Kyberkonfliktissa käänne Ukrainasta koko Eurooppaan

Kun Venäkän-mieliset haktivistit siirtyvät kohdennetuista tuhoamiseen tähtäävistä kampanjoista yhä enemmän guerilla-tyyppiseen kyberhäirintään, he käyttävät palvelunestohyökkäyksiä estääkseen palveluiden käyttäjien pääsyn palvelimille. Ne ovat osa Venäjän strategiaa informaatiosodan käyttämisessä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden voimavarojen kuluttamiseen.  

Eurooppaan kuluneen vuoden aikana kohdistuneita kyberhyökkäyksiä tarkastellaan Thalesin Cyber Threat Intelligence -yksikön tuoreessa raportissa. 

Itä- ja Pohjois-Eurooppa kyberkonfliktin etulinjassa

Kyberhyökkäysten maantiede on muuttanut muotoaan viimeisten 12 kuukauden aikana. Konfliktin alussa suurin osa hyökkäyksistä koski vain Ukrainaa (50,4 % vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä, kolmannella neljänneksellä 28,6 %). EU-maissa konflikteihin liittyvät poikkeamat ovat lisääntyneet jyrkästi viimeisten kuuden kuukauden aikana (9,8 prosentista 46,5 prosenttiin maailmanlaajuisista hyökkäyksistä).

Kesällä 2022 konflikteihin liittyviä tietoturvapoikkeamia oli EU-maissa lähes yhtä paljon kuin Ukrainassa (85 vs. 86). Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ylivoimainen enemmistö (80,9 %) poikkeamista on tapahtunut EU-maissa.  

EU:n ehdokasmaat kuten Montenegro ja Moldova joutuivat yhä useammin hyökkäyksen kohteeksi. Niihin kohdentui vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 0,7 % ja vuoden 2022 loppupuolella 2,7 % hyökkäyksistä. Puola on jatkuvan häirinnän kohteena: konfliktiin liittyviä tietoturvapoikkeamia rekisteröitiin kuluneen vuoden aikana ennätysmäiset 114 kappaletta. 

Sotahaktivistit ovat kohdentaneet aktiivisuutensa erityisesti Baltian maihin (157 poikkeamaa Virossa, Latviassa ja Liettuassa) sekä Pohjoismaihin (95 poikkeamaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa). Saksassa rekisteröitiin viime vuonna 58 tietoturvapoikkeamaa. Näihin verrattuna muut Euroopan maat säästyivät suhteellisen hyvin häirinnältä: Ranskaan tehtiin 14 hyökkäystä, Iso-Britanniaan ja Pohjois-Irlantiin 18, Italiaan 14 ja Espanjaan neljä hyökkäystä. 

"Eurooppa vedettiin mukaan intensiiviseen hybridikybersotaan konfliktin käännekohdassa vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä, kun etenkin Pohjoismaihin, Baltiaan ja Itä-Eurooppaan kohdennettiin massiivisia palvelunestohyökkäyksiä. Kyber on nyt pääosassa uusien sodankäyntivälineiden valikoimassa disinformaation, yleisen mielipiteen manipuloinnin ja guerilla-taktiikoiden ohella. Kun konflikti siirtyy Ukrainasta muualle Eurooppaan, on Länsi-Euroopassa oltava valppaana mahdollisten kriittiseen infrastruktuuriin kohdentuvien hyökkäysten varalta, mikäli konflikti vielä kiihtyy, sanoo Thalesin kyberturvaratkaisuista vastaava johtaja Pierre-Yves Jolivet. 

Sotahaktivisteista kyberhäirintään

Kaikista konfliktin alkamisen jälkeen maailmassa raportoiduista kyberhyökkäyksistä 61% oli Venäjän-mielisten haktivistiryhmien tekemiä. Näistä varsinkin Anonymous Russia, KillNet ja Russian Hackers muodostuivat konfliktin alussa vastavoimaksi Ukrainan IT-joukkojen haktivistien ponnisteluille.  

Uusista, itsenäisistä, kansalaishaktivistien muodostamista ryhmistä on tullut konfliktin uusi osapuoli. Ne ovat organisoituneita ja käyttävät tyypillisesti järjestäytyneen kyberrikollisuuden suosimia resursseja, kuten Passion Botnetin kaltaisia bottiverkkopalveluja, kyberhäirintään Ukrainaa tukevia länsimaita vastaan.

Organisaatioita voi verrata kyberrikollisryhmiin, joilla on erityisiä poliittisia tavoitteita ja intressejä. Ne toimivat jonkin vakaumuksen pohjalta, mutta eivät saa suoraa taloudellista tukea minkään maan hallitukselta. Niiden jäsenillä voi olla alunperin hyvin monenlaisia lähtökohtia, teknisiä taitoja ja taustoja.

Palvelunestohyökkäysten aalto käynnistyi vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä, kun hyökkäykset ensimmäisellä vuosineljänneksellä jakautuivat suurin piirtein tasaisesti tietovuotoihin ja varkauksiin, palvelunestohyökkäyksiin, vakoiluun, vaikuttajakampanjoihin, tietojärjestelmiin tunkeutumisiin, kiristyshaittaohjelmiin, tietojenkalasteluun, wiper-hyökkäyksiin ja tietojen varastamiseen (infostealer-hyökkäykset).

Sittemmin palvelunestohyökkäyksiä on suosittu 75-prosenttisesti kyberhyökkäyksissä yrityksiä ja valtioita vastaan. Tällaisella systemaattisella häirinnällä on usein vähän toiminnallista vaikutusta, mutta se huolestuttaa turvallisuustiimejä ja päättäjiä. Tavoitteena ei olekaan merkittävä operatiivinen vaikutus, vaan kohteiden häirintä ja yritys saada ne lopettamaan tukensa Ukrainalle.  

Hyökkäyskirjon toisessa päässä ovat wiper-hyökkäykset, joilla voidaan tuhota vastapuolen järjestelmät. Pitkäaikainen vakoilu voi myös heikentää vastustajan turvallisuusjärjestelyjen eheyttä, mutta tällaisten tekniikoiden käyttöönotto kestää paljon kauemmin ja vaatii enemmän resursseja. Tuhoavien kybersotilaallisten operaatioiden ja vakoilun osuus on vain 2 % kaikkien tietoturvapoikkeamien kokonaismäärästä, ja ne kohdistuivat pääasiassa Ukrainan julkisen sektorin organisaatioihin.

Venäjän viranomaiset käyttävät säännöllisesti kyberoperaatioita vihollistensa häirintään suoran vastakkainasettelun sijasta. 

Ukrainassa kybersota jatkuu edelleen, mutta yksittäiset hyökkäykset hukkuvat Länsi-Euroopan silmissä jatkuvan kyberhäirinnän tulvaan. Esimerkki hyökkäyksistä on useita Ukrainan julkisia organisaatioita kohtaan suunnattu ATK256 (UAC-0056), joka toteutettiin konfliktin vuosipäivänä 23. helmikuuta. 

1. Hajautettu palvelunestohyökkäys (DDoS) pyrkii estämään pääsyn yhteen tai useampaan palveluun joko hyödyntämällä ohjelmiston tai laitteiston haavoittuvuutta tai täyttämällä verkon kaistanleveyden estääkseen käyttäjien pääsyn palveluun.
2. Bottiverkkopalvelut: välityspalvelinverkon myynti tai vuokraus muille pahantahtoisille toimijoille kyberhyökkäysten käynnistämistä varten.
3. Tietojenkalastelu on yritys houkutella käyttäjä paljastamaan tietoja. Wiper on haittaohjelma, jota käytetään tietojen tuhoamiseen tartunnan saaneesta järjestelmästä. Infostealer on vakoiluohjelma, jota käytetään keräämään tietoja järjestelmästä.

Thales suojaa kriittistä infrastruktuuria 

Thales tarjoaa kyberturvaratkaisuja yhdeksälle kymmenestä internetin suurimmista yhtiöistä ja auttaa suojaamaan yli 130 valtionhallinnon organisaation ja palveluntarjoajan tietojärjestelmiä. Thalesin yli 3500 kyberturvallisuuden asiantuntijaa tuottavat valtiollisille ja kriittisen infrastruktuurin toimijoille integroituja tietoturvapoikkeamien havaitsemis- ja reagointiratkaisuja, mukaanlukien uhkatiedon tuottaminen palveluna, sensorit, turvallisuusoperaatiokeskukset ja salausjärjestelmät tietomurtojen estämiseksi.

Thalesin kyberratkaisut on organisoitu kolmeen tuote- ja palveluperheeseen: itsenäiset tuotteet, tietosuoja-alustaratkaisut sekä kyberturvallisuuspalvelut. Thales Groupin kyberratkaisuportfolion liikevaihto oli vuonna 2022 yli 1,5 miljardia euroa.