Kuuloliitto ry

Kysely: Kasvomaskien käyttö syrjäyttää kuulovammaisia

Jaa

Kuuloliiton tekemästä kyselystä käy ilmi, että kasvomaskien käyttö on vaikeuttanut merkittävästi kuulovammaisten arkea. Puheesta selvän saaminen lääkärin vastaanotolla tai kaupassa hankaloituu, eikä viestintä ole saavutettavaa. Suomessa on arviolta 800 000 henkilöä, jolla on jonkin asteinen kuulonalenema.

Kuuloliitto toteutti kyselyn, jolla selvitettiin, ovatko vastaajat kokeneet vaikeuksia kasvomaskien takia. Kyselyyn vastasi yhteensä 337 henkilöä. Heistä 99 prosenttia oli kohdannut tilanteita, joissa puheesta selvän saaminen oli vaikeutunut. Vastausten perusteella kasvomaskiaika syrjäyttää kuulovammaisia yhteiskunnasta ja jättää heidät sosiaalisten tilanteiden ulkopuolelle. Kasvomaskit estävät huulioluvun, mikä on tärkeää etenkin kuulovammaisille.

Vastauksissa tuotiin esille erilaisia asiointi- ja vuorovaikutusympäristöjä, joissa kasvomaskien käyttö on vaikeuttanut tai pahimmillaan estänyt vuorovaikutuksen. Ongelmia on koettu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, erilaisissa kaupan ja muissa vapaa-ajan asiakaspalvelutilanteissa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Näissä tilanteissa on usein häiritsevää taustamelua. Lisäksi palvelupisteiden pleksilasit vaimentavat ääntä.
  
Maski estää huulioluvun

Kyselyyn vastanneet kertoivat, että huulioluku tukee merkittävästi puheesta ja äänteistä selvän saamista. Maskit ovat vaikeuttaneet puheesta selvän saamista tai tehneet siitä lähes mahdotonta. Pääsääntöisesti vastaajat kokevat pärjänneensä ennen korona-aikaa erilaisissa kommunikaatiotilanteissa hyvin.

Tilanteen takia kuulovammaisten sosiaaliset suhteet ovat vaikeutuneet. Moni vastaaja kertoo minimoineensa kaiken sosiaalisen kanssakäymisen, koska siitä on tullut maskien ja etäisyyksien myötä niin uuvuttavaa. Osalle tilanne on aiheuttanut voimakasta ahdistusta ja väsymystä. Eristäytymisen ja ulkopuolisuuden tunteet ovat voimistuneet.

”Maskien käyttö estää käytännössä kaikenlaisen kommunikoinnin. Kun maskia käyttävien ihmisten huulilta ei voi lukea eikä kasvojen ilmeitä näe, on mahdotonta saada selvää puheesta. Tämä aiheuttaa ylitsepääsemättömän suuria vaikeuksia sekä työelämässä että vapaa-ajalla kaikenlaisissa ihmiskontakteissa. On varmaa, että tämä aiheuttaa suurta ahdistusta monille kaltaisessani tilanteessa oleville ihmisille ja maskien käytön pitkittyessä yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat olemaan vakavat. Kuulovammaiset ovat suuressa vaarassa syrjäytyä entisestään kuulevien maailmasta ja sosiaalisesta elämästä.”  (Kyselyyn vastanneen kokemuksia)

Tiedonsaanti vaikeutuu

Kasvomaskien käyttö vaikeuttaa merkittävästi myös tiedonsaantia. Television tai verkkolähetysten seuraaminen on haastavaa, sillä puhujilla on maskit kasvoilla, eikä tekstitystä aina ole. Enemmistö huonokuuloisista ei osaa viittomakieltä. Kuuloliitto toivoo, että esimerkiksi hallituksen tiedotustilaisuuksissa vältettäisiin maskien käyttöä ja lähetyksiin lisättäisiin tekstitys .

"TV:n tiedotustilaisuudet: telkkarin pitää huutaa, kun on maskit päällä, ei näe huuliota. Viittomakieltä taas ei osaa, jotta siitä saisin apua. Missä se tekstitys on meille väliin putoajille.”  (Kyselyyn vastanneen kokemuksia)

Pahimmillaan maskien tuomat ongelmat heikentävät kuulovammaisten oppimistuloksia, lisäävät työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä. Läpinäkyvä, ns. ikkunallinen kasvomaski, helpottaisi tilannetta. Kuuloliitto selvittää parhaillaan yhteistyökumppanien kanssa mahdollisuuksia tuoda Suomeen läpinäkyviä kirurginmaskeja.

Saavutettavaa viestintää

Erityisesti asiakaspalveluhenkilökunnan on hyvä tiedostaa, että viestinnän tulee olla kaikille saavutettavaa. Koska maskien käyttö on yleisen turvallisuuden takia suositeltavaa, voi viestinnän sujuvuutta tehostaa muilla keinoin. Oleellista on puhua selkeästi, huolehtia asiointitilanteen rauhallisuudesta ja käyttää kasvovisiiriä. Tarvittaessa voi hyödyntää kirjallisia välineitä tai älypuhelinten puheentunnistustekniikkaa.

"Jos puhujalla selkeä ääni ja osaa ääntää selvästi, kuitenkaan ääntä korottamatta, on puheesta hieman helpompi saada selvää. Myös katsekontaktin olen huomannut auttavan kuulemistilanteissa.”  (Kyselyyn vastanneen kokemuksia)

3.3. vietetään Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälistä Kuulopäivää. WHO:n mukaan maailmassa on 466 miljoonaa huonokuuloista ihmistä. Tämä on 5 prosenttia väestöstä. Tulevaisuudessa määrä tulee nousemaan: vuonna 2050 huonokuuloisia on arvioiden mukaan 900 miljoonaa. Suomessa on arviolta noin 800 000 henkilöä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Yli 100 000 suomalaisella on kuulokoje ja/tai sisäkorvaistute. Kuulonkuntoutuksesta hyötyisi noin 300 000 suomalaista. Ikäkuulo on yleisin kuulonalenemien aiheuttaja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sanna Kaijanen
Toiminnanjohtaja
Kuuloliitto ry
sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi
040 5081716

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kuuloliitto ry
Kuuloliitto ry
Ilkantie 4
00400 Helsinki

http://www.kuuloliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kuuloliitto ry

Järjestöt huolissaan kuulovammaisten ja viittomakielisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta ja syrjäytymisvaarasta 7.9.2020 09:00:00 EEST | Tiedote

Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tämän vuoden avustussummasta. Leikkaukset heikentäisivät merkittävästi järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttaisivat eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointiin. Suomessa arviolta joka kuudennella ihmisellä on jonkinasteinen kuulonalenema. Kuuroja ja huonokuuloisia viittomakielisiä henkilöitä on noin 3000. Kuurosokeita ja vaikeasti kuulonäkövammaisia on noin 1200. Kuulovamma- ja viittomakielialan eri järjestöt ja niiden jäsenyhdistykset kohtaavat ja tukevat vuosittain noin 100.000 apua tarvitsevaa ihmistä. Ilman kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tuottamia tukipalveluja, kuten neuvontaa, ohjausta ja vertaistukea, sekä oikeuksien valvontaa, moni kuulovammainen, viittomakielinen ja kuurosokea henkilö jää yhteiskunnan ulkopuolelle ja toimintaympäristön haast

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme