Kysely: Suomalaiset arvostavat vankasti kulttuuria

Kulttuuria tulee tarjota tasapuolisesti eri ikä- ja väestöryhmille. Suomalaisista 88 % on tätä mieltä tuoreessa kyselyssä. Selkeä enemmistö, 76 % pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna.

Valtaosa pitää kulttuuripalveluita hyvänä keinona lisätä turismia. 82 % on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että ”hyvin toimivat kulttuuripalvelut ovat vetovoimatekijä, joka houkuttelee matkailijoita paikkakunnalle”.

Tiedot ilmenevät Kantar Publicin kyselystä, jonka tutkimuslaitos toteutti Akavan Erityisalojen toimeksiannosta nyt kahdeksannen kerran.

- Suomalaiset ovat ottaneet joka tutkimuksessa voimakkaasti kantaa kulttuuripalveluiden puolesta. Tasapuolisuusvaatimus on tuotu aina voimakkaimmin esiin. Myös kulttuuripalveluiden rooli paikkakunnan vetovoimatekijänä on tunnustettu säännönmukaisesti, kertoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Kantar Publicista. 

Vuoden 2022 kyselyssä useampi kuin kolme neljästä (76 %) ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Yhtä moni (77 %) on vähintään melko vakuuttunut siitä, että ”kulttuuripalvelut luovat moniarvoisuutta ja edesauttavat kansainvälisyyttä”.

Valtaenemmistön (82 %) mielestä kulttuuripalvelut ovat omalle kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoimatekijä. Yhtä moni (82 %) kokee, että nämä palvelut lisäävät mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Enemmistö pitää lisäksi jokseenkin selviönä, että kunta huolehtii alueensa kulttuurista. Neljän viidesosan (81 %) mielestä oman kotipaikkakunnan "on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.

Suurin osa joukosta tunnustaa myös sen, että hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia. Kun väitettiin, että ”laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamisen edellytyksenä ovat koulutetut asiantuntijat”, kolme neljästä (75 %) tutkimukseen osallistuneesta yhtyi ajatukseen.

Enemmistö (61 %) arvioi, että kulttuuripalveluilla on oma tärkeä merkityksensä maahanmuuttajien kotoutumisen apuna.

Nuoret ja iäkkäimmät fanittavat eniten

Valtaosa suomalaisista lukeutuu kulttuuripalvelujen käyttäjiin. Pandemian aikainen notkahdus kulttuurin käytössä on normalisoitumassa, vaikka täysin ihmisten ilmoille ei ole vielä palattu.

Vain 15 prosenttia kertoi kyselyssä, ettei ole viimeisen vuoden aikana käynyt missään kulttuuripalvelussa. Hieman useampi kuin joka toinen (53 %) kertoi käyneensä viimeisen vuoden aikana kirjastossa, vajaat puolet (46 %) elokuvissa. Joka kolmas oli käynyt museossa (35 %) tai konsertissa (33 %), melkein yhtä usea musiikkitapahtumissa tai festivaaleilla (30 %).

Joukon iäkkäimmät ja nuorimmat ottivat kyselyssä usein voimakkaammin kantaa kulttuuripalveluiden puolesta kuin varsinkin 35–49-vuotiaat. Silti muissakin ikäryhmissä valtaenemmistön reaktiot kertoivat positiivisesta suhtautumisesta kulttuuripalveluita kohtaan.

Puoluekanta näkyy kulttuuriasenteissa

Erityisesti vasemmistoliittolaisten mutta myös vihreiden kannattajat erottuvat miltei kaikissa tutkimuksen kulttuurikysymyksissä myönteisimmin suhtautuviksi. Demareista löytyi toiseksi eniten heitä, jotka katsoivat kulttuurin olevan peruspalvelu.

Vastaavasti kriittisimmät äänet löytyvät perussuomalaista kuten aikaisemmissakin mittauksissa. Perussuomalaisista valtaosa ei nähnyt esimerkiksi, että kulttuurilla olisi merkitystä maahanmuuttajien  kotouttamisessa tai että koulutusta tarvittaisiin laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamiseen. Kokoomuslaisten asenteet olivat toiseksi vähiten kulttuurimyönteisiä.

Lue koko tutkimusraportti: https://www.akavanerityisalat.fi/files/12692/Kansalaisten_kasitykset_kulttuurista_hyvasta_hallinnosta_ja_tyottomyysturvasta_2022.pdf

Lisätiedot: 

Tutkimusjohtaja Sakari Nurmela, Kantar Public, puh. 040 578 5080, sakari.nurmela@kantar.com

Yhteiskuntasuhteitten päällikkö Elin Bomqvist-Valtonen, Akavan Erityisalat,
puh. 040 775 3040