Kvanttitietokoneen peruspalikoille löytyi uusi lupaava rakennusmateriaali
Uudenlaiset kvanttimateriaalit ja niiden vielä tuntemattomat, eksoottiset sähköiset ominaisuudet ovat yksi kiihkeimmin tutkittuja fysiikan aloja. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että täysin sattumanvaraisesti muodostuneen materiaalin voi saada toimimaan topologisena suprajohteena. Tähän asti topologiset materiaalit on pitänyt räätälöidä ja järjestää täydellisen säännöllisiksi hilarakenteiksi.
Topologiset suprajohteet mahdollistavat vastuksettoman johtavuuden – aivan kuten tavalliset suprajohteetkin – mutta niiden reunaa pitkin virtaa lisäksi erikoisia Majorana-hiukkasia. Ne ovat kollektiivisia kvantti-ilmiöitä, joita tavataan topologisissa suprajohteissa. Fyysikot ympäri maailmaa tutkivat kiivaasti erilaisia tapoja realisoida ilmiötä. Monet uskovat Majorana-hiukkasten voivan toimia kvanttitietokoneiden peruslaskentayksikköinä, kvanttibitteinä.
Nature Communications -lehdessä julkaistut tulokset ovat harppaus kohti topologisten suprajohteiden ja eristeiden teknologista soveltamista. Tutkijoiden mukaan niitä voisi hyödyntää häviöttömissä komponenteissa, joita tarvitaan kvanttitietokoneisiin. Topologisia suprajohtavia materiaaleja ei tiettävästi esiinny luonnossa, mutta nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että niitä on mahdollista valmistaa keinotekoisesti laboratoriossa.
”Olemme todistaneet, että topologisia materiaaleja voi valmistaa myös amorfisissa eli muodottomissa systeemeissä, joissa rakenneosat ovat täysin satunnaisessa järjestyksessä. Olemme siis saaneet aikaan topologisen suprajohteen sirottelemalla suprajohtavalle pinnalle magneettisia atomeja sinne tänne – järjestämättä atomeja ensin virheettömiksi ja säännöllisiksi hiloiksi”, selittää tohtorikoulutettava Kim Pöyhönen.
”Täysin epäsäännöllisten atomijärjestelmien hyödyntäminen topologisina suprajohteina vaikuttaa erittäin lupaavalta: niiden valmistaminen ja mahdollinen teollinen tuotanto olisi nykyisiä menetelmiä huomattavasti helpompaa, nopeampaa ja halvempaa”, sanoo tutkimusryhmän johtaja, dosentti Teemu Ojanen.
Toistaiseksi satunnaisten kvanttimateriaalien lupaukset ovat perustutkimuksen tasolla, mutta Ojasen mukaan oikeita sovelluksia voi jo visioida.
”Topologisten materiaalien teknologista soveltamista helpottaisi huomattavasti, jos esimerkiksi elektronisia komponentteja voisi valmistaa systeemeistä, jotka eivät ole mitenkään järjestyneitä. Siksi haluamme edelleen löytää uusia tapoja toteuttaa satunnaisia topologisia aineita”, Ojanen tähdentää.
Tutkimus on tehty Aalto-yliopiston fysiikan laitoksen Theory of Quantum Matter- ryhmässä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu Ojanen, dosentti
Aalto-yliopisto
p. 050 344 2749
teemu.ojanen@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme