Kutsu: Mitä kestävä rahoitus tarkoittaa Pohjoismaissa ja Baltiassa?
Latvian finanssiyhdistys ja Finanssiala ry pureutuvat tilaisuudessa yhdessä syvälle kestävän rahoituksen aiheisiin. Dombrovskisin avauspuheen jälkeen kestävää rahoitusta käsitellään useissa paneelikeskusteluissa. Tapahtuman tavoitteena on luoda keskusteluyhteys julkisen vallan ja eurooppalaisen finanssialan välille.
Paneelikeskusteluihin osallistuvat Dombrovskisin lisäksi muun muassa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, vakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, Suomen Pankin johtokunnan jäsen Marja Nykänen sekä kansanedustaja Satu Hassi.
Tilaisuus on englanninkielinen. Sitä voi seurata suorana sivuillamme.
Ohjelma
8.30 Opening
Piia-Noora Kauppi, Managing Director, Finance Finland
8.40 Introduction
Risto Murto, President and CEO, Varma Mutual Pension Insurance Company
9.00 – 9.10 Keynote speech
Valdis Dombrovskis, Vice-President for the Euro and Social Dialogue, also in charge of Financial Stability, Financial Services and Capital Markets Union, European Commission
9.10 Panel discussion: EU’s Sustainable Finance Agenda
Valdis Dombrovskis, Vice-President for the Euro and Social Dialogue, also in charge of Financial Stability, Financial Services and Capital Markets Union, European Commission
Marja Nykänen, Deputy Governor, Bank of Finland
Antoni Ballabriga, Global Head of Responsible Business at BBVA & Chair of the Sustainable Finance Working Group at European Banking Federation
Ieva Tetere, CEO, SEB Latvia & Supervisory Council, Finance Latvia Association
Risto Murto, President and CEO, Varma Mutual Pension Insurance Company
Satu Hassi, Member of the Parliament, Chairperson of the Parliamentary Environmental Committee
Moderator: Piia-Noora Kauppi, Managing Director, Finance Finland
9.55 Opening of session
Sanda Liepiņa, CEO, Finance Latvia Association
10.00 Work of European Banks on Climate Change
Antoni Ballabriga, Global Head of Responsible Business at BBVA & Chair of the Sustainable Finance Working
Group at EBF
10.10 Panel discussion: Sustainable Finance in action – how to think about the impact in Baltics and Nordics and how to measure it
Esko Kivisaari, Deputy Managing Director, Finance Finland
Robert Kitt, CEO, Swedbank Estonia
Jukka Honkaniemi, Senior Banker, SEB
Lija Strašuna, Chief Economist, Swedbank Latvia
Timo Pietilä, Head of Capital Markets Financing, OP Financial Group
Igors Kasjanovs, Senior Economist, Sustainability and Mandate, Treasury department, Nordic Investment Bank
Moderator: Sanda Liepiņa, CEO, Finance Latvia Association
10.55 Break
11.20 Opening of session
by Aila Aho, Executive Adviser, Sustainability, Nordea & Member of European Commission Technical Expert Group on Sustainable Finance, Rapporteur of Green Bond subgroup
11.30 Green Bond Structuring and Early Stage Scoping
Leena Kassinen, Associate Director, Green Bonds, OP Corporate Bank
11.40 Panel discussion: Sustainability-driven Business Models, Funding Vehicles and Mechanisms
Discussion will focus on funding vehicles and mechanisms in corporate sector as well as in public
sector, including in municipalities
Eric Gällstad, Head of Public Sector Lending in the Nordics, Germany and Austria, European Investment Bank
Paulius Zarauskas, Head of Capital Markets, Baltic Division at SEB
Lauri Rosendahl, President, Nasdaq Nordic
Nicholas Stancioff, Latvian Baltic Energy Efficiency Fund
Representative of the Finnish municipality sector
Moderator: Aila Aho, Executive Adviser, Sustainability, Nordea & Member of EC Technical Expert Group on Sustainable Finance, Rapporteur of Green Bond subgroup
12.35 Closing - Sanda Liepiņa, CEO, Finance Latvia Association
Yhteyshenkilöt
Kristiina SiikalaKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4273kristiina.siikala@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
+358 20 793 4229Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme