Kutsu: Syövänhoidon radikaali murros - immuunihoidot tulevat, mutta milloin ja kenelle? Keskustelutilaisuus Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 8.12.2020 klo 13 - 15
Uudet syöpähoidot tulevat, mutta onko terveydenhuoltojärjestelmämme valmis? Suomalaiset poliitikot ja päättäjät keskustelevat Tiedekulman tapahtumassa uusien hoitojen mukanaan tuomista haasteista ja mahdollisuuksista.
Paneeli haastaa vastaamaan polttavaan kysymykseen: saavatko suomalaiset syöpäpotilaat tasa-arvoisesti parasta mahdollista hoitoa? Myös katsojilla sekä toimittajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä panelisteille. Paneelikeskustelussa ovat mukana mm. Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, kansanedustaja Mia Laiho sekä kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta. Paneelin juontaa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti.
Tilaisuudessa kuullaan myös kliinikon, immuunihoitojen avulla syövästä selviytyneen potilaan sekä potilasjärjestön puheenvuorot. Tapahtuman tarkoituksena on jakaa tietoa syövän hoidossa meneillään olevasta muutoksesta ja avata samalla uusia keskusteluyhteyksiä tutkimuksen, terveydenhuollon, lääketeollisuuden, potilasjärjestöjen, kansalaisten sekä päättäjien välillä.
”Lupaavimmat ja osin ennennäkemättömät tulokset immunoterapiassa liittyvät hoitovasteen pitkäkestoisuuteen - levinnyt syöpä voidaan saada kuriin pitkäksi aikaa, jopa pysyvästi”, kertoo Cancer IO -hankkeen vetäjä, tutkimusjohtaja Juha Klefström.
”Immunoterapian nopea tuleminen osaksi uutta syövän hoitoa luo myös ennennäkemättömiä haasteita tutkimukselle, terveydenhuoltojärjestelmälle ja yhteiskunnalle. Tiedämme esimerkiksi vielä hyvin vajavaisesti, miten immuunihoidot toimivat, mitkä potilasryhmät parhaiten hyötyvät immunoterapiasta tai toimivatko immuunihoidot arkikäytössä odotetulla tavalla. Lisäksi, näiden hoitojen kehittäminen on kallista mikä puolestaan vaikuttaa lääkkeiden hintoihin”, Klefström jatkaa.
Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa ja se on katsottavissa suorana lähetyksenä Tiedekulman verkkosivuilla. Päivittyvä ohjelma löytyy Cancer IO:n sivuilta.
Toimittajilla on mahdollisuus haastatella tutkijoita ja potilasjärjestön edustajia ennen tilaisuutta tai sen jälkeen. Koronatilanteen vuoksi Tiedekulmaan voivat tulla paikan päälle ainoastaan puhujat.
Haastattelupyynnöt ja yhteydenotot: cancerio-office@helsinki.fi.
Lisätietoja:
Juha Klefström, tutkimusjohtaja, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Puh.+358 44 377 3876
Sähköposti: juha.klefstrom@helsinki.fi
@Cancer_IO_
@JuhaKlefstrom
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin ennätykselliset 7 400 hakemusta15.1.2021 19:41:03 EET | Tiedote
Hakemusten määrä on viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Suosituimmat ohjelmat olivat Master's Programme in Data Science ja Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability.
Kutsu: Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä to 28.1.202115.1.2021 15:39:43 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusasema Keniassa on tarjonnut jo 10 vuoden ajan kiinnekohdan Afrikan tutkimukselle. Juhlaseminaari järjestetään torstaina 28.1.2021 klo 9-16 webinaarina.
Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön15.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.
Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EET | Tiedote
Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.
Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EET | Tiedote
Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.
Infektioiden hoitovastetta ymmärretään nyt paremmin uuden menetelmän avulla7.1.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Sekvensointipohjaisella ratkaisulla voidaan selvittää, miten infektiosairauden hoidossa käytetty antimikrobinen lääkitys on tehonnut taudinaiheuttajiin ja kuinka hyvin tulehduskohdan mikrobisto on palautumassa ennalleen. Seuraavaksi tutkijat soveltavat menetelmää koronaviruksen tutkimiseen.
Välillä meri -näyttelyssä valokuvia ja karttoja Välimeren rannoilta4.1.2021 13:08:59 EET | Tiedote
Kulttuurikeskus Stoa täyttyy Välimeren aluetta tarkastelevilla valokuvilla ja kartoilla tammi-maaliskuussa valokuvaaja Lena Malmin ja kartografi Philippe Rekacewiczin yhteisnäyttelyssä. Kuvat ja kartat tarjoavat erilaisia näkökulmia teemoihin ja paikkoihin, joita antropologisen Crosslocations-hankkeen tutkijat omassa työssään käsittelevät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme