Kuolleiden määrän kasvu suurinta yli 35 vuoteen
Kuolleiden määrän ja yleisen kuolleisuusluvun kasvu oli viime vuonna suurinta yli 35 vuoteen. Kuolleiden määrä kasvoi 3,9 prosenttia edellisvuodesta. Kuolleita oli yhteensä 57 659, mikä on 2 171 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kuolleisuutta ilmaiseva yleinen kuolleisuusluku oli viime vuonna 10,4, kun vuonna 2020 se oli tasan 10. Yleinen kuolleisuusluku on väkilukuun suhteutettu tunnusluku, joka kertoo kuolleiden määrän vuoden keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden.
Kuolleiden määrä ja yleinen kuolleisuusluku ovat olleet vuotta 2021 korkeammalla tasolla viimeksi 1940-luvulla.
”Kuolleisuuden kasvu on tullut erityisesti yli 85-vuotiaiden kuolleisuuden lisääntymisestä. Jos vertaa vuotta 2021 vuosien 2017–2020 keskimääräiseen kuukausittaiseen kuolleiden määrään, kuolleiden määrät ovat olleet normaalia suurempia toukokuusta lähtien koko loppuvuoden ajan. Marras-joulukuussa kuolleita oli jopa yli 15 prosenttia enemmän kuin vertailuajankohtana eli vuosina 2017–2020 keskimäärin”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari kertoo.
Nuorissa ikäluokissa enemmistö kuolleista oli miehiä. 82-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä naisia kuoli miehiä enemmän. Tätä selittää naisten suurempi osuus iäkkäimpien joukossa.
”Kuolleiden määrä on kasvanut jo jonkin aikaa, ja merkittävin syy tähän on Suomen ikääntyvä väestörakenne. Suuret ikäluokat vanhenevat. Tämän vuoksi kuolleisuuden voisi olettaa kasvavan jatkossakin”, Rantakari sanoo.
Tyttöjen elinajanodote laski
Vastasyntyneen elinajanodote oli viime vuonna 81,8 vuotta, sama kuin vuotta aiemmin. Pojilla elinajanodote oli 79,2 vuotta ja tytöillä 84,5 vuotta. Poikien elinajanodote nousi edellisvuodesta 0,12 vuodella ja tyttöjen elinajanodote laski 0,16 vuodella. Vastasyntyneen elinajanodote kertoo, kuinka monta vuotta 0-vuotias eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi nykyisellä tasolla.
”Elinajanodotteessa trendi on, että se nousee vuosittain. Nousun tyrehtyminen on linjassa kasvaneen kuolleisuuden kanssa”, Rantakari taustoittaa.
Tilastokeskuksen väestötilastoissa ei eritellä kuolemien syitä. Virallinen kuolemansyytilasto julkaistaan tilastointivuotta seuraavan vuoden lopussa. Vuoden 2021 osalta kuolemansyyt ovat siten selvillä joulukuussa 2022.
Yhteyshenkilöt
Joni Rantakari
Yliaktuaari
joni.rantakari@tilastokeskus.fi
p. 029 551 3249
Joni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Äänestä suosikkiasi tilasto-olympialaisissa 202220.5.2022 10:23:10 EEST | Tiedote
Tilasto-olympialaiset 2022 -kilpailu on edennyt loppusuoralle. Parhaiten menestyneet koulut ovat tehneet videot, joista pääset nyt äänestämään suosikkiasi. Yleisöäänestyksessä on joukkueita Joroisista, Turusta, Espoosta ja Helsingistä. Nuorten tekemät kahden minuutin videot kertovat mielenkiintoisia tilastotietoja ympäristön tilasta.
Vanhojen osakeasuntojen hintojen nousu hidastui pääkaupunkiseudulla alkuvuonna20.5.2022 08:02:15 EEST | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 3,4 % verrattuna edellisvuoteen ja 0,7 % edellisestä neljänneksestä, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat nousivat ensimmäisen neljänneksen aikana 3,8 % ja pääkaupunkiseudulla 3,1 % verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna.
Koronakriisin vaikutuksissa eroja eri puolilla maata: Vantaan työpaikat vähenivät 10 prosentilla 202019.5.2022 08:06:20 EEST | Tiedote
Suomen suurimmista kaupungeista Vantaan työllisyys kärsi ensimmäisestä koronavuodesta selvästi eniten. Vantaalla työpaikkojen määrä väheni 10 prosenttia, kun Oulu selvisi yhden prosentin vähennyksellä.
Aineellista puutetta kokeneiden lasten osuus pienentynyt – noin 5 prosentilla lapsista ei ole varaa lomaan12.5.2022 08:03:45 EEST | Tiedote
Lasten kokema aineellinen puute on vähentynyt viime vuosina. 1–15-vuotiaista lapsista 6,6 prosenttia eli kaikkiaan 57 000 lasta koki vuonna 2021 aineellista puutetta vähintään yhden perustarpeen osalta. Vuonna 2009 puutetta vähintään yhdellä mittarilla kokeneita oli 10,8 prosenttia.
Suomi toi 34 % energiastaan Venäjältä vuonna 2021 – maakaasussa arvioitu osuus 92 %6.5.2022 08:03:33 EEST | Tiedote
Venäjältä tuotu energia kattoi 34 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2021, selviää Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen laskelmista. Maakaasun kohdalla osuus oli odotetusti kaikkein korkein: arviolta 92 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme