Helsingin yliopisto

Kutsu: Tapahtumasarja Euroopan murroksesta ja sen syistä

Jaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan asetti Euroopan uuteen tilanteeseen, jossa epävarmuus ja uhkakuvat heijastuvat myös tavallisen eurooppalaisen arkeen. Tapahtumat ovat saaneet monet arvioimaan uudelleen käsityksiä Euroopasta, sodasta ja kansainvälisestä politiikasta. Tule Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kuulemaan, mikä on muuttunut ja minne olemme menossa.

– Euroopassa tapahtuu tällä hetkellä paljon ja vaikuttaa siltä, että elämme historiallisia aikoja. Aina ei ole kuitenkaan helppo hahmottaa, mitkä ovat aidosti suuria muutoksia ja mikä ohimenevää kuohuntaa. Silloin kannattaa kääntyä yhteiskunnan ja historian tutkijoiden puoleen, sillä he pohtivat juuri näitä asioita työkseen, sanoo Leena Malkki, Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen ja Tiedekulman yhteistyössä tuottamissa keskusteluissa tarkastellaan sotaa 2020-luvun Euroopassa, eurooppalaisia identiteettejä ja kansainvälisen järjestyksen kriisiä. 

Tutustu Pinnalla-sarjan tapahtumiin tarkemmin Tiedekulman verkkosivuilla ja tule Tiedekulmaan (Yliopistonkatu 4) oppimaan lisää Euroopan murroksesta ja syistä murroksen taustalla! Tapahtumia voi myös seurata etänä.

Mil­lais­ta on sota 2020-lu­vun Eu­roo­pas­sa? | 28.9. klo 17

Syyskuussa keskustellaan siitä, miten perinteisen sodankäynnin paluu muuttaa eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa. Mikä on Naton rooli tulevaisuudessa ja mitkä ovat pienen valtion mahdollisuudet muuttuneessa tilanteessa?

Keskustelemassa sotilasprofessori Marko Palokangas, Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi. Etäyhteydellä mukana Suomen Nato-edustuston päällikkö Klaus Korhonen. Juontajana on Helsingin Sanomien Nato-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen.

SEURAA KESKUSTELUA SUORANA LÄHETYKSENÄ 28.9. KLO 17 TÄSTÄ LINKISTÄ

Eu­roo­pan nä­ky­mät­tö­mät ra­jat | 19.10. klo 17

Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Lokakuussa keskustellaan Euroopan solidaarisuuden rajoista. Mikä merkitys EU-jäsenyydellä on kriisitilanteissa ja mitä eurooppalaisuus merkitsee vaikeina aikoina?

Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen, vastaava tutkija Miika Tervonen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Juontajana on Anu Partanen.

SEURAA KESKUSTELUA SUORANA LÄHETYKSENÄ 19.10. KLO 17 TÄSTÄ LINKISTÄ

Ke­nen sään­nöil­lä Eu­roo­pas­sa pe­la­taan? | 16.11. klo 17

Marraskuun tapahtumassa pohditaan sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuutta. Ovatko ihmisoikeudet rapautumassa ja onko luottamus yhteistyöhön mennyt?

Keskustelemassa kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi, tutkimusjohtaja Hanna Ojanen ja eurooppalaisen aatehistorian professori Kaius Tuori. Juontajana on Anu Partanen.

SEURAA KESKUSTELUA SUORANA LÄHETYKSENÄ 16.11. KLO 17 TÄSTÄ LINKISTÄ

Lisätietoja:

Toni Rönni
Tiedekulman vastaava tuottaja
0503268990
toni.ronni@helsinki.fi

Leena Malkki
Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja
0503182158
leena.malkki@helsinki.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkijat löysivät kymmeniä immuunipuolustuksen kannalta tärkeitä geenivirheitä - merkitystä harvinaissairauksista kärsiville potilaille20.9.2022 11:28:41 EEST | Tiedote

Suomalainen tutkimusryhmä, yhteistyössä eurooppalaisten kliinisten tutkijoiden kanssa, on kuvannut kymmeniä uusia immuunipuolustuksen tasapainon järkkymiseen johtavia perinnöllisiä geenivirheitä yhdessä eurooppalaisissa yleisimmistä puolustusjärjestelmän yhden geenin sairauksista, niin sanotussa NFKB1-puutoksessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme