 2017–2020 keskimäärin”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari kertoo.
Nuorissa ikäluokissa enemmistö kuolleista oli miehiä. 82-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä naisia kuoli miehiä enemmän. Tätä selittää naisten suurempi osuus iäkkäimpien joukossa.
”Kuolleiden määrä on kasvanut jo jonkin aikaa, ja merkittävin syy tähän on Suomen ikääntyvä väestörakenne. Suuret ikäluokat vanhenevat. Tämän vuoksi kuolleisuuden voisi olettaa kasvavan jatkossakin”, Rantakari sanoo.
Tyttöjen elinajanodote laski
Vastasyntyneen elinajanodote oli viime vuonna 81,8 vuotta, sama kuin vuotta aiemmin. Pojilla elinajanodote oli 79,2 vuotta ja tytöillä 84,5 vuotta. Poikien elinajanodote nousi edellisvuodesta 0,12 vuodella ja tyttöjen elinajanodote laski 0,16 vuodella. Vastasyntyneen elinajanodote kertoo, kuinka monta vuotta 0-vuotias eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi nykyisellä tasolla.
”Elinajanodotteessa trendi on, että se nousee vuosittain. Nousun tyrehtyminen on linjassa kasvaneen kuolleisuuden kanssa”, Rantakari taustoittaa.
Tilastokeskuksen väestötilastoissa ei eritellä kuolemien syitä. Virallinen kuolemansyytilasto julkaistaan tilastointivuotta seuraavan vuoden lopussa. Vuoden 2021 osalta kuolemansyyt ovat siten selvillä joulukuussa 2022.
Yhteyshenkilöt
Joni Rantakari
Yliaktuaari
joni.rantakari@tilastokeskus.fi
p. 029 551 3249
Joni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Syntyvyydessä hienoista nousua – maahanmuuttoja edellisvuotta vähemmän23.10.2025 08:06:00 EEST | Tiedote
Tammi-syyskuussa on syntynyt 1 301 lasta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Viimeisen 12 kuukauden (lokakuu 2024–syyskuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,28 eli 0,03 korkeampi kuin vuonna 2024.
Naapurimaat kiinnostivat kesällä suomalaismatkailijoita, risteilyjen suosio kasvoi23.10.2025 08:02:02 EEST | Tiedote
Suomalaiset tekivät touko-elokuussa ulkomaille kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa lomamatkaa, mikä on hieman vähemmän kuin edelliskesänä. Naapurimaat kiinnostivat suomalaismatkailijoita kesällä eniten, kun taas Etelä-Euroopan suosio laski.
Joka viides nuori on keskeyttänyt koulutuksen – 5 % useammin kuin kerran22.10.2025 08:04:30 EEST | Tiedote
15–34-vuotiaista nuorista 21 % on joskus keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen. Miehistä näin on tehnyt 23 % ja naisista 19 %. Yleisimmin keskeytys johtui koulutuksen sisällöstä, mutta myös terveydelliset syyt olivat yleisiä.
Elinajanodotteet nousivat ennätyksiin vuonna 2024, Ahvenanmaalla eletään edelleen pisimpään17.10.2025 08:02:19 EEST | Tiedote
Elinajanodotteet nousivat niin miehillä kuin naisilla selvästi vuonna 2024, ja kaikkiaan lukemat olivat tilastohistorian korkeimmat, vahvistaa lopullinen tilasto. Vastasyntyneiden elinajanodotteet olivat pisimmät Ahvenanmaalla. Miehillä ne olivat lyhimmät Kainuussa ja naisilla Lapissa ajanjaksolla 2022–2024.
Asuntojen vuokrakehitys eriytyy suurissa kaupungeissa, pääkaupunkiseudulla vuokrat laskevat edelleen16.10.2025 08:01:20 EEST | Tiedote
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä-syyskuussa koko maassa 0,1 % vuotta aiempaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,5 %, kun taas muualla Suomessa vuokrat nousivat 0,6 %. Vuokrat olivat pääkaupunkiseudulla laskussa jo toista neljännestä peräkkäin. Tämä on poikkeuksellista, sillä ennen toisen neljänneksen laskukäännettä vuokrat eivät olleet aiemmin laskeneet pääkaupunkiseudulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
