Kyberturvallisuuden tilanne on vakaa – finanssiyhtiöiden varautuminen pitkällä
28.3.2022 11:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Yritysten rooli yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ja palvelujen turvaamisessa on keskeinen. Eri toimialojen välinen yhteistyö ja jatkuvat panostukset kyberturvallisuuden ylläpitoon ja vahvistamiseen luovat tälle vahvan pohjan.
Suomalainen finanssiala on varautunut hyvin verkkohyökkäyksiin
Finanssialan palvelut ovat yhteiskunnalle välttämättömiä ja siksi ne ovat houkutteleva kohde tietoverkkojen kautta tapahtuville hyökkäyksille. Alan yrityksillä on pitkä kokemus kyberuhkien torjunnasta ja niihin varaudutaan hyvin.
Tietoverkkojen ja niihin kytkeytyvän tietotekniikan merkitys osana yhteiskunnan perusinfrastruktuuria kasvaa vuosi vuodelta ja niin kasvavat myös kyberturvallisuuteen liittyvät riskit. Huoltovarmuuskeskuksen vuonna 2020 tekemässä kyberturvallisuusselvityksessä finanssiala oli muita sektoreita edellä, mikä kertoo siitä, että kyberturvallisuuden kehittämiseksi tehdyt toimet ovat olleet oikeita. Vertailussa oli tuolloin 12 toimialaa ja yli 100 yritystä. Niistä finanssiala oli paras ja saavutti viisiportaisella asteikolla mitattuna arvosanan 4,2. Kyberturvallisuus oli arvion mukaan johdonmukaisesti toteutettu.
Finanssiala myös harjoittelee säännöllisesti kriisivalmiutensa parantamiseksi. Syksyllä 2021 järjestettiin finanssialan toimintaharjoitus, jossa testattiin finanssialan ja viranomaisten yhteistyön sujuvuutta kriisitilanteissa. Parhaillaan finanssiala osallistuu TIETO22-harjoitukseen yhdessä viranomaisten sekä muiden toimialojen kanssa. Kyseessä on Suomen suurin yritysten ja viranomaisten yhteistoimintaharjoitus laajojen kyberhäiriöiden varalta.
Varautuminen ehkäisee häiriötilanteita ja varmistaa yhteiskunnan toiminnan jatkumisen
Varautuminen luo turvaa ja varmistaa yhteiskunnan toiminnan jatkumisen myös kriisitilanteissa. Kansalaisten ja yhteisöjen omatoimisella varautumisella helpotetaan myös viranomaisten työtä kriisin keskellä. Häiriötilanteet voivat heijastua myös finanssialan toimijoiden palveluihin, mutta esimerkiksi käteisen hamstraamiseen ei kannata lähteä, vaan sitä kannattaa nostaa sellainen määrä, jota normaalistikin käyttää omassa arjessaan.
Rahat ovat parhaassa tallessa pankissa tilillä, koska tilillä olevat varat ovat lakisääteisen talletussuojan piirissä. Talletussuoja tarkoittaa sitä, että se turvaa tallettajan tilillä olevia varoja 100 000 euroon asti, jos talletuspankki ajautuu pysyvästi maksukyvyttömäksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika LinnaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4269mika.linna@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
