Työterveyslaitos

Kuormitus ajaa etätyöhön – hyvä johtaminen ja yhteenkuuluvuus vetävät työpaikalle

Jaa

Heikompi työhyvinvointi on yhteydessä haluun tehdä jatkossa enemmän etätöitä. Vastaavasti työn voimavarat ovat yhteydessä haluun tehdä nykyistä vähemmän etätöitä. Nuoret työntekijät suosivat etätöitä ja lapsiperheelliset lähitöitä. Työterveyslaitoksen tutkimus tuo uusia näkökulmia etätyökeskusteluun.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 24.5.2022

Työn kuormitustekijät kasvattavat työntekijöiden halua tehdä jatkossa enemmän etätöitä, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Työhyvinvointia ja työn sujuvuutta haittaavia kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi työpaikan rooliristiriidat, byrokratiahaitat, kiire ja aikapaineet.

– Monilla työpaikoilla pohditaan, miten ihmiset saadaan toimistolle. On hyvä katsoa myös peiliin, jollei ihmisiä näy toimistolla. On työpaikan johdon asia kehittää työoloja sekä johtamista ja panostaa työhyvinvointiin, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.  

Tutkimuksen mukaan myös heikompi työhyvinvointi on yhteydessä haluun tehdä jatkossa nykyistä enemmän etätöitä.

– Esihenkilöiden on hyvä tiedostaa, että yksi mahdollinen syy kasvaville etätyöhaluille on työuupumuksen oireet ja työholistiset taipumukset. Kannattaa olla kiinnostunut asiasta ja jutella, miten ihmiset voivat ja miksi haluavat työskennellä kotona, Jari Hakanen jatkaa.  

Työpaikan johto voi vaikuttaa vetovoimatekijöihin

Kun työ tarjoaa voimavaroja, työntekijät haluavat tehdä nykyistä vähemmän etätöitä ja suhtautuvat myönteisesti hybridityöhön. Voimavaroja ovat esimerkiksi hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön, palveleva johtaminen, työpaikan reilut käytännöt sekä yhteenkuuluvuus työpaikan ja esihenkilön kanssa.

– Jos organisaatiossa halutaan ihmisten palaavan työpaikalle, kannattaa tutkia työpaikan voimavaroja ja käytäntöjä. Tutkimustulos tarjoaa johtajille työkaluja pohtia, miten itse voi vaikuttaa siihen, että vetovoimatekijöitä on enemmän, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.

Tutkimuskysely toteutettiin seitsemällä työpaikalla vuoden 2021 syksyllä, jolloin osan aikaa oli voimassa valtakunnallinen tai alueellinen etätyösuositus ja monilla työpaikoilla kokeiltiin erilaisia hybridityön muotoja. Vastaajia oli 4176.

– Nyt on eletty poikkeusaikoja. Emme tiedä, millaisiksi työpaikat muuttuvat, jos ihmiset eivät kohtaa ja tutustu. Se voi vähentää sitoutumista. Mitä tapahtuu luovuudelle, innovoinnille ja yhteisöllisyydelle, jos ei tapaa ketään, sanoo Janne Kaltiainen.

Ikä ja perhetilanne vaikuttavat etätyön suosimiseen

Hyvinvoinnin ja työolojen lisäksi työntekijöiden valintoihin vaikuttavat perhetilanne ja ikä.

Jatkossa vähemmän etätöitä halusivat tehdä työntekijät, joilla on kotona asuvia lapsia. Lapsiperheellisillä kodin vaatimukset saattavat häiritä työn sujuvuutta etätyössä.

Nuorempi ikä on yhteydessä haluun tehdä nykyistä enemmän etätöitä. Havaintoa voivat selittää tottumus etätyöskentelyyn, lapsiperheellisten pienempi osuus ikäryhmässä ja heikompi työhyvinvointi korona-aikana.

– Tässä saattaa olla kyse noidankehästä. Kun voidaan huonommin, jäädään kotiin, vaikka kaivattaisiin esimerkiksi yhteisöllisyyttä. Mukavuudenhalu tai ajan ja voimien säästäminen saa ihmiset välillä toimimaan tavalla, joka ei ole hyvinvoinnin ja työnteon kannalta paras yhtälö, sanoo Jari Hakanen.

Tutkimuksessa toiveet etätyön määrästä jakautuivat. Suurin osa toivoi mahdollisuutta työskennellä etänä, mutta harvempi kuin joka viides halusi työskennellä kokoaikaisesti etänä. Aiemmasta Miten Suomi voi? -tutkimuksesta tiedetään, että hybridityössä työhyvinvointi on keskimäärin parempi.

– Suosittelemme keskustelemaan ja sopimaan parhaista tavoista yhdistellä lähi- ja etätyötä. On myös tärkeää ottaa huomioon, että työntekijöiden toiveisiin voivat vaikuttaa sekä vallitsevat työolot ja oma hyvinvointi että ikä ja perhetilanne, sanoo tutkija Anniina Virtanen.

Tutkimustuloksiin voi tutustua tarkemmin koosteessa: Miksi toimistolle tai etätöihin halutaan? Tutkimushavaintoja Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeesta (liitteenä). 

Lisätiedot

  • tutkimusprofessori Jari Hakanen, 040 562 5433, jari.hakanen@ttl.fi
  • tutkija Anniina Virtanen, 050 435 9657, anniina.virtanen@ttl.fi
  • erikoistutkija Janne Kaltiainen, 050 476 5980, janne.kaltiainen@ttl.fi

Tutustu myös

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Kutsu medialle: Ajanhallintavinkit ja hengittely eivät riitä – tärkeintä on korjata työpaikkojen arki5.7.2022 11:54:05 EEST | Kutsu

Yksilön ponnistelu ei riitä, jos työ kuormittaa mieltä liikaa. Minkä pitää muuttua, jotta töissä jaksettaisiin nykyistä paremmin? Työelämän mielenterveysohjelman SuomiAreena-keskustelua voi seurata torstaina 14.7. klo 15-15.45 Porissa Kauppakeskus Puuvillassa tai striimin välityksellä. Juontajana Riku Rantala, puhujina psykologi Liisa Puskala Työterveyslaitoksesta ja hr-johtaja Salla Arvonen Visma Real Estatesta.

Ungas arbetshälsa försämrades inom servicebranscherna – det lönar sig att satsa på återhämtning och inskolning15.6.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Under 35-åriga arbetstagare inom servicebranscherna ansåg sin arbetshälsa vara sämre än ett år sedan, framgår det av Arbetshälsoinstitutets enkät. Både bristen på arbetskraft och coronatidens inverkan återspeglas i resultaten. Ungas erfarenheter av arbetsgemenskaper är dock positivare än äldre arbetstagares, vilket är en bra utgångspunkt för utvecklingen av arbetshälsan. Experter uppmuntrar att förbättra ledningen av arbetsförmågan, speciellt organiseringen av arbetet, det sociala stödet, återhämtningsfärdigheterna och inskolningen.

Nuorten työhyvinvointi heikentyi palvelualoilla – palautumiseen ja perehdytykseen kannattaa panostaa15.6.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Alle 35-vuotiaat palvelualojen työntekijät kokevat työhyvinvointinsa huonommaksi kuin vuosi sitten, kertoo Työterveyslaitoksen kyselytutkimus. Sekä työvoimapula että korona-ajan vaikutukset heijastuvat tuloksissa. Kokemukset työyhteisöistä ovat nuorilla kuitenkin myönteisempiä kuin vanhemmilla työntekijöillä, mikä on hyvä lähtökohta työhyvinvoinnin kehittämistyölle. Asiantuntijat kannustavat tekemään parannuksia työkykyjohtamiseen ja siinä erityisesti töiden organisointiin, sosiaaliseen tukeen, palautumistaitoihin ja perehdyttämiseen.

People over 50 years of age should be offered the opportunity to reduce night shifts and long hours14.6.2022 10:48:04 EEST | Press release

Finnish Institute of Occupational Health media release, 13 June 2022 For ageing employees, night work reduces sleep quality and recovering from demanding shifts takes more time. Based on new research results, the Finnish Institute of Occupational Health recommends providing employees over 50 years of age with better opportunities to reduce night shifts and long hours. Participatory working time scheduling, which provides employees with increased opportunities to influence their working hours, has proved to be an effective tool, also for supporting the well-being at work of ageing employees.

Arbetslöshet som orsak till förlorade arbetsår har ökat och sjukpensionen som orsak har minskat14.6.2022 10:39:46 EEST | Tiedote

Efter finanskrisen åren 2010–2016 förlängdes yrkeslivet för 50-åringar, men däremot inte för 30-åringar. Allt fler arbetsår går förlorade till följd av arbetslöshet som de facto är en större orsak till förlorad arbetstid än sjukpension. Granskat enligt bransch går arbetsår förlorade mest inom hotell- och restaurangbranschen, inom förvaltning och stödtjänster samt kultur och nöje. Detta visar Arbetshälsoinstitutets undersökning.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme