Kymmenen kysymystä pankkisektorin turbulenssista

Yhdysvaltain pankkikriisin sekä sveitsiläispankki Credit Suissen ongelmat ja niiden vaikutukset suomalaiseen finanssialaan ja pankkisektoriin herättävät runsaasti kysymyksiä. Olemme laatineet vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, joita vallitseva tilanne herättää pankkiasioissa ja vastaamme myös yleisesti finanssimarkkinoita koskeviin kysymyksiin.

1. Mikä oli Silicon Valley Bank – millaista pankin liiketoiminta oli?

Kalifornialainen Silicon Valley Bank (SVB) oli Yhdysvaltain 16. suurin pankki.Pankki oli keskittynyt palvelemaan Piilaakson teknologiasektorin startup-yrityksiä, jotka nostivat koronapandemian aikana nähdyssä sijoitusbuumissa merkittäviä summia rahaa sijoittajilta. Tämän seurauksena SVB:n talletuskanta nousi vuoden 2019 lopun noin 50 miljardin tasosta noin 190 miljardiin dollariin vuoden 2021 loppuun mennessä. Vuoden 2022 talletusten taso oli laskenut noin 173 miljardiin dollariin.

Pankin oli ymmärrettävästi vaikeaa myöntää luottoja samalla tahdilla kuin talletukset kasvoivat. Näin ollen se sijoitti osan talletuksista muun muassa Yhdysvaltain valtionvelkakirjoihin, joiden arvo sijoitushetkellä oli todennäköisesti melko vakaa.

Vaikka valtionvelkakirjojen markkinahinta heiluu jatkuvasti, on tällainen toimenpide pankille käytännössä lähtökohtaisesti riskitön, sillä pankki osti velkakirjoja pitääkseen ne erääntymiseen saakka. Tällöin pankki siis saa markkinaheilunnasta huolimatta kiinteän vuotuisen koron ja velkakirjan erääntyessä pääoman takaisin. SVB:n kohdalla tilanteen kuitenkin sotki odottamattomalla tavalla kahden asian yhdistelmä: poikkeuksellisen voimakas korkojen nousu ja talletusten kääntyminen voimakkaaseen laskuun.

2. Mistä Silicon Valley Bankin kaatumisessa on kyse?

Pääomamarkkinoiden rahoitusolosuhteiden kiristyttyä viimeisen vuoden aikana eivät startup- ja kasvuyhtiöt saaneet nostettua uutta pääomaa korvaamaan pääomien kulutustaan. Näin ne kuluttivat pankkitileille talletettuja kassavarojaan, mikä puolestaan johti SVB:n tyyppisellä toimijalla voimakkaasti supistuviin talletuksiin. Sisään tulevan talletusvirran tyrehtyessä pankilla tuli eteen tilanne, jossa sen täytyi alkaa realisoida velkakirjasijoituksiaan maksaakseen tallettajille heidän rahojaan.

Velkakirjasijoitusten realisointi kesken niiden juoksuajan puolestaan muodostui ongelmaksi siksi, että korkojen noustua niiden markkina-arvot olivat huomattavasti ostohintoja alhaisemmat. Kävi ilmi, että realisoitumattomat tappiot näissä velkakirjoissa teoriassa söisivät pankin pääomituksen kokonaan. Lisäksi näyttää siltä, että SVB:n riskienhallintapolitiikat eivät olleet ottaneet tätä skenaariota huomioon, kun huomioidaan pankin keskittynyt liiketoimintamalli. On mahdollista, että pankki olisi selvinnyt, ellei tallettajakunnassa olisi syntynyt paniikkia nostaa talletuksia pankista (talletuspako). Ainakaan romahdus ei olisi ollut niin äkkinäinen.

3. Millaisia vaikutuksia Yhdysvaltain pankkikriisillä on Eurooppaan?

Euroalueen pankit ovat vakavaraisia ja kykenevät hyvin selviytymään maksutarpeistaan. Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde vakuutti 17.3.2023, että EKP pystyy tarvittaessa tarjoamaan euroalueen rahoitusjärjestelmälle likviditeettiä ja huolehtimaan siitä, että rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen toivotusti.

Lisäksi on hyvä muistaa, että globaalilla tasolla sovittu pankkien Basel-sääntely koskee jo nyt EU-maissa kaikkia pankkeja, kun taas Yhdysvalloissa se on rajattu vain suurempiin toimijoihin. Sääntely ja valvonta ovat siten tältä osin Euroopassa Yhdysvaltoja paremmassa tilassa.

Yhdysvaltain pankkikriisin laineet löivät epäsuorasti Eurooppaan, kun Sveitsiläinen Credit Suisse kaatui perjantaina 17.3.2023. Sen toiminta uudelleen järjestettiin sopimalla pankin fuusiosta kilpailijansa UBS:n kanssa. Samassa yhteydessä sovittiin sijoittanvastuun toteuttamisesta kirjaamalla ensisijaisen lisäpääoman eli AT1 instrumenttien noin 15 miljardin alaskirjaamisesta kokonaisuudessaan ja antamalla Credit Suissen osakkeen omistajille vaatimaton sulautumisvastike. Sulautumisvastikkeen määrä oli UBS:n osakkeita kolmen miljardin arvosta, mikä on pieni summa taseessa olevaan 35 miljardin osakkeenomistajille kuuluvan ydinpääoman arvoon.

On tärkeää huomata kuitenkin, että Credit Suissen ongelmat olivat pankkikohtaisia. Credit Suisse oli kärsinyt useista vakavista mainetta vahingoittavista skandaaleista. Credit Suissen ongelmat olivatkin eskaloituneet jo paljon ennen Yhdysvaltain tapahtumia. SVB:lla oli kuitenkin ehkä epäsuoraa vaikutusta sillä tavoin, että epäluottamus kasvoi entisestään ja täysmittaista talletuspakoa pelättiin.

4. Voisiko sama toistua Suomessa?

Suomalaispankkien velkakirjaomistukset ovat varsin maltilliset (noin 11 % taseesta). Velkakirjojen arvonmuutokset näkyvät lähtökohtaisesti suoraan tuloksessa tai vakavaraisuudessa, ja arvonmuutoksilta on myös suojauduttu.

SVB:n kaatumiseen johtaneita erityispiirteitä ei ole nähtävissä kotimaisilla pankeilla. Niitä on avattu alla olevassa kuvauksessa. SVB:n tapauksessa ongelmiin johti ensisijaisesti puutteellinen korkoriskin hallinta.

Suomessa korkoriskiä valvotaan pankeissa päivittäin osana rahoitustaseen korkoriskin ja likviditeettiriskin hallintaa. Rahoitustaseen korko- ja luottomarginaaliriskin hallintaa koskee myös laaja sääntely.

Suomalaisten pankkien sääntely on kokonaisuudessaan tiukempaa ja liiketoimintamallit, saamiset ja rahoitusrakenne ovat paremmin hajautettuja kuin Yhdysvalloissa kriisiin joutuneilla pankeilla. Finanssikriisin jälkeen EU:ssa tehtiin mittavia sääntely- ja valvontauudistuksia, kuten uudet pääoma- ja likviditeettivaatimukset ja säännölliset stressitestit. Niiden ansiosta suomalaispankeilla on vahvat pääoma- ja likviditeettipuskurit rahoitusmarkkinoiden häiriötilanteiden varalta.

Tämän lisäksi pankkien sisäiset riskienhallinnan limiitit ovat sääntelyä tiukemmat. Rahoitusolojen muutoksiin on pankeissa siten varauduttu kattavasti ja pankkien riskienhallinnassa tähän kiinnitetään erityistä huomiota. Pankkien korkoriskejä säädellään ja valvotaan tarkemmin ja kattavammin kuin Yhdysvaltain vastaavan kokoisissa pankeissa.

EU:ssa sääntely myös velvoittaa tilintarkastajan ja valvovan viranomaisen keskustelemaan keskenään. Valvoja tai tilintarkastaja, kumpi asian olisi ensin havainnut, olisi todennäköisesti nostanut ongelmat toisen osapuolen tietoon. Stressitestien ja tilintarkastajien kautta pankin heikkoudet olisivat todennäköisesti tulleet ennalta tietoon, jolloin ongelmat eivät olisi yllättäneet.

Suomen pankkisektori on viranomaisten teettämien stressitestien mukaan hyvässä kunnossa, ja se kykenee ottamaan vastaan vaikeamman taloudellisen toimintaympäristön.

5. Kuinka pankkien valvonta on järjestetty Suomessa?

 Finanssivalvonnan (Fiva) pankkivalvonta vastaa Suomen luottolaitossektorin vakavaraisuusvalvonnasta yhteistyössä Euroopan Keskuspankin (EKP) kanssa. Nordean, OP:n ja Kuntarahoituksen valvonnasta vastaa EKP, muun kotimaisen pankkisektorin valvonnasta vastaa Fiva. Sekä EKP:n valvonnassa olevia että Finanssivalvonnan valvonnassa olevia pankkeja stressitestataan säännöllisesti. Tämän lisäksi niiden taloudellista tilannetta seurataan tiiviisti säännöllisen raportoinnin kautta sekä toteuttamalla erilaisia teema-arvioita.

Fiva ja EKP valvovat luottolaitosten luotettavuutta, riskienhallinnan menettelyjä ja riskinottoa. Fiva käsittelee myös toimilupa- ja rekisteröintihakemukset sekä osallistuu sääntelyn kehittämiseen.

6. Mikä on pankkien maksuvalmius- ja varainhankintasääntelyn sekä vakavaraisuussääntelyn tarkoitus? Poikkeaako Yhdysvaltain sääntely EU-sääntelystä?

Globaalilla tasolla sovittu pankkien Basel-sääntely koskee EU-maissa kaikkia pankkeja, kun taas Yhdysvalloissa se on rajattu vain suurempiin toimijoihin. Tämä pätee myös alla mainittuihin maksuvalmius- ja varainhankinnan vaateisiin. SVB:tä ei siten koskenut maksuvalmiutta ja varainhankintaa koskeva sääntely. Sääntelyn tarkoitus on luoda ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä rahoitusmarkkinoille sekä parantaa pankkien häiriönsietokykyä.

Muutamia keskeisiä sääntelyvaateita, jotka parantavat kotimaisen pankkisektorin häiriönsietokykyä.

Sitova maksuvalmiusvaade (Liquidity Coverage Ratio, LCR):

Maksuvalmiusvaatimuksen tarkoitus on taata, että luottolaitoksella on riittävästi maksuvalmiuspuskuriin sisällytettäviä korkealaatuisia likvidejä varoja likviditeetin nettoulosvirtausten kattamiseen 30 päivän aikana. Tämän ns. stressikauden aikana luottolaitoksen olisi voitava muuntaa likvidit varansa nopeasti käteiseksi joutumatta turvautumaan keskuspankin tarjoamaan likviditeettiin tai julkisiin varoihin.

Voimassa olevan sitovan maksuvalmiusvaatimuksen (myötä pankkien riippuvuutta lyhytaikaisesta markkinarahoituksesta ja keskuspankkien tarjoamasta likviditeetistä on vähennetty. Samalla on parannettu niiden kykyä toipua äkillisistä maksuvalmiushäiriöistä.

Pysyvän varainhankinnan vaade (Net Stable Funding Ratio, NSFR):     

Vaatimuksella rajoitetaan pankkien varainhankinnan ja saamisten (mm. luotonannon) keskimääräisen pituuden (maturiteetin) eroa ja siihen liittyvää likviditeettiriskiä. Näin pienennetään todennäköisyyttä sille, että vakavarainen pankki ajautuisi vaikeuksiin maksuvalmiuden heikentymisen takia.

Vakavaraisuusvaade:

Vakavaraisuusvaatimuksen on tarkoitus suojata pankkia arvonalentumisilta ja luottotappioilta.

7. Mikä on suomalaisten pankkien maksuvalmiuden tilanne?

Suomalaisten pankkien maksuvalmius on säilynyt hyvänä koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan ajan. Finanssivalvonnan maaliskuussa julkaiseman analyysin mukaan suomalaispankkien maksuvalmius on vahva.

Suomen pankkisektorin LCR-vaatimuksen täyttämiseen kelpaavien likvidien varojen laatu on hyvä. 97 prosenttia LCR-reserveistä koostuu edelleen kaikkein likvideimmistä varoista.

Pankeilla on siten riittävästi likvidejä varoja kattamaan tilanne, jossa asiakkaiden tarve nostaa käteistä sekä myönnettyjä nostamattomia luottoja kasvaa voimakkaasti.

8. Millainen on suomalaispankkien luottokannan laatu?

Luottojen laatu on kotimaisella pankkisektorilla erinomainen ja todetut luottotappiot ovat olleet erittäin pienet. Vuoden 2022 lopussa suomalaispankkien järjestämättömien luottojen osuus oli kotitaloussektorilla 1,4 prosenttia (12/2021: 1,4 %) ja yrityssektorilla 1,3 prosenttia (12/2021: 2,1 %).

9. Miten talletussuoja toimii?

Talletuksia suojaa lakisääteinen talletussuojajärjestelmä, josta Suomessa vastaa Rahoitusvakausvirasto. Talletussuoja turvaa tallettajan tilillä olevia varoja, jos talletuspankki ajautuu pysyvästi maksukyvyttömäksi.

Talletussuojakorvaus on enintään 100 000 euroa tallettajan yhdessä talletuspankissa tai pankkiryhmässä olevista talletuksista. Jos tallettajalla on tilejä useissa pankeissa, jokaisessa pankissa tai pankkiryhmässä olevilla talletuksilla on oma 100 000 euron maksimikorvausrajansa.

10. Mitä seurauksia nousseilla koroilla on pankkien toimintaan?

Viitekorkojen nousu on heijastunut mm. suomalaisten pankkien laina- ja talletuskorkoihin. Lähtökohtaisesti nousevat korot ovat pankkien näkökulmasta positiivinen asia, sillä se parantaa pankkien keskeisintä tulonmuodostuskanavaa eli korkokatetta.

Talouden kehityksen kannalta korkojen vakaus on tavoitetila. Euroopan keskuspankki EKP on asettanut tavoitteeksi 2 prosentin inflaation keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiotavoite on symmetrinen, eli sekä tavoitetta nopeampaa että sitä hitaampaa inflaatiota pidetään yhtä haitallisina.