SDP EDUSKUNTA

Kvarnström: EU:n pitäisi määrätä talouspakotteita Turkkia vastaan

Jaa

Suomen selkeä päätös tuomita Turkin hyökkäys Syyrian kurdeja vastaan ja samalla lopettaa asevienti Turkkiin on kannatettavaa, mutta ei vielä riitä, toteaa SDP:n kansanedustaja Johan Kvarnström. Kvarnström vaatii, että Suomi EU-puheenjohtajamaana ajaa aktiivisesti taloudellisten rangaistusten määräämistä Turkille. Kvarnströmin mukaan tämä on moraalinen velvollisuutemme, vaikka EU:n Nato-maiden hyväksynnän saaminen taloudellisten painostuskeinojen aloittamiseksi Nato-maa Turkkia kohtaan on pieni.

-EU ja Suomi ovat vieneet sotilastarvikkeita Turkkiin. Niitä käytetään nyt, vaikka lopetimmekin aseviennin lokakuun puolivälistä lähtien. Vahinko on jo tapahtunut ja se vain suurenee. Meidän on purettava Turkin kanssa solmittu sopimus, pelkästään se ei riitä, että emme enää tee uusia sopimuksia, sanoo Johan Kvarnström.

Toinen peruste taloudellisten sanktioiden käyttämiselle on Kvarnströmin mukaan se, että EU-maana Suomi on osasyyllinen EU:n Erdoğanin kanssa solmimaan pakolaissopimukseen.

-Pidän häpeällisenä, että EU maksaa Turkille useita miljardeja euroja siitä, että Erdoğan pitää turvapaikanhakijat Turkin rajojen sisäpuolella. Mielestäni EU-maiden ei tulisi solmia tällaisia sopimuksia maiden kanssa, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia eivätkä demokratiaa. Ja Erdoğanin Turkki ei näitä kunnioita, toteaa Johan Kvarnström.

-Sanktioiden määrääminen Turkille on ainoa oikea, ja ainoa mahdollinen, rauhanomainen vallankäyttöväline. Erdoğanin uhkaus miljoonien pakolaisten päästämisestä rajan yli ei saa vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Erdoğanin esittämä painostus todistaa vain sen, että EU:n ei olisi pitänyt alun perinkään maksaa Erdoğanille senttiäkään, painottaa Kvarnström.

Kvarnströmin mielestä Suomen ja EU:n tulee jatkossa toimia siten, että välikäsien sijaan, humanitäärinen apu toimitetaan mahdollisimman kattavasti suoraan avuntarvitsijoille niillä alueilla, jotka ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi Pohjois-Syyriassa.

-On aika siirtyä sanoista solidaarisuuden, vakauden ja rauhan tekoihin. Ihmisoikeuksien puolesta. Maailma ei saa ummistaa silmiään, kun siviilit kuolevat ja haavoittuvat.

Kvarnström: EU borde införa ekonomiska sanktioner mot Turkiet

Finlands tydliga beslut att fördöma Turkiets attack mot kurderna i Syrien och samtidigt stoppa vapenexport är bra, men inte tillräckligt enligt riksdagsledamot Johan Kvarnström (SDP). Kvarnström anser att Finland som EU-ordförandeland aktivt ska driva frågan om ekonomiska sanktioner mot Turkiet. Enligt honom har vi en moralisk skyldighet att göra det även om chanserna är små för att EU:s Nato-länder ska ge sitt godkännande till sådana påtryckningar mot Nato-landet Turkiet.

-EU och Finland har exporterat militär materiel till Turkiet. Det används nu, även om vi stoppar vidare export i mitten av oktober framåt. Skadan är redan skedd och växer. Vi måste riva upp redan uppgjorda avtal med Turkiet, att endast låta bli att göra upp nya avtal för vapenexport räcker inte, anser Johan Kvarnström.

Ett annat skäl till ekonomiska sanktioner är enligt Kvarnström att vi som EU-land är medskyldiga till EU:s överenskommelse med Erdoğan i asylfrågan.

-Det är, enligt mig skamlöst, att EU betalar flera miljarder euro till Turkiet för att Erdoğan ska hålla asylsökande på sin sida om gränsen. Min uppfattning är att EU-länder inte borde göra den typen av överenskommelser med länder som inte respekterar mänskliga rättigheter och demokrati. Och det gör inte Erdoğans Turkiet, anser Johan Kvarnström.

-Införandet av sanktioner mot Turkiet är att det är det enda rätta, vårt enda möjliga och fredliga maktmedel. Hot om att Erdoğan släpper in miljontals migranter får inte påverka EU. Den typen av påtryckningar från Erdoğans sida bevisar endast att EU aldrig borde ha betalat honom en cent, betonar Kvarnström.

Vidare bör Finland och EU enligt Kvarnström agera för humanitär hjälp som i så stor utsträckning som möjligt går fram direkt till hjälpbehövande i de nu utsatta områdena i norra Syrien, inte till mellanhänder.

-Nu är det dags att gå från ord till handlingar av solidaritet, för stabilitet och fred. För mänskliga rättigheter. Världen får inte blunda då civila dödas och skadas

Yhteyshenkilöt

Johan KvarnströmKansanedustaja - Riksdagsledamot

050 514 4080

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Eloranta: Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen parantaa lasten koulutuksellista tasa-arvoa 1.8.2020 07:27:00 EESTTiedote

Täysi subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautuu tänään 1.8.2020. Samalla astuu voimaan asetus kolme vuotta täyttäneiden lasten varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämisestä. SDP:n kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta kertoo, että muutokset ovat lasten yhdenvertaisuutta parantava merkittävä investointi tulevaisuuteen ja yksi SDP:n tärkeimpiä sivistyspoliittisia tavoitteita. - Lapset aloittavat koulutiensä mitä erilaisimmista taustoista ja varhaiskasvatus on osa sitä perustaa, jolle heidän kehityksensä ja hyvinvointinsa rakentuvat. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella tuemme koulutuksellista tasa-arvoa, pystymme tehokkaasti parantamaan lasten oppimismahdollisuuksia ja ehkäisemme mahdollista syrjäytymistä. Riittävän pieni ryhmäkoko on yksi keskeisistä varhaiskasvatuksen laatua parantavista tekijöistä, Eloranta sanoo. OECD:n mukaan yhden euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa jopa seitsemän euroa, enemmän kuin mikään muu koulutusinvestointi.

SDP:n Matias Mäkynen: Kattava yleisturva, tehoton perustulo vai tuhoisa perustili?31.7.2020 12:27:28 EESTTiedote

Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys monista sosiaaliturvan kehittämistarpeista. Järjestelmästä halutaan yksinkertaisempi ja ymmärrettävämpi sekä toimeliaisuutta tukeva. Turhaa byrokratiaa ja luukulta toiselle pompottelua halutaan purkaa laajasti. Tavoitteista poiketen keinot tavoitteisiin pääsemiseksi eroavat eri puolueiden malleissa suuresti. Keskustelussa erottuu kolme mallia, jotka ovat SDP:n yleisturva, vasemmistoliiton ja vihreiden ehdottama perustulo sekä kokoomuksen Elina Lepomäen esittämä perustili. SDP tavoittelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta yksinkertaisemmaksi, ennakoitavammaksi ja paremmin erilaisia elämäntilanteita vastaavaksi yleisturvaksi. Kolmitasoisen yleisturvan piiriin tulisivat kaikki nykyisin sosiaaliturvan eri etuuksia saavat henkilöt. Uudistuksen myötä eri perusturvaetuudet yhdistettäisiin yhdeksi etuudeksi. - SDP:n mallin vahvuus on sen digitaalisuuden ja automatisaation hyödyntäminen. Sosiaaliturva kohdennetaan edelleen tarveharkinnan avulla, mutta hark

SDP:n Niina Malm: Työelämässä on enemmän korjattavaa kuin ansiosidonnainen päiväraha kaikille31.7.2020 12:00:15 EESTTiedote

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon työelämästä ja erityisesti siitä, tulisiko kaikkien olla oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan. Kansanedustaja Niina Malmin mukaan on hyvä, että työelämään liittyvät kysymykset kiinnostavat ja että niitä pohditaan moniäänisesti. Sopimusten aikaansaaminen vaatii kompromisseja. Malm kuitenkin ajattele asiaa laajemmin.

SDP:n Kiljunen: Suomi menestyi EU-neuvotteluissa21.7.2020 13:42:51 EESTTiedote

Suuren valiokunnan SDP-ryhmän vetäjä Kimmo Kiljunen kiittelee pääministeri Marinia ja eurooppaministeri Tuppuraista Suomen tavoitteiden menestyksellisestä puolustamisesta Eurooppa-neuvostossa. - Olemme tyytyväisiä sopuun. Saimme neuvotteluissa läpi monta Suomen ajamaa tavoitetta, kuten elpymisvälineen avustusmuotoisen tuen osuuden pienentämisen ja välineen voimassaoloajan lyhentämisen. Suoria tukia jää jäsenmaiden maksettavaksi 110 miljardia vähemmän. Kiljunen painottaa: ”Erittäin tärkeää oli, että tuissa keskitytään nimenomaan koronaviruksen aiheuttamien talousvaikutusten paikkaamiseen”. - Monivuotisessa rahoituskehyksessä saimme selvää voittoa. Suomi saa puolen miljardin euron kansallisesti kohdistetun tuen, josta maaseudun kehittämiseen 400 miljoonaa euroa sekä 100 miljoonaa euroa lisärahaa Pohjois- ja Itä-Suomen harvaanasutuille alueille. Lisäksi Suomen asema nettomaksajana paranee hieman. Pakettiin saatiin sisällytettyä myös Suomen ajamat ehdot oikeusvaltioperiaatteen ja ilmastota

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme