Helsingin yliopisto

Kutsu: Syövänhoidon radikaali murros - immuunihoidot tulevat, mutta milloin ja kenelle? Keskustelutilaisuus Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 8.12.2020 klo 13 - 15

Jaa

Uudet syöpähoidot tulevat, mutta onko terveydenhuoltojärjestelmämme valmis? Suomalaiset poliitikot ja päättäjät keskustelevat Tiedekulman tapahtumassa uusien hoitojen mukanaan tuomista haasteista ja mahdollisuuksista.

Paneeli haastaa vastaamaan polttavaan kysymykseen: saavatko suomalaiset syöpäpotilaat tasa-arvoisesti parasta mahdollista hoitoa? Myös katsojilla sekä toimittajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä panelisteille. Paneelikeskustelussa ovat mukana mm. Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, kansanedustaja Mia Laiho sekä kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta. Paneelin juontaa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti.

Tilaisuudessa kuullaan myös kliinikon, immuunihoitojen avulla syövästä selviytyneen potilaan sekä potilasjärjestön puheenvuorot. Tapahtuman tarkoituksena on jakaa tietoa syövän hoidossa meneillään olevasta muutoksesta ja avata samalla uusia keskusteluyhteyksiä tutkimuksen, terveydenhuollon, lääketeollisuuden, potilasjärjestöjen, kansalaisten sekä päättäjien välillä.

”Lupaavimmat ja osin ennennäkemättömät tulokset immunoterapiassa liittyvät hoitovasteen pitkäkestoisuuteen - levinnyt syöpä voidaan saada kuriin pitkäksi aikaa, jopa pysyvästi”, kertoo Cancer IO -hankkeen vetäjä, tutkimusjohtaja Juha Klefström.

”Immunoterapian nopea tuleminen osaksi uutta syövän hoitoa luo myös ennennäkemättömiä haasteita tutkimukselle, terveydenhuoltojärjestelmälle ja yhteiskunnalle. Tiedämme esimerkiksi vielä hyvin vajavaisesti, miten immuunihoidot toimivat, mitkä potilasryhmät parhaiten hyötyvät immunoterapiasta tai toimivatko immuunihoidot arkikäytössä odotetulla tavalla. Lisäksi, näiden hoitojen kehittäminen on kallista mikä puolestaan vaikuttaa lääkkeiden hintoihin”, Klefström jatkaa.

Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa ja se on katsottavissa suorana lähetyksenä Tiedekulman verkkosivuilla. Päivittyvä ohjelma löytyy Cancer IO:n sivuilta.

Toimittajilla on mahdollisuus haastatella tutkijoita ja potilasjärjestön edustajia ennen tilaisuutta tai sen jälkeen. Koronatilanteen vuoksi Tiedekulmaan voivat tulla paikan päälle ainoastaan puhujat.

Haastattelupyynnöt ja yhteydenotot: cancerio-office@helsinki.fi.

Lisätietoja:
Juha Klefström, tutkimusjohtaja, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Puh.+358 44 377 3876
Sähköposti: juha.klefstrom@helsinki.fi
@Cancer_IO_
@JuhaKlefstrom

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EETTiedote

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EETTiedote

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme