Kyberturvallisuuden tilanne on vakaa – finanssiyhtiöiden varautuminen pitkällä
Yritysten rooli yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ja palvelujen turvaamisessa on keskeinen. Eri toimialojen välinen yhteistyö ja jatkuvat panostukset kyberturvallisuuden ylläpitoon ja vahvistamiseen luovat tälle vahvan pohjan.
Suomalainen finanssiala on varautunut hyvin verkkohyökkäyksiin
Finanssialan palvelut ovat yhteiskunnalle välttämättömiä ja siksi ne ovat houkutteleva kohde tietoverkkojen kautta tapahtuville hyökkäyksille. Alan yrityksillä on pitkä kokemus kyberuhkien torjunnasta ja niihin varaudutaan hyvin.
Tietoverkkojen ja niihin kytkeytyvän tietotekniikan merkitys osana yhteiskunnan perusinfrastruktuuria kasvaa vuosi vuodelta ja niin kasvavat myös kyberturvallisuuteen liittyvät riskit. Huoltovarmuuskeskuksen vuonna 2020 tekemässä kyberturvallisuusselvityksessä finanssiala oli muita sektoreita edellä, mikä kertoo siitä, että kyberturvallisuuden kehittämiseksi tehdyt toimet ovat olleet oikeita. Vertailussa oli tuolloin 12 toimialaa ja yli 100 yritystä. Niistä finanssiala oli paras ja saavutti viisiportaisella asteikolla mitattuna arvosanan 4,2. Kyberturvallisuus oli arvion mukaan johdonmukaisesti toteutettu.
Finanssiala myös harjoittelee säännöllisesti kriisivalmiutensa parantamiseksi. Syksyllä 2021 järjestettiin finanssialan toimintaharjoitus, jossa testattiin finanssialan ja viranomaisten yhteistyön sujuvuutta kriisitilanteissa. Parhaillaan finanssiala osallistuu TIETO22-harjoitukseen yhdessä viranomaisten sekä muiden toimialojen kanssa. Kyseessä on Suomen suurin yritysten ja viranomaisten yhteistoimintaharjoitus laajojen kyberhäiriöiden varalta.
Varautuminen ehkäisee häiriötilanteita ja varmistaa yhteiskunnan toiminnan jatkumisen
Varautuminen luo turvaa ja varmistaa yhteiskunnan toiminnan jatkumisen myös kriisitilanteissa. Kansalaisten ja yhteisöjen omatoimisella varautumisella helpotetaan myös viranomaisten työtä kriisin keskellä. Häiriötilanteet voivat heijastua myös finanssialan toimijoiden palveluihin, mutta esimerkiksi käteisen hamstraamiseen ei kannata lähteä, vaan sitä kannattaa nostaa sellainen määrä, jota normaalistikin käyttää omassa arjessaan.
Rahat ovat parhaassa tallessa pankissa tilillä, koska tilillä olevat varat ovat lakisääteisen talletussuojan piirissä. Talletussuoja tarkoittaa sitä, että se turvaa tallettajan tilillä olevia varoja 100 000 euroon asti, jos talletuspankki ajautuu pysyvästi maksukyvyttömäksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika LinnaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4269mika.linna@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
