Helsingin kaupunki - Helsingfors stad

Kuusi suurinta kaupunkia: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista tulee jatkaa asukkaiden tarpeista lähtien kuntapohjaisesti, hallitusti ja vaiheittain sekä alueelliset lähtökohdat huomioon ottaen

Jaa
Kuva: Aleksi Salonen/Helsingin kaupunki
Kuva: Aleksi Salonen/Helsingin kaupunki

Sosiaali- ja terveyspalveluja tulee rakentaa asukkaiden, ei hallinnon tarpeisiin

Jo vuosia on pyritty sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja yhdenvertaisuuden parantamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitsemiseen. Nykyisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän keskeisiä ongelmia ovat ongelmat palveluihin pääsyssä sekä erityisesti pienimpien kuntien taloudellinen kantokyky ja liian pieni väestöpohja. Uudistamista on toistaiseksi pyritty tekemään liian hallintolähtöisesti - tuloksetta.

Palvelujen parantaminen edellyttää kuuden suurimman kaupungin näkemyksen mukaan keskittymistä jatkossa nimenomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen, ilman laajamittaista ja muita toimialoja koskevaa hallinnon uudelleen järjestämistä. Mittavien kokonaisuudistusten toteuttaminen on yhä vaikeampaa maailman monimutkaistuessa ja muutosnopeuden kasvaessa. Koko julkista palvelujärjestelmää, ja sen hyvin toimivia osia ei ole syytä remontoida, vaan keskittää tulevalla hallituskaudella kaikki voimavarat todellisten ongelmien ratkaisemiseen.

Lähtökohtina oltava alueelliset ja paikalliset tarpeet, vaiheittaisuus sekä kuntapohjaisuus

Palvelujen yhdenvertaisen laadun parantaminen ja järjestäjien kantokyvyn vahvistaminen voidaan toteuttaa useammalla eri tavalla. Kuuden suurimman kaupungin näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja tulee uudistaa ensi hallituskaudella kuntapohjaisesti, vaiheittain ja alueelliset sekä paikalliset tarpeet huomioon ottaen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun kokoamista suurempiin kokonaisuuksiin on jatkettava hallitusti ja ongelmia korjattava nykyjärjestelmää kehittämällä sekä hyödyntämällä kunnissa ja maakunnissa jo vuosien ajan tehtyä hyvää kehittämistyötä.

Kuntapohjainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme on kansainvälisestikin vertaillen toimiva ja kustannustehokas, kaikkine haasteineenkin. Sitä on kaupunkien ja alueiden toimesta myös koko ajan uudistettu. Työ palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden sekä asiakas- ja henkilöstökokemuksen parantamiseksi jatkuu keskeytyksettä niin kuudessa suurimmassa kaupungissa kuin ympäri maata. Tätä uudistustyötä tulee jatkaa, jotta voimme varmistaa kaikille suomalaisille laadukkaat ja hyvin toimivat palvelut tulevaisuudessakin. Parhaat ja asiakaslähtöiset ratkaisut eivät kuitenkaan edellytä uuden, monimutkaisen ja kaukana asukkaista olevan hallintotason rakentamista, vaan pikemminkin olemassa olevan järjestelmän vaiheittaista kehittämistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista tulee jatkaa

Useilla alueilla on jo koottu tai lähdetty kokoamaan järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, esimerkiksi kuntayhtymiin. Tämä omaehtoinen kehitystyö voi jatkua välittömästi nykylainsäädännön puitteissa, ja sitä kannattaa tukea. Kuuden suurimman kaupungin mukaan tämä edellyttäisi myös ohjaavaa lainsäädäntöä vähimmäisasukasmääristä sekä palveluja koskevien valtakunnallisten velvoitteiden asettamista palvelujen saatavuudelle ja asiakaskokemukselle, laadulle ja vaikuttavuudelle sekä kustannustehokkuudelle. Kehittämisessä tarvitaan lisäksi taloudellisia kannustimia.

Näiden velvoitteiden seuraaminen ja johtaminen edellyttävät yhteistä kansallista tietopohjaa, jota ei vielä ole ja joka pitää luoda joka tapauksessa, mallista riippumatta. Myös tiettyjä kansallisia tietojärjestelmäratkaisuja on syytä edistää ripeästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöt pitäisi yhdistää ja tarpeettomat rekisterirajat poistaa, jotta kaikki tarvittava asiakas- ja potilastieto olisi käytettävissä aina ja kaikilla sitä tarvitsevilla.

Kuuden suurimman kaupungin esittämä ratkaisu mahdollistaa myös valinnanvapauden hallitun edistämisen. Esimerkiksi palvelusetelillä tarjottavien palvelujen määrää kannattaa lisätä, ja niiden käyttöä helpottaa.

Näin etenemällä ratkaisun toimivuutta ja vaikutuksia palvelujen paranemiseen eri alueilla olisi mahdollista arvioida lähes reaaliaikaisesti ja tehdä joustavasti korjaavia ja täsmentäviä toimenpiteitä uudistumisen edetessä. Mallissa taataan asukkaiden yhdenvertaisuus myös tarjoamalla mahdollisuus valita muiden palveluntuottajien palveluja esimerkiksi palvelusetelillä, jos palvelutavoitteet eivät jossakin kunnassa tai alueella toteudu. Mallissa voisi olla myös ns. perälauta, jossa valtioneuvostolla olisi mahdollisuus puuttua tilanteisiin, joissa velvoitteet eivät toteudu.

Kasvavat kaupungit ja pienet kunnat tarvitsevat erilaisia ratkaisuja, jotta ne voivat kukoistaa ja palvella omia asukkaitaan sekä koko Suomea. Valtiojohtoinen, samanlainen ratkaisu kaikkialle ei enää palvele sellaisen Suomen menestystä, jossa toimintaympäristöt maan sisällä eriytyvät kiihtyvää tahtia. Ohjaavalla lainsäädännöllä voidaan sen sijaan kannustaa järjestämisvastuun kokoamiseen suurempiin kokonaisuuksiin sekä toiminnan jatkuvaan uudistamiseen ja edistää palvelujen yhdenvertaista laatua ja saatavuutta pitkäjänteisesti erilaisissa ja erikokoisissa kunnissa.

Keskittymällä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kehittämällä kuntapohjaista järjestelmäämme vaiheittain uudistamisen riskit pienenevät, mutta jo yhden hallituskauden aikana voidaan edetä ripeästi kohti valtakunnallisesti tärkeitä tavoitteita. Tarvitaan yksinkertainen ratkaisu, joka pohjaa jo tehtyyn työhön ja tukee sitä ja on toteutettavissa monimutkaista ja monialaista maakuntamallia helpommin ja nopeammin.

***

Tiedotteen lähetti:
Maisa Hopeakunnas
Tiedottaja
Helsingin kaupunginkanslia
P. 09 310 27821
maisa.hopeakunnas@hel.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pormestari Jan Vapaavuori, Helsingin kaupunki/ erityisavustaja Hanna Laine 040 504 4406; yhteysjohtaja Inga Nyholm 040 760 5524
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Espoon kaupunki, 046 877 3953
Kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Oulun kaupunki, 040 1801168
Pormestari Lauri Lyly, Tampereen kaupunki, 050 68293
Kaupunginjohtaja Minna Arve, Turun kaupunki, 044 907 5210
Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Vantaan kaupunki, 050 5635710

Kuvat

Kuva: Aleksi Salonen/Helsingin kaupunki
Kuva: Aleksi Salonen/Helsingin kaupunki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki - Helsingfors stad
Helsingin kaupunki - Helsingfors stad

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

09 310 1691https://www.hel.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki - Helsingfors stad

Helsingissä 71 päiväkotia, joiden rakennuslupa on puutteellinen – sulkemisia ei ole tiedossa15.3.2019 10:45:37 EETTiedote

Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren käynnistämässä päiväkotiselvityksessä käytiin läpi sekä yksityisten että kaupungin omien päiväkotien rakennuslupia. Yhteensä 43 päiväkodille ei ollut lainkaan haettu rakennuslupaa ja puutteita löytyi myös kaupungin omista päiväkodeista. Valmistelu esitutkintapyyntöön on valmisteilla ainakin Ankkalampi Oy:stä. Pormestarin mukaan kaupunki varmistaa, että tilanne saadaan kuntoon syksyyn mennessä.

Päiväkotiselvityksessä löytynyt useita ilman ajantasaista lupaa toimivia päiväkoteja22.2.2019 16:18:42 EETTiedote

Ankkalampi-päiväkotiketjun ongelmien paljastuttua pormestari Jan Vapaavuori käynnisti selvityksen Helsingin yksityisten palveluntuottajien sekä kaupungin omien varhaiskasvatustilojen lupatilanteen kartoittamiseksi sekä sen perusteelliseksi selvittämiseksi, mistä havaitut ongelmat varhaiskasvatustilojen lupakysymyksissä johtuvat. Akuutin kriisin hoitoon on myös perustettu erillinen task force.

Suomi ja Viro edistävät yhteistyössä nuorisotyön digitalisaatiota19.2.2019 09:54:40 EETTiedote

Digitalisaatio muuttaa jatkuvasti yhteiskuntaamme. Monet asiantuntijat uskovat, että olemmekin jo siirtymässä kohti neljättä teollista vallankumousta. Muutos näkyy myös nuorisotyön kentällä, minkä vuoksi digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke haluaa tehdä digitalisaation näkyväksi ja nostaa esille sen vaikutuksia nuoriin ja nuorisotyöhön. Nuorisotyön digitalisaatiokehityksen edelläkävijöinä suomalainen Verke ja Viron Nuorisotyön Keskus – Eesti Noorsootöö Keskus (ENTK) julkaisee tänään Digitalisaatio ja nuorisotyö -julkaisun.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme