Kysely: Enemmistö suomalaisista pitää rahapelaamisen tappiorajoja liian korkeina

EHYT ry:n Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä selvitettiin suomalaisten korona-ajan rahapelitottumuksia ja koettuja rahapelihaittoja. Lisäksi kysyttiin suomalaisten suhtautumista ajankohtaisiin rahapelipoliittisiin kysymyksiin kuten Veikkauksen rahapelien tappiorajoihin, pakolliseen tunnistautumiseen, rahapeliautomaattien hajasijoitteluun sekä Veikkauksen monopoliasemaan. 

”Rahapelejä pelaavien osuus on kasvanut verrattuna huhtikuussa 2020 tekemäämme kyselyyn. Kasvua on eniten raaputusarvoissa, lottopeleissä, rahapeliautomaateissa ja urheiluvedonlyönnissä. Tämä on ymmärrettävää, sillä huhtikuun 2020 tuloksiin vaikutti koronasta johtunut rahapeliautomaattien sulkeminen ja urheiluvedonlyönnin mahdollisuuksien väheneminen. Myös netissä pelataan nyt hieman aktiivisemmin kuin keväällä 2020, vaikka mitään suurta ryntäystä nettipelaamiseen ei kyselyn perusteella ole nähtävissä”, toteaa EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen.  

Rahapeleihin käytetään keskimäärin 17,50 euroa kuukaudessa. Miesten ja naisten välillä on suuri ero rahapelaamiseen käytetyn rahan määrässä: miehet käyttävät rahapelaamiseen 26,50 euroa kuukaudessa ja naiset 8,30 euroa.  

 

Tappiorajat liian korkeat  

Vastaajista 60 prosenttia on sitä mieltä, että Veikkauksen asettamat pakolliset tappiorajat esimerkiksi rahapeliautomaateille ja osalle nettipeleistä ovat liian korkeat. Tappiorajat ovat tällä hetkellä 500 euroa vuorokaudessa ja 2000 euroa kuukaudessa. Tappiorajoja sopivana pitää 27 prosenttia vastaajista. Neljän prosentin mielestä tappiorajat ovat liian matalat.  

“Uuden arpajaislain avulla halutaan entistä paremmin ehkäistä rahapelihaittoja. Nyt olisikin sopiva aika laskea tappiorajoja entistä alhaisemmiksi tämän tavoitteen saavuttamiseksi. EHYT ehdottaa, että kuukausikohtainen tappioraja laskettaisiin 500 euroon kuukaudessa eli samalle tasolle, jolla se väliaikaisesti oli vuonna 2020”, toteaa Matilainen. 

 

Pakollisen tunnistautumisen koetaan ehkäisevän ja vähentävän rahapelihaittoja  

Pakollisen tunnistautumiseen tehoon rahapelihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä uskoo kaksi kolmesta (67 %) vastaajista. Joka viides ei usko pakollisen tunnistautumisen vähentävän haittoja. 

Rahapelaamiseen liittyvien haittojen ei koeta omassa elämässä lisääntyneen koronaepidemian alkamisen jälkeen, ja parilla prosentilla haitat ovat vähentyneet. 

“Tulokseen on saattanut vaikuttaa pakollinen tunnistautuminen, joka koskee nykyään Veikkauksen verkkorahapelien lisäksi rahapeliautomaatteja, Pitkävetoa ja Veikkauksen myyntipaikoissa pelattavia pöytäpelejä. Seitsemän prosenttia on vähentänyt rahapelaamistaan pakollisen tunnistautumisen takia. Eniten rahapelaamistaan ovat vähentäneet miehet ja 25–34-vuotiaat, jotka ovat molemmat rahapelihaittojen riskiryhmiä”, sanoo Matilainen.  

 

Rahapelimonopolilla vankka kannatus, mutta hajasijoitetut rahapeliautomaatit jakavat mielipiteitä 

Suomalaiset kannattavat Veikkauksen rahapelimonopolia: 63 prosenttia vastanneista toivoi nykytilanteen jatkuvan ja 24 prosenttia halusi Suomen siirtyvän rahapelien järjestämisessä lisenssimalliin.  

”Suhtautuminen kauppojen, kioskien ja huoltoasemien hajasijoitettuihin rahapeliautomaatteihin jakaa kansalaisia”, arvioi Matilainen.  

Vastaajista 38 prosenttia haluaa pitää tilanteen nykyisellään, 30 prosenttia siirtää kaikki rahapeliautomaatit pois julkisilta paikoilta Veikkauksen pelisaleihin ja 16 prosenttia haluaa vähentää niiden määrää. Ainoastaan yksi prosentti haluaa lisätä rahapeliautomaattien määrää.  

 

Kyselyn toteutti Taloustutkimus EHYT ry:n toimeksiannosta. Aineisto kerättiin 22.11.–3.12.2021 puhelinhaastatteluilla. Kyselyyn vastasi 1006 ihmistä. Ryhmä edustaa maamme 15–79-vuotiaita (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Aineisto on painotettu iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää vastaavaksi. 1000 vastaajan otoksen virhemarginaali on suurimmillaan noin 3,2 prosenttiyksikköä.