Kutsu keskustelutilaisuuteen: Länsi-Balkanin maiden EU-laajentuminen kriisien varjossa

Jaa
Kriisit ovat viime vuosina koetelleet Eurooppaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Länsi-Balkanin maihin, jotka ovat odottaneet EU-jäsenyyttä jo vuosikymmeniä. Viimeaikaisten kriisien varjossa Länsi-Balkanista on tullut yksi maailmanpoliittisen valtakamppailun kentistä. Alueen merkittävin tukija on EU, mutta myös Venäjä ja Kiina pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla muun muassa taloudellisen avun ja informaatiovaikuttamisen kautta. Näistä aiheista keskustellaan tiistaina 24.1.2023 klo 9.00-11.00 Kalevi Sorsa -säätiön ja Ajatuspaja Vision järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
EU-lippuja Pohjois-Makedonian pääkaupungissa Skopjessa. Kuva: Jelena Simić.
EU-lippuja Pohjois-Makedonian pääkaupungissa Skopjessa. Kuva: Jelena Simić.

Tilaisuudessa keskustellaan sitä, miten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja nyt energiakriisi ovat vaikuttaneet Länsi-Balkanin maihin ja niiden EU-lähentymiseen. Mitä kriiseistä on opittu? Mikä on ollut EU:n rooli alueen tukemisessa ja mikä voisi olla Suomen rooli tulevaisuudessa? 

Tilaisuudessa käsitellään myös Kalevi Sorsa -säätiön ja European Network of Political Foundationsin julkaisemaa raporttia, joka käsittelee Länsi-Balkanin maiden asemaa EU:n laajentumisessa eurooppalaisten kriisien varjossa.

Raportti osoittaa, että Länsi-Balkanin maiden demokratiakehitys taantui pandemian aikana. Hallitukset käyttivät perusoikeuksia kaventavia rajoitustoimenpiteitä vahvistaakseen valtaansa. Samalla Kiina ja Venäjä pyrkivät nostamaan vaikutustaan alueella muun muassa informaatiovaikuttamisen avulla.

Raportin mukaan kansalaisyhteiskunnan rooli korostui pandemian aikaan, kun hallitukset rajoittivat parlamenttien kokoontumista. Kansalaisjärjestöt muun muassa tarjosivat kansalaisille ajankohtaista tietoa sekä auttoivat kaikkien haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä. Myös median merkitys korostui tiedon levittäjänä. 

Paikka: Musiikkitalo, terassilämpiö. Kansalaistori 2G, Helsinki. Tila on esteetön.

Aika: 24. tammikuuta klo 9.00-11.00, aamiaistarjoilu klo 8.30 lähtien. 

Tilaisuuden kieli on englanti. 

Ohjelma

9.00 Alkusanat

9.05 Ledjon Shahini, toiminnanjohtaja, Qemal Stafa Foundation Albania: Koronapandemia ja Länsi-Balkanin demokraattinen taantuminen

9.20 Brendan Humphreys, vanhempi tutkija, Aleksanteri Instituutti: Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja alueelliset reaktiot

9.35 Irfan Cengić, kansanedustaja, Bosnia ja Hertsegovinan Federaatio: Energiakriisi ja sen vaikutukset

9.50 Pilvi Torsti, valtiosihteeri: EU:n rooli ja tuki

10.10 Pekka Haavisto, ulkoministeri: Suomen rooli EU-jäsenmaana

10.25 Keskustelu

10.55 Loppusanat

Tapahtuman moderoi hankevastaava Jelena Simić Kalevi Sorsa -säätiöstä.

Ilmoittautuminen 22.1. mennessä lomakkeella. Etäyhteyslinkki lähetetään tapahtumaan ilmoittautuneille.

Tilaisuus järjestetään European Network of Political Foundationsin tuella. 

Lämpimästi tervetuloa!

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

EU-lippuja Pohjois-Makedonian pääkaupungissa Skopjessa. Kuva: Jelena Simić.
EU-lippuja Pohjois-Makedonian pääkaupungissa Skopjessa. Kuva: Jelena Simić.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö tuottaa julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun. Ajatuspajan tavoite on edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja demokratiaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Tutkimusraportti: Osinkoverotusta uudistamalla voisi kertyä vuosittain 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja11.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista mallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Laboren laatimat laskelmat osoittavat, että uudistus voisi tuoda vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Progressiivisella osinkoveromallilla on mahdollista kohdistaa vaikutukset valtaosin suurituloisimalle prosentille suomalaisista.

Ennakkotieto: Uusien laskelmien mukaan osinkoverotuksen muutokset voisivat vahvistaa julkista taloutta merkittävästi8.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Torstaina 11.4. julkaistava tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista veromallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Se sisältää myös tutkimuslaitos Laboren tekemät laskelmat muutosten vaikutuksista. Raportti on ensimmäinen kattava selvitys, jossa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmat on nostettu esiin kymmenissä tutkimuksissa ja asiantuntijaraporteissa. Viimeksi niiden korjaamista esitti tammikuussa Talouspolitiikan arviointineuvosto.

Ennakkotieto: Yhteisövero kohdistuu tuloluokkiin epätasaisesti Suomessa29.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Torstaina 1.2. julkaistava tutkimusraportti arvioi yritysten voitoista perittävän yhteisöveron kohdistumista eri tuloluokkiin tilastoaineiston perusteella. Kyseessä on ensimmäinen selvitys yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportti sisältää myös tutkimuskatsauksen yhteisöverosta sekä suosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Vuoden alusta Suomessakin käyttöön otettu yhteisöveron 15 prosentin globaali alaraja kasvattaa sen merkitystä julkisen talouden kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye