Kutsu medialle: Mitä tutkimus kertoo nuorten työntekijöiden työhyvinvoinnista?
20.2.2023 08:04:47 EET | Työterveyslaitos | Kutsu
Työpuntarin ohjelma ja aikataulu
Tilaisuus järjestetään Helsingissä Tiedekulman Stagella (Yliopistonkatu 4). Tapahtuma striimataan, ja sitä voi seurata myös etänä.
8.30: Saapuminen & aamupala toimittajille sekä ilmoittautuneille
9.00: Avaus ja alkusanat | Juha Hietanen, Työterveyslaitos
9.05: Miten Suomi voi? -tutkimustulosten julkistus, erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos
9.25: Kysymyksiä ja kommentteja
9.30: Videogallup: Nuorten työntekijöiden kokemuksia työelämästä
9.45: Työpuntari-paneeli: Suomi tarvitsee nuoria työvoimapulan ratkaisemiseksi
10.45: Loppusanat | pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos
Paneelikeskustelun osallistujat:
- tutkimusprofessori Ari Väänänen (Työterveyslaitos)
- erikoistutkija Mikko Nykänen (Työterveyslaitos)
- mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen (Helsingin yliopisto)
- nuorten työelämädelegaatti Hugo Paananen (Allianssi)
- toimituspäällikkö ja tietokirjailija Anni Erkko (Talouselämä)
- juontaja: Juha Hietanen (Työterveyslaitos)
Mikä Työpuntari?
- Työpuntarissa ruodimme ja puntaroimme työelämän tärkeitä kysymyksiä. Vuonna 2023 Työterveyslaitos järjestää sarjan tilaisuuksia, joiden keskiössä on Suomen työvoima- ja osaajapula.
- Jos hyvinvointivaltion palvelut halutaan turvata tulevaisuudessakin, työllisyysasteen Suomessa tulisi olla mahdollisimman korkea. Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta.
- Työpuntarin ensimmäisessä tilaisuudessa suuntaamme katseemme työurien alkupäähän eli alle 35-vuotiaisiin työntekijöihin. Nuorten työntekijöiden mielenterveydestä johtuvat sairaspoissaolot ovatkasvaneet rajusti.
- Tilaisuudessa ruodimme nuorten työntekijöiden työhyvinvoinnin ongelmia ja ratkaisuja tutkimustiedon valossa ja asiantuntijoihimme tukeutuen.
- Työpuntari-sivustolla on käynnissä ilmiön puntarointi kyselyssä: Työpuntarissa työelämän tärkeät kysymykset | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Ilmoittautuminen tapahtumaan: Työpuntari – näkökulmia työvoimapulaan: nuoret työntekijät | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Miten Suomi voi?
- Miten Suomi voi? -tutkimushankkeessa tuotetaan tutkimustietoa suomalaisen väestön ja sen eri työntekijäryhmien työhyvinvoinnista sekä johtopäätöksiä ja suosituksia työhyvinvoinnin edistämiseksi.
- Miten Suomi voi? -kysely alkoi vuonna 2019, ja koronapandemian alettua se on toteutettu puolivuosittain.
- Lisätietoa ja aiemmat tutkimustulokset:Miten Suomi voi? | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Tiedote tutkimustuloksista julkaistaan tilaisuuden jälkeen 9.3.
Toimittajia pyydetään ilmoittautumaan tilaisuuteen 8.3. klo 16 mennessä paivi.lehtomurto@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme
Sosiaalinen media: @tyoterveys
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Arbetsplatserna ser positivt på familjeledigheter men praxis kan förbättras6.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Familjeledighetsreformen 2022 syns på arbetsplatserna som längre familjeledigheter för pappor. Attityden till familjeledigheter är i huvudsak positiv, men en del arbetsplatser har ännu lite praxis som stödjer dem. Utöver en positiv stämning behövs dokumenterad familjevänlig praxis, som också beaktar olika familjesituationer.
Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää6.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Study: Workplaces view parental leave positively, but there is room for improvement in practices6.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
The 2022 parental leave reform is reflected at workplaces through longer parental leave periods taken by fathers. Attitudes towards parental leave are mainly positive, but some workplaces still have few practices supporting it. In addition to a positive atmosphere, documented family-friendly practices that also take into account different family situations are needed.
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Suomalaisten työkyky vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ennallaan5.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työkyky koetaan hieman aiempaa paremmaksi. Vahvimmalla tasolla oli kokemus fyysisestä työkyvystä, heikoimmalla tasolla emotionaalinen työkyky. Nuoret arvioivat kognitiivisen ja fyysisen työkykynsä hieman muita korkeammalle, mutta heidän työhyvinvointinsa oli heikompaa. Työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme