Ensi- ja turvakotien liitto

Kutsu medioille 14.9.: Toiminnasta turvapaikanhakijaperheille vastaanottokeskuksissa saatu hyviä kokemuksia

Jaa

Suomen Punaisen Ristin ylläpitämässä Salmirannan vastaanottokeskuksessa Jyväskylässä asuu parhaillaan parikymmentä perhettä, joissa on yli 40 lasta. Lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Mediainfossa vastaanottokeskuksessa asunut perhe kertoo kokemuksistaan perheen arjesta turvapaikkaprosessin aikana. Kuulemme myös, miten pienillä ja edullisillakin keinoilla on pystytty tukemaa perheiden ja lasten hyvinvointia.

Aika: to 14.9.17 klo 11.30–12.30, infon yhteydessä tarjotaan lounas
Paikka: Paviljonki, K309 Gustaf, Jyväskylä
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Anna Mikkonen, Ensi- ja turvakotien liitto, puh. 050 410 7640
Järjestäjät: Ensi- ja turvakotien liitto sekä Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Turvapaikanhakijalapsille ja -perheille sopivien keinojen löytämiseen ja rakentamiseen on tarvittu yhteistyötä vastaanottokeskuksen, alueella toimivien järjestöjen, seurakuntien sekä vapaaehtoisten välillä. Perheiden tukeminen antaa eväitä tulevaisuuteen, jatkui se sitten Suomessa tai toisessa maassa.

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana projekti on kehittänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa pääkaupunkiseudulla.

Mediainfossa:

Millaista tukea perheemme sai vastaanottokeskuksessa asuessamme
Kokemusasiantuntijaperhe

Miten lapset huomioidaan vastaanottokeskuksessa?
Noora Inkeroinen, apulaisjohtaja, SPR Salmirannan vastaanottokeskus

Lapsiperheiden hyvinvointia tukeva toiminta vastaanottokeskuksissa
Anna Mikkonen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto 

Ensi- ja turvakodin palveluista apua maahanmuuttajaperheille
Eija Paloheimo, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Projekti järjestää Jyväskylässä 14.9. koulutuksen turvapaikanhakijoiden ja muiden maahan muuttaneiden parissa työskenteleville ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Seminaarissa kartoitetaan turvapaikanhakijaperheille suunnattua toimintaa ja luodaan uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Iltapäivän paneelikeskustelussaeri toimijoita haastetaan pohtimaan, miten turvapaikkaa hakevien perheiden tarpeisiin on vastattu ja miten yhteistyötä voidaan kehittää perheiden hyväksi.  Koulutukseen osallistuu 60 henkilöä.

Seminaarin ohjelma:
https://ensijaturvakotienliitto.fi/tapahtumat/lapsiperhe-turvapaikanhakijana-alueseminaari-jyvaskyla/

Lisätietoja:

Anna Mikkonen
projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto, Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti
p. 050 410 7640
www.ensijaturvakotienliitto.fi, www.turvassasuomessa.fi

Tiedote julkaisuvapaa 14.9.2017 klo 11.30

Vastaanottokeskuksissa asuvia lapsiperheitä tuetaan ryhmätoiminnalla ja kerhoilla

Turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon lapsiperheitä, odottavia äitejä, vauvoja, taaperoita ja yksinhuoltajia. Tälläkin hetkellä satoja turvapaikanhakijalapsia ja -vanhempia odottaa vastaanottokeskuksissa päätöstä turvapaikkahakemukseen. 

Lapsiperheiden tilanne on vastaanottokeskuksissa haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Lapsilla ei ole useinkaan vastaanottokeskuksessa tarpeeksi tekemistä, ja aika käy pitkäksi. Heillä voi olla omien ja vanhempien vaikeiden kokemusten takia oireita, kuten pelkoja, painajaisia, levottomuutta, itkuisuutta, aggressiivisuutta ja ruokahaluttomuutta.

Vastaanottokeskusten koko, sijainti ja ylläpitäjä vaihtelevat. Keskusten asukasmäärät ovat usein suuria ja henkilöstöresurssit tiukat, eivätkä tilat ole aina lapsiperheille toimivia.

Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiri ylläpitää Salmirannan vastaanottokeskusta Jyväskylässä. Jämsän vastaanottokeskusta ylläpitää Pihlajalinna Oy. Molemmat keskukset ovat niin sanottuja odotusajan keskuksia, joissa asutaan pidempään turvapaikkapäätöstä odottamassa. Lisäksi Jyväskylästä toimii Arjessa Oy:n ylläpitämä alaikäisten, ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden ryhmäkoti.

Salmirannan vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Noora Inkeroinen kertoo, että keskuksessa asuu tällä hetkellä noin 200 turvapaikanhakijaa. Perheitä keskuksessa on noin 20 ja lapsia yli 40. Lisäksi keskuksessa on kirjoilla 170 yksityismajoittujaa, jotka asuvat ystävien tai sukulaisten luona. Puhutuimmat kielet ovat dari, arabia, farsi ja somalia.

Salmirannan vastaanottokeskuksessa perheet asuvat rivitaloissa viettäen mahdollisimman tavallista perhe-elämää. Perheet valmistavat itse ruokansa, lapset käyvät koulussa ja lähes kaikki yli 4-vuotiaat ovat päiväkodissa. Keskuksessa on lapsille leikkihuone, leikkivälineitä ja lahjoituksena saatuja urheiluvälineitä.

Keskuksessa työskentelee perhetyönohjaaja, jolta lasta odottava perhe tai äiti saavat muun muassa synnytysvalmennusta, ohjausta vauvan hoitoon sekä tietoa vauvan kehityksestä ja tarpeista. Myös perheen päivä -ja ateriarytmin löytäminen sekä liikuntaan ja ulkoiluun yhdessä motivoiminen voivat olla osa perhetyötä. Kaikenikäiset voivat saada ravitsemusneuvonta ja aikuisille on rentoutumisharjoituksia.

Perheen arjen helpottamiseksi perhetyönohjaaja voi käydä vanhemmuutta ja lapsen kasvatusta tukevia keskusteluja. Lasten turvallisuuden tunnetta voidaan vahvistaa leikin ja luovan toiminnan avulla. On tärkeää, että lapset saavuttavat iän mukaiset taidot turvapaikkaprosessista huolimatta. Punaisen Ristin vapaaehtoiset pitävät lapsille viikoittaista läksykerhoa.

Pienillä ja edullisillakin keinoilla voidaan tukea perheiden ja lasten hyvinvointia

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana projekti on järjestänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa. Toimintaa on pilotoitu pääkaupunkiseudulla. Saatujen kokemusten perusteella on selvää, että pienillä ja edullisillakin keinoilla voidaan lisätä lasten ja vanhempien hyvinvointia.

Toiminnalliset ryhmät tukevat vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta, joka on voinut joutua kovalle koetukselle pakolaisuuden, menetysten ja vastaanottokeskuksessa asumisen aikana. Ryhmiin osallistuvat saavat vertaistukea, vaihtelua ja piristystä arkeen sekä lapsiperheen arkea helpottavaa tietoa ja tukea. Ryhmät ja kerhot piristävät ja tuovat muuta ajateltavaa. Keskustelussa vanhempien kanssa voidaan antaa tärkeää tietoa lapsen tarpeista ja kasvatuksesta, sanoo projektipäällikkö Anna Mikkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Moni toiminta onnistuu hyvin ilman yhteistä kieltäkin: esimerkiksi askartelu, sirkuskerho, leikit, muskari, tapahtumat ja retket auttavat jaksamaan. Samalla vanhemmat saavat onnistumisen kokemuksia lasten kanssa olemisesta.

Toiminnanjohtaja Eija Paloheimo kertoo, että Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:llä on vankka kokemus perhetyöstä maahanmuuttajien kanssa.
– Ensi- ja turvakodin perhetyön asiakkaista noin puolet puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Perhetyö on kotouttavaa, sillä perheitä tuetaan asettumaan suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin unohtamatta perheen omaa kulttuuria. On tärkeää, että asiakkaat kohdataan yksilöllisesti ja heidän tapojaan kunnioitetaan, Paloheimo kuvaa.
– Maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä tausta ja mahdolliset traumaattiset kokemukset huomioidaan ja normaalia arkea tuetaan. Käytännön esimerkkien näyttäminen on havaittu toimivaksi, Paloheimo kertoo. 

Ensi- ja turvakodin perhetyön kokemusten mukaan maahanmuuttajien asiakassuhteet ovat yleensä pitkiä, sillä muutokset ja luottamuksen rakentaminen vaativat aikaa.  Vaikeista kokemuksista ei välttämättä haluta puhua, ainakaan heti. Työskentelyssä käytetään usein tulkkia. Lisäksi työhön vaikuttavat maahanmuuttajien erilaiset käsitykset arjesta, vanhemmuudesta, lapsena olemisesta sekä viranomaisista. Yhdistyksen kansalaistoimintaan kuuluvan Doula-toiminnan kautta voidaan järjestää vapaaehtoisia doula-synnytystukihenkilöitä myös turvapaikanhakijoille.

Lapsiperhetoiminta turvapaikanhakijoille tukee perheiden hyvinvointia ja mielenterveyttä ja antaa eväitä tulevaisuuteen, olipa se sitten Suomessa, kotimaassa, tai kolmannessa maassa, jos perhe ei saa oleskelulupaa Suomeen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Projektipäällikkö Anna Mikkonen, Ensi- ja turvakotien liitto, Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti
p. 050 410 7640, anna.mikkonen@etkl.fi

Apulaisjohtaja Noora Inkeroinen, SPR Salmirannan vastaanottokeskus
p. 040 1925 270, noora.inkeroinen@vokki.fi

Toiminnanjohtaja Eija Paloheimo, Keski-Suomen ensi -ja turvakoti ry
p. 010 423 7501, eija.paloheimo@ksetu.fi

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Kutsu medioille 20.11: Lapsiperheen arki vastaanottokeskuksessa on haastavaa16.11.2017 09:00Kutsu

Vastaanottokeskuksissa asuvien lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Lapset jäävät helposti työntekijöiden kiireen ja vanhempien vaikean elämäntilanteen jalkoihin. Perheitä voidaan tukea monin tavoin. Medialounaalla vastaanottokeskuksessa asuvan pikkulapsiperheen isä kertoo perheen arjesta ja elämästä turvapaikkaprosessin aikana.

Taide apuna väkivallasta selviytymisessä13.11.2017 14:21Tiedote

Taide ja kulttuuri luovat jo itsessään hyvinvointia ja tuovat mielekkyyttä elämään mutta taidetta voidaan käyttää myös soveltavasti. Näin on tehty Porissa, missä liikunnan ja tanssin avulla tavoitettiin väkivaltaa kokeneita naisia uudella tavalla. Kolmivuotinen Jalkautuvan naistyön hanke päättyy vuoden lopussa Porin ensi- ja turvakotiyhdistyksessä. Hankkeen aikana on kohdattu noin 300 satakuntalaista naista. Taiteella väkivaltaa vastaan -tapahtuma 16.11. ottaa kantaa väkivaltaa vastaan.

Mediainfo 23.11: Väkivaltaa ei huomioida riittävästi huoltajuuspäätöksissä13.11.2017 13:45Kutsu

Vuonna 2016 parisuhdeväkivallan seurauksena kuoli 12 naista, joista viisi surmasi entinen kumppani. Riski on erityisen suuri parisuhteen päättyessä, sillä 15 vuoden aikana joka kolmas parisuhdeväkivallan seurauksena kuollut on surmattu erotilanteessa. Väkivaltaa ei myöskään huomioida riittävästi huoltajuuspäätöksissä. Väkivaltaa käyttänyt vanhempi voi saada tavata lasta ilman tukea tai valvontaa tai jopa yhteishuoltajuuden toisen vanhemman kanssa. Mediainfossa kuulemme, miten huolto- ja tapaamisriitojen väkivaltaa voidaan ehkäistä ja kuinka lapsen turvallisuus voidaan varmistaa.

Kutsu medioille 4.10: Vastaanottokeskuksissa järjestetty toiminta auttaa lapsia2.10.2017 11:38Tiedote

Neljässä vastaanottokeskuksessa Pirkanmaalla ja Hämeessä asuu parhaillaan yhteensä yli 320 lasta, joista noin 130 on alle kouluikäisiä. Lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Mediainfossa vastaanottokeskuksessa asunut perhe kertoo kokemuksistaan perheen arjesta turvapaikkaprosessin aikana. Kuulemme myös, miten pienillä ja edullisillakin keinoilla on pystytty tukemaa perheiden ja lasten hyvinvointia.

Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen liputuspäivää haetaan pysyväksi25.9.2017 13:43Tiedote

Lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2016 liputettiin ensi kerran Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Liputuspäivä liittyi Miina Sillanpää 150-juhlavuoteen ja myönnettiin tuolloin kertaluonteisena. Myös tänä vuonna suositellaan liputusta lokakuun ensimmäisen päivänä. Liputuspäivän vakiinnuttamista ovat hakeneet Miina Sillanpään Seura ja tukemassa on lähes neljäkymmentä tahoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme