Kutsu medioille 14.9.: Toiminnasta turvapaikanhakijaperheille vastaanottokeskuksissa saatu hyviä kokemuksia

Aika: to 14.9.17 klo 11.30–12.30, infon yhteydessä tarjotaan lounas
Paikka: Paviljonki, K309 Gustaf, Jyväskylä
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Anna Mikkonen, Ensi- ja turvakotien liitto, puh. 050 410 7640
Järjestäjät: Ensi- ja turvakotien liitto sekä Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Turvapaikanhakijalapsille ja -perheille sopivien keinojen löytämiseen ja rakentamiseen on tarvittu yhteistyötä vastaanottokeskuksen, alueella toimivien järjestöjen, seurakuntien sekä vapaaehtoisten välillä. Perheiden tukeminen antaa eväitä tulevaisuuteen, jatkui se sitten Suomessa tai toisessa maassa.

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana projekti on kehittänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa pääkaupunkiseudulla.

Mediainfossa:

Millaista tukea perheemme sai vastaanottokeskuksessa asuessamme
Kokemusasiantuntijaperhe

Miten lapset huomioidaan vastaanottokeskuksessa?
Noora Inkeroinen, apulaisjohtaja, SPR Salmirannan vastaanottokeskus

Lapsiperheiden hyvinvointia tukeva toiminta vastaanottokeskuksissa
Anna Mikkonen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto 

Ensi- ja turvakodin palveluista apua maahanmuuttajaperheille
Eija Paloheimo, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Projekti järjestää Jyväskylässä 14.9. koulutuksen turvapaikanhakijoiden ja muiden maahan muuttaneiden parissa työskenteleville ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Seminaarissa kartoitetaan turvapaikanhakijaperheille suunnattua toimintaa ja luodaan uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Iltapäivän paneelikeskustelussaeri toimijoita haastetaan pohtimaan, miten turvapaikkaa hakevien perheiden tarpeisiin on vastattu ja miten yhteistyötä voidaan kehittää perheiden hyväksi.  Koulutukseen osallistuu 60 henkilöä.

Seminaarin ohjelma:
https://ensijaturvakotienliitto.fi/tapahtumat/lapsiperhe-turvapaikanhakijana-alueseminaari-jyvaskyla/

Lisätietoja:

Anna Mikkonen
projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto, Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti
p. 050 410 7640
www.ensijaturvakotienliitto.fi, www.turvassasuomessa.fi

Tiedote julkaisuvapaa 14.9.2017 klo 11.30

Vastaanottokeskuksissa asuvia lapsiperheitä tuetaan ryhmätoiminnalla ja kerhoilla

Turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon lapsiperheitä, odottavia äitejä, vauvoja, taaperoita ja yksinhuoltajia. Tälläkin hetkellä satoja turvapaikanhakijalapsia ja -vanhempia odottaa vastaanottokeskuksissa päätöstä turvapaikkahakemukseen. 

Lapsiperheiden tilanne on vastaanottokeskuksissa haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Lapsilla ei ole useinkaan vastaanottokeskuksessa tarpeeksi tekemistä, ja aika käy pitkäksi. Heillä voi olla omien ja vanhempien vaikeiden kokemusten takia oireita, kuten pelkoja, painajaisia, levottomuutta, itkuisuutta, aggressiivisuutta ja ruokahaluttomuutta.

Vastaanottokeskusten koko, sijainti ja ylläpitäjä vaihtelevat. Keskusten asukasmäärät ovat usein suuria ja henkilöstöresurssit tiukat, eivätkä tilat ole aina lapsiperheille toimivia.

Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiri ylläpitää Salmirannan vastaanottokeskusta Jyväskylässä. Jämsän vastaanottokeskusta ylläpitää Pihlajalinna Oy. Molemmat keskukset ovat niin sanottuja odotusajan keskuksia, joissa asutaan pidempään turvapaikkapäätöstä odottamassa. Lisäksi Jyväskylästä toimii Arjessa Oy:n ylläpitämä alaikäisten, ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden ryhmäkoti.

Salmirannan vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Noora Inkeroinen kertoo, että keskuksessa asuu tällä hetkellä noin 200 turvapaikanhakijaa. Perheitä keskuksessa on noin 20 ja lapsia yli 40. Lisäksi keskuksessa on kirjoilla 170 yksityismajoittujaa, jotka asuvat ystävien tai sukulaisten luona. Puhutuimmat kielet ovat dari, arabia, farsi ja somalia.

Salmirannan vastaanottokeskuksessa perheet asuvat rivitaloissa viettäen mahdollisimman tavallista perhe-elämää. Perheet valmistavat itse ruokansa, lapset käyvät koulussa ja lähes kaikki yli 4-vuotiaat ovat päiväkodissa. Keskuksessa on lapsille leikkihuone, leikkivälineitä ja lahjoituksena saatuja urheiluvälineitä.

Keskuksessa työskentelee perhetyönohjaaja, jolta lasta odottava perhe tai äiti saavat muun muassa synnytysvalmennusta, ohjausta vauvan hoitoon sekä tietoa vauvan kehityksestä ja tarpeista. Myös perheen päivä -ja ateriarytmin löytäminen sekä liikuntaan ja ulkoiluun yhdessä motivoiminen voivat olla osa perhetyötä. Kaikenikäiset voivat saada ravitsemusneuvonta ja aikuisille on rentoutumisharjoituksia.

Perheen arjen helpottamiseksi perhetyönohjaaja voi käydä vanhemmuutta ja lapsen kasvatusta tukevia keskusteluja. Lasten turvallisuuden tunnetta voidaan vahvistaa leikin ja luovan toiminnan avulla. On tärkeää, että lapset saavuttavat iän mukaiset taidot turvapaikkaprosessista huolimatta. Punaisen Ristin vapaaehtoiset pitävät lapsille viikoittaista läksykerhoa.

Pienillä ja edullisillakin keinoilla voidaan tukea perheiden ja lasten hyvinvointia

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana projekti on järjestänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa. Toimintaa on pilotoitu pääkaupunkiseudulla. Saatujen kokemusten perusteella on selvää, että pienillä ja edullisillakin keinoilla voidaan lisätä lasten ja vanhempien hyvinvointia.

Toiminnalliset ryhmät tukevat vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta, joka on voinut joutua kovalle koetukselle pakolaisuuden, menetysten ja vastaanottokeskuksessa asumisen aikana. Ryhmiin osallistuvat saavat vertaistukea, vaihtelua ja piristystä arkeen sekä lapsiperheen arkea helpottavaa tietoa ja tukea. Ryhmät ja kerhot piristävät ja tuovat muuta ajateltavaa. Keskustelussa vanhempien kanssa voidaan antaa tärkeää tietoa lapsen tarpeista ja kasvatuksesta, sanoo projektipäällikkö Anna Mikkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Moni toiminta onnistuu hyvin ilman yhteistä kieltäkin: esimerkiksi askartelu, sirkuskerho, leikit, muskari, tapahtumat ja retket auttavat jaksamaan. Samalla vanhemmat saavat onnistumisen kokemuksia lasten kanssa olemisesta.

Toiminnanjohtaja Eija Paloheimo kertoo, että Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:llä on vankka kokemus perhetyöstä maahanmuuttajien kanssa.
– Ensi- ja turvakodin perhetyön asiakkaista noin puolet puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Perhetyö on kotouttavaa, sillä perheitä tuetaan asettumaan suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin unohtamatta perheen omaa kulttuuria. On tärkeää, että asiakkaat kohdataan yksilöllisesti ja heidän tapojaan kunnioitetaan, Paloheimo kuvaa.
– Maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä tausta ja mahdolliset traumaattiset kokemukset huomioidaan ja normaalia arkea tuetaan. Käytännön esimerkkien näyttäminen on havaittu toimivaksi, Paloheimo kertoo. 

Ensi- ja turvakodin perhetyön kokemusten mukaan maahanmuuttajien asiakassuhteet ovat yleensä pitkiä, sillä muutokset ja luottamuksen rakentaminen vaativat aikaa.  Vaikeista kokemuksista ei välttämättä haluta puhua, ainakaan heti. Työskentelyssä käytetään usein tulkkia. Lisäksi työhön vaikuttavat maahanmuuttajien erilaiset käsitykset arjesta, vanhemmuudesta, lapsena olemisesta sekä viranomaisista. Yhdistyksen kansalaistoimintaan kuuluvan Doula-toiminnan kautta voidaan järjestää vapaaehtoisia doula-synnytystukihenkilöitä myös turvapaikanhakijoille.

Lapsiperhetoiminta turvapaikanhakijoille tukee perheiden hyvinvointia ja mielenterveyttä ja antaa eväitä tulevaisuuteen, olipa se sitten Suomessa, kotimaassa, tai kolmannessa maassa, jos perhe ei saa oleskelulupaa Suomeen.