Kyberturvallisuuden tilanne on vakaa – finanssiyhtiöiden varautuminen pitkällä
Yritysten rooli yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ja palvelujen turvaamisessa on keskeinen. Eri toimialojen välinen yhteistyö ja jatkuvat panostukset kyberturvallisuuden ylläpitoon ja vahvistamiseen luovat tälle vahvan pohjan.
Suomalainen finanssiala on varautunut hyvin verkkohyökkäyksiin
Finanssialan palvelut ovat yhteiskunnalle välttämättömiä ja siksi ne ovat houkutteleva kohde tietoverkkojen kautta tapahtuville hyökkäyksille. Alan yrityksillä on pitkä kokemus kyberuhkien torjunnasta ja niihin varaudutaan hyvin.
Tietoverkkojen ja niihin kytkeytyvän tietotekniikan merkitys osana yhteiskunnan perusinfrastruktuuria kasvaa vuosi vuodelta ja niin kasvavat myös kyberturvallisuuteen liittyvät riskit. Huoltovarmuuskeskuksen vuonna 2020 tekemässä kyberturvallisuusselvityksessä finanssiala oli muita sektoreita edellä, mikä kertoo siitä, että kyberturvallisuuden kehittämiseksi tehdyt toimet ovat olleet oikeita. Vertailussa oli tuolloin 12 toimialaa ja yli 100 yritystä. Niistä finanssiala oli paras ja saavutti viisiportaisella asteikolla mitattuna arvosanan 4,2. Kyberturvallisuus oli arvion mukaan johdonmukaisesti toteutettu.
Finanssiala myös harjoittelee säännöllisesti kriisivalmiutensa parantamiseksi. Syksyllä 2021 järjestettiin finanssialan toimintaharjoitus, jossa testattiin finanssialan ja viranomaisten yhteistyön sujuvuutta kriisitilanteissa. Parhaillaan finanssiala osallistuu TIETO22-harjoitukseen yhdessä viranomaisten sekä muiden toimialojen kanssa. Kyseessä on Suomen suurin yritysten ja viranomaisten yhteistoimintaharjoitus laajojen kyberhäiriöiden varalta.
Varautuminen ehkäisee häiriötilanteita ja varmistaa yhteiskunnan toiminnan jatkumisen
Varautuminen luo turvaa ja varmistaa yhteiskunnan toiminnan jatkumisen myös kriisitilanteissa. Kansalaisten ja yhteisöjen omatoimisella varautumisella helpotetaan myös viranomaisten työtä kriisin keskellä. Häiriötilanteet voivat heijastua myös finanssialan toimijoiden palveluihin, mutta esimerkiksi käteisen hamstraamiseen ei kannata lähteä, vaan sitä kannattaa nostaa sellainen määrä, jota normaalistikin käyttää omassa arjessaan.
Rahat ovat parhaassa tallessa pankissa tilillä, koska tilillä olevat varat ovat lakisääteisen talletussuojan piirissä. Talletussuoja tarkoittaa sitä, että se turvaa tallettajan tilillä olevia varoja 100 000 euroon asti, jos talletuspankki ajautuu pysyvästi maksukyvyttömäksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika LinnaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4269mika.linna@finanssiala.fiNiko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
