Oulun yliopisto

Kyrönjokilaakson asutuksella esihistorialliset juuret

Jaa

Etelä-Pohjanmaan Kyrönjokilaakson nimistöhistoriallinen tutkimus osoittaa, että alueen nykyisen asutuksen juuret ulottuvat kauas esihistorialliselle ajalle. Alueen vanhimmassa nimistössä erottuu vahva omaperäinen kerrostuma. Tämä viittaa siihen, ettei alue ole koskaan autioitunut kokonaan, vaan uutta väestöä ja vaikutteita on tullut aina vanhan väestöpohjan päälle.

Tutkimuksen perusteella Kyrönjokilaakson vanhin tunnistettava nimistön kerrostuma on suomenkielinen. Alueen vanhimpien kylien ja talojen nimistä löytyy kuitenkin paljon germaanisia, skandinaavisia ja saksalaisia aineksia, jotka ovat jäänteitä kyröläisten laajoista ja hyvin vanhoista yhteyksistä koko Itämeren piirissä. Nimistön perusteella kyröläisillä on ollut yhteyksiä myös kaikkialle nykyisen Suomen alueelle. Vahvimmat yhteydet ovat olleet Ylä-Satakuntaan.

FL Matti Leiviskä tutkii väitöskirjatyössään Kyrönjokilaakson asutushistoriaa vanhimpien asiakirjalähteiden ja alueen nimistön avulla keskiajalta 1600-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla. Vanhojen veroluetteloiden perusteella alueella oli jo 1540-luvulla vahva ja vakiintunut asutus, jonka syntyvaiheita Leiviskä pyrkii takautuvasti selittämään. Asiakirjoissa esiintyviä Kyrönjokilaakson vanhimpia kylän- ja talonnimiä sekä henkilönnimiä Leiviskä tutkii nimistöntutkimuksen menetelmillä ja etsii niille vastineita koko suomalaisen kielialueen nimistöstä.

”Kyrönjokilaakso muodosti jo esihistoriallisella ajalla nykyisen Etelä-Pohjanmaan maakunnan ydinalueen. Rautakaudella siellä oli koko Suomen mittakaavassa harvinaisen voimakas ja rikas asutuskeskittymä. Viikinkiajan alussa Kyrönjokilaakson asutus näyttäisi kuitenkin hiipuneen. Arkeologisten löytöjen vähäisyyden vuoksi on jopa epäilty, että alue autioitui kokonaan 800-luvun kuluessa. Yksi Suomen asutushistorian kiistellyimpiä kysymyksiä on pitkään ollut se, onko asutus jatkunut Kyrönjokilaaksossa katkeamatta esihistorialliselta ajalta lähtien vai asutettiinko alue kokonaan uudelleen keskiajan kuluessa. Uudet tutkimustulokset viittaavat asutuksen jatkuvuuteen”, Leiviskä kertoo.

Kyrönjokilaakson nimistöhistoriallinen tutkimus osoittaa, että nimistöä tutkimalla voidaan saada uutta tietoa alueen varhaisesta asutuksesta, väestöliikkeistä ja kontakteista. Samoja tutkimusmenetelmiä olisi mahdollista hyödyntää laajemminkin asutushistorian tutkimisessa. Tiedot nykyisen Suomen alueen varhaisesta väestö- ja asutushistoriasta ovat edelleen monin paikoin hyvin puutteellisia. Asiakirjalähteitä on 1540-lukua edeltävältä ajalta vähän eikä arkeologista aineistoakaan ole riittävästi. Nimistöntutkimuksen avulla uutta tietoa on mahdollista saada, koska paikannimiä on saatavissa kattavasti ja runsaasti koko maasta.

Tutkimus julkaistaan Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen Studia Historica Septentrionalia -sarjan numerossa 87 (ISSN 0356-8199, ISBN 978-952-9887-71-9).

***

Filosofian lisensiaatti Matti Leiviskä väittelee Oulun yliopistossa lauantaina 3.12.2022. Historian oppiaineeseen kuuluvan väitöskirjan otsikko on Kyröläisten juuret: nimistöhistoriallinen tutkimus Kyrönjokilaakson asutuksesta keskiajalta 1600-luvulle (The roots of the Kyrö people: an onomastic and historical study of the settlement of Kyrönjoki river valley from the Middle Ages to the 17th century). Vastaväittäjänä toimii professori Georg Haggrén Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Matti Enbuske. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Poiju-salissa (OAMK) klo 12 ja sitä voi seurata etäyhteydellä https://oulu.zoom.us/j/61848941380

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FL Matti Leiviskä
p. 040 7544670
matti.leiviska@oulu.fi

Viestintäasiantuntija
Anna-Maria Hietapelto
p. 040 7650015
anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Kuvat

FL Matti Leiviskä
FL Matti Leiviskä
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Eurooppa-yliopisto UNICin tarjonta laajenee – luvassa lisää kursseja, tutkintoja ja tapahtumia31.1.2023 15:11:30 EET | Tiedote

Eurooppalainen yliopistoverkosto UNIC laajentaa tarjontaansa. Kymmenen yliopiston rehtorit eri puolilta Eurooppaa allekirjoittivat UNICin uuden, kunnianhimoisen Joint Mission Statement -julistuksen Zabrebissa 27.1. Suunnitelma sisältää runsaasti erilaisia tapahtumia ja uutta tarjontaa niin opiskelijoille, tutkijoille kuin kansalaisillekin eri puolilla Eurooppaa. Päivitetty missio on osa 14,4 miljoonan euron jatkorahoitushakemusta, joka jätettiin Zagrebissa.

Kvanttilaskentaa lääkekehityksen ja talousanalyysien tueksi – merkittävä Business Finland-rahoitus kvanttiohjelmistojen tutkimukseen24.1.2023 09:05:00 EET | Tiedote

Oulun ja Jyväskylän yliopistot saivat rahoituksen 1,2 M€ yhteishankkeeseen, jossa tutkitaan kvanttilaskennan sovellutuksia, ohjelmointia, ohjelmistokehitystä. Tarkoituksena on muun muassa luoda tiekartta kvanttilaskennan hyödyntämiseen suomalaisessa yrityskentässä. Hankkeessa aiotaan kouluttaa Suomen ensimmäiset kvanttiohjelmoijat ja -ohjelmistokehittäjät.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme