Kuuden suurimman kaupungin huoli varhaiskasvatuksesta: Tarvitsemme yli 9 000 uutta varhaiskasvatuksen korkeakoulutettua ammattilaista vuoteen 2030 mennessä
Tällöin päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla henkilökunnasta tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja näistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.
- Tilanne on jo nyt pätevän henkilöstön saatavuuden osalta kriittinen ja tulee vain vaikeutumaan. Olemme arvioineet, että pelkästään kuudessa suurimmassa kaupungissa tarvitsemme yli 9 000 uutta varhaiskasvatuksen korkeakoulutettua ammattilaista vuoteen 2030 mennessä, jotta pystymme tarjoamaan varhaiskasvatusta kaikille asukkaillemme ja täyttämään varhaiskasvatuslain velvoitteet, toteaa Vantaan varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä.
Varhaiskasvatusjohtajat löytävät henkilöstöpulaan selkeät syyt. Ensinnäkin lasten määrä ja osallistumisaste varhaiskasvatukseen on kaupungeissa noussut merkittävästi 1990-luvulta lähtien. Samaan aikaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärät ovat puolittuneet. Niitä on lähdetty nostamaan vasta viime vuosina.
- Lapsilla ei ole aikaa odottaa. Myös henkilökunnan jaksaminen on venytetty äärimmilleen. On selvää, että ilman mittavia toimenpiteitä henkilöstöpulan ratkaisemiseksi kaupungit eivät pysty tarjoamaan varhaiskasvatusta kaikille ja laatutaso kärsii. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia niin lapsiin, perheisiin kuin työmarkkinoiden toimivuuteenkin, painottaa Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi.
Kelpoisuusehdot muuttuvat vuonna 2030 myös päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan osalta. Johtajalta vaaditaan jatkossa kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään, riittävää johtamistaitoa sekä vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto. Tämä tarkoittaa, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei enää riittäisi ja näin ollen esimerkiksi sosionomien urapolku katkeaisi johtajan tehtävän osalta.
- Hyvällä johtamisella on erittäin tärkeä merkitys henkilökunnan jaksamisen kannalta ja tämän tunnistaminen on varmasti ollut ajatuksena kelpoisuusehdon muutoksen taustalla. Tällä hetkellä kuitenkin kuutoskaupungeissa kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskentelevistä johtajista vain alle 10 prosentilla on maisterintutkinto. Päiväkodinjohtajia ei tulla saamaan tarpeeksi, jos ainoa väylä johtajaksi on maisterintutkinto, toteaa Tampereen varhaiskasvatusjohtaja Elli Rasimus.
Varhaiskasvatusjohtajat toivovat, että uusi hallitus arvioisi yhteistyössä kuntien kanssa varhaiskasvatuslain toteuttamisen taloudelliset ja aikataululliset edellytykset. Johtajien mielestä uuden hallituksen tulee pidentää henkilöstörakenteen toteuttamisen siirtymäaikaa siten, että koulutusmäärät vastaavat realistisesti korkeakoulutetun henkilöstön kasvavaa tarvetta.
Lisäksi päiväkodinjohtajan kelpoisuusehtoja pitää muuttaa siten, että myös soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa kelpoisuuden tehtävään. Tilanne on erityisen synkkä ruotsinkielisen kelpoisen henkilöstön osalta, minkä takia ruotsinkielisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen vaatii räätälöitäviä toimenpiteitä.
- Kasvavat kaupungit ovat tiukilla, sillä niiden taloudellista asemaa on kuluneella hallituskaudella heikennetty. Kaupunkien niukkenevilla resursseilla on tehty ja tehdään kaikki mahdollinen tilanteen parantamiseksi. Kelpoista henkilökuntaa ei yksinkertaisesti vain ole saatavilla. Tarvitsemme uudelta hallitukselta selkeän suunnitelman henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Sen täytyy pitää sisällään etenkin ratkaisut koulutusmäärien kasvattamiseen ja rahoittamiseen, toteaa Espoon varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila.
Kaupungit painottavat, että heti lain hyväksymisen jälkeen olisi tarvittu kunnianhimoinen nosto varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmääriin. Työn ohessa suoritettavia monimuoto- ja muuntokoulutuksia tulee kuutoskaupunkien mukaan myös kehittää yhä vahvemmin yhdessä kuntien kanssa ja vakiinnuttaa niiden rahoitus pysyväksi.
- On erittäin tärkeää, että sitoutuneet varhaiskasvatuksen työntekijät pysyvät alalla. Opintojen suorittamisesta töiden ohella täytyykin tehdä mahdollisimman helppoa. Kyse on kuitenkin niin varhaiskasvatuksen opettajan kuin varhaiskasvatuksen sosionomin koulutusten osalta keskimäärin kolmevuotisesta alemmasta korkeakoulututkinnosta, joka vaatii opiskelijalta huomattavaa panostusta opiskeluun, muistuttaa Turun varhaiskasvatusjohtaja Vesa Kulmala.
Varhaiskasvatusjohtajat muistuttavat, että kyse on myös rahasta. Pelkästään kuuden suurimman kaupungin tarvitsemien korkeakoulutettujen työntekijöiden kouluttaminen maksaa arvioiden mukaan yli 160 miljoonaa euroa. Kun tarkastelee koko Suomen tarvetta, joka on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien arvion mukaan 20 000 uutta korkeakoulutettua vuoteen 2030 mennessä, nousevat kustannukset yli 360 miljoonan euroon.
- Valtion vuoden 2023 talousarviossa varhaiskasvatuksen aloituspaikkojen lisäämiseen osoitettiin kertaluonteisesti 6,3 miljoonaa euroa. On selvää, että tämä on kuin pisara meressä suhteessa kokonaistarpeeseen. Seuraavan hallituksen on tunnistettava, kuinka mittavaa resursointia varhaiskasvatus vaatii, toteaa Oulun vs. varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Ranki.
Lisätiedot:
Mikko Mäkelä, kuutoskaupunkien varhaiskasvatusverkoston pj., varhaiskasvatusjohtaja, Vantaa, p. 050 341 7386
Miia Kemppi, varhaiskasvatusjohtaja, Helsinki, p. 09 310 43368
Virpi Mattila, varhaiskasvatuksen johtaja, Espoo, p. 050 347 5845
Elli Rasimus, varhaiskasvatusjohtaja, Tampere, 050 523 7386
Kirsi Ranki, vs. varhaiskasvatusjohtaja, Oulu, p. 044 703 5302
Vesa Kulmala, varhaiskasvatusjohtaja, Turku, p. 040 142 4483
Taustatietoa:
Kymmenessä vuodessa (2011–2021) kuudessa suurimmassa kaupungissa
- varhaiskasvatusikäinen väestö (0–6-vuotiaat) on kasvanut yhteensä 2 787 lapsella ja
- kunnalliseen varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten määrä on kasvanut 9 723 lapsella.
Lasten määrä varhaiskasvatuksessa kaksinkertaistui Suomessa vuosien 1992–2018 aikana. Samaan aikaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärät puolittuivat.
Tiedote julkaistaan ruotsiksi ja englanniksi myöhemmin tänään Helsingin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Vappuaattoa vietetään Kansalaistorilla ja ympäri Helsinkiä – Lakitustapahtumaa voi seurata myös Helsinki-kanavalla25.4.2024 11:39:15 EEST | Tiedote
Vappuaaton lakitustapahtumaa juhlitaan tänä vuonna Kansalaistorilla. Helsinkiläisten rakastama Havis Amanda -patsas on korjattavana, mutta tapahtumassa ammennetaan elementtejä Mantan yli satavuotisesta historiasta. Lakitusta voi seurata myös suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalta.
Ulkoilmatapahtumia, vehreyttä Kallioon ja lintutorni Pikku Huopalahteen – näitä ja monia muita hankkeita helsinkiläiset kehittävät yhdessä 6.5. keskustakirjasto Oodissa25.4.2024 09:19:11 EEST | Tiedote
Helsingin keskustakirjasto Oodissa järjestetään maanantaina 6.5. kello 17.00–19.30 kehittämistapahtuma. Sen aiheena on Helsingin Eteläisen, Keskisen ja Läntisen suurpiirin OmaStadi-hankkeiden yhteinen edistäminen kohti toteutusta.
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kaavaratkaisuista Laajasaloon ja Itäkeskukseen24.4.2024 19:54:57 EEST | Tiedote
Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 24.4. myös Stadin ammattiopiston hankesuunnitelmasta.
Kaupunginhallitus esittää Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualueen laajentamista22.4.2024 17:33:07 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 22. huhtikuuta esittää Uudenmaan ELY-keskukselle Vuosaaren Meri-Rastilassa sijaitsevan Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualueen laajentamista, alueen rauhoitusmääräysten muuttamista sekä hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä.
Helsingin kaupungin työterveys siirtyy Mehiläiselle vuoden lopulla18.4.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Kaupunki kilpailutti uuden työterveystoimijan kaupunginvaltuuston päätöksellä ja uusi työterveyskumppani on Mehiläinen. Kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula on tehnyt asiasta hankintapäätöksen 18. huhtikuuta. Alustavan aikataulun mukaan kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut siirtyvät Mehiläiselle vuoden 2024 lopulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme