Kyberturvallisuuden tilanne on vakaa – finanssiyhtiöiden varautuminen pitkällä
28.3.2022 11:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Yritysten rooli yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ja palvelujen turvaamisessa on keskeinen. Eri toimialojen välinen yhteistyö ja jatkuvat panostukset kyberturvallisuuden ylläpitoon ja vahvistamiseen luovat tälle vahvan pohjan.
Suomalainen finanssiala on varautunut hyvin verkkohyökkäyksiin
Finanssialan palvelut ovat yhteiskunnalle välttämättömiä ja siksi ne ovat houkutteleva kohde tietoverkkojen kautta tapahtuville hyökkäyksille. Alan yrityksillä on pitkä kokemus kyberuhkien torjunnasta ja niihin varaudutaan hyvin.
Tietoverkkojen ja niihin kytkeytyvän tietotekniikan merkitys osana yhteiskunnan perusinfrastruktuuria kasvaa vuosi vuodelta ja niin kasvavat myös kyberturvallisuuteen liittyvät riskit. Huoltovarmuuskeskuksen vuonna 2020 tekemässä kyberturvallisuusselvityksessä finanssiala oli muita sektoreita edellä, mikä kertoo siitä, että kyberturvallisuuden kehittämiseksi tehdyt toimet ovat olleet oikeita. Vertailussa oli tuolloin 12 toimialaa ja yli 100 yritystä. Niistä finanssiala oli paras ja saavutti viisiportaisella asteikolla mitattuna arvosanan 4,2. Kyberturvallisuus oli arvion mukaan johdonmukaisesti toteutettu.
Finanssiala myös harjoittelee säännöllisesti kriisivalmiutensa parantamiseksi. Syksyllä 2021 järjestettiin finanssialan toimintaharjoitus, jossa testattiin finanssialan ja viranomaisten yhteistyön sujuvuutta kriisitilanteissa. Parhaillaan finanssiala osallistuu TIETO22-harjoitukseen yhdessä viranomaisten sekä muiden toimialojen kanssa. Kyseessä on Suomen suurin yritysten ja viranomaisten yhteistoimintaharjoitus laajojen kyberhäiriöiden varalta.
Varautuminen ehkäisee häiriötilanteita ja varmistaa yhteiskunnan toiminnan jatkumisen
Varautuminen luo turvaa ja varmistaa yhteiskunnan toiminnan jatkumisen myös kriisitilanteissa. Kansalaisten ja yhteisöjen omatoimisella varautumisella helpotetaan myös viranomaisten työtä kriisin keskellä. Häiriötilanteet voivat heijastua myös finanssialan toimijoiden palveluihin, mutta esimerkiksi käteisen hamstraamiseen ei kannata lähteä, vaan sitä kannattaa nostaa sellainen määrä, jota normaalistikin käyttää omassa arjessaan.
Rahat ovat parhaassa tallessa pankissa tilillä, koska tilillä olevat varat ovat lakisääteisen talletussuojan piirissä. Talletussuoja tarkoittaa sitä, että se turvaa tallettajan tilillä olevia varoja 100 000 euroon asti, jos talletuspankki ajautuu pysyvästi maksukyvyttömäksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika LinnaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4269mika.linna@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote
Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät rahoitusmarkkinoita – Finanssiala vetoaa Purraan: Suomen ajettava ponnekkaammin omaa etuaan ja Euroopan kilpailukykyä8.10.2026 08:57:28 EEST | Tiedote
Suomen on EU-pöydissä ajettava ennakkoluulottomia uudistusehdotuksia, jotka parantavat eurooppalaisen pankkisektorin kilpailukykyä. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgissa torstaina ja perjantaina eri kokoonpanoilla.
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
