Kysely: Suomalaisista 76 % pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna

Kulttuuria tulee tarjota tasapuolisesti eri ikä- ja väestöryhmille. Suomalaisista 88 % on tätä mieltä tuoreessa kyselyssä. Selkeä enemmistö, 76 % pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna.
- Suomalaiset ovat kulttuurikansaa. Kulttuuri on enemmistölle peruspalvelua, ei harvojen herkkua tai luksusta, sanoo kulttuurialoja edustavan ammattiliiton, Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
- Olemme saaneet tämän saman tuloksen vuosi toisensa jälkeen. Selvitimme asiaa tutkimuslaitos Kantarin toteuttamana jo kahdeksannen kerran vaalien alla. Vaalipuheissa kulttuuri saa useimmilta puolueilta tukea. Eri asia on, realisoituuko tuki rahoituksessa, Luomanmäki sanoo.
- Suomalaiset ovat ottaneet joka tutkimuksessa voimakkaasti kantaa kulttuuripalveluiden puolesta. Tasapuolisuusvaatimus on tuotu aina voimakkaimmin esiin. Myös kulttuuripalveluiden rooli paikkakunnan vetovoimatekijänä on tunnustettu säännönmukaisesti, kertoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Kantar Publicista.
Vuoden 2022 kyselyssä useampi kuin kolme neljästä (76 %) ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Yhtä moni (77 %) on vähintään melko vakuuttunut siitä, että ”kulttuuripalvelut luovat moniarvoisuutta ja edesauttavat kansainvälisyyttä”.
Valtaosa pitää kulttuuripalveluita hyvänä keinona lisätä turismia. 82 % on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että ”hyvin toimivat kulttuuripalvelut ovat vetovoimatekijä, joka houkuttelee matkailijoita paikkakunnalle”.
Valtaenemmistön (82 %) mielestä kulttuuripalvelut ovat omalle kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoimatekijä. Yhtä moni (82 %) kokee, että nämä palvelut lisäävät mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Enemmistö pitää lisäksi jokseenkin selviönä, että kunta huolehtii alueensa kulttuurista. Neljän viidesosan (81 %) mielestä oman kotipaikkakunnan "on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.
Suurin osa joukosta tunnustaa myös sen, että hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia. Kun väitettiin, että ”laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamisen edellytyksenä ovat koulutetut asiantuntijat”, kolme neljästä (75 %) tutkimukseen osallistuneesta yhtyi ajatukseen.
Enemmistö (61 %) arvioi, että kulttuuripalveluilla on oma tärkeä merkityksensä maahanmuuttajien kotoutumisen apuna.
Nuoret ja iäkkäimmät fanittavat eniten
Valtaosa suomalaisista lukeutuu kulttuuripalvelujen käyttäjiin. Pandemian aikainen notkahdus kulttuurin käytössä on normalisoitumassa, vaikka täysin ihmisten ilmoille ei ole vielä palattu.
Vain 15 prosenttia kertoi kyselyssä, ettei ole viimeisen vuoden aikana käynyt missään kulttuuripalvelussa. Hieman useampi kuin joka toinen (53 %) kertoi käyneensä viimeisen vuoden aikana kirjastossa, vajaat puolet (46 %) elokuvissa. Joka kolmas oli käynyt museossa (35 %) tai konsertissa (33 %), melkein yhtä usea musiikkitapahtumissa tai festivaaleilla (30 %).
Joukon iäkkäimmät ja nuorimmat ottivat kyselyssä usein voimakkaammin kantaa kulttuuripalveluiden puolesta kuin varsinkin 35–49-vuotiaat. Silti muissakin ikäryhmissä valtaenemmistön reaktiot kertoivat positiivisesta suhtautumisesta kulttuuripalveluita kohtaan.
Puoluekanta näkyy kulttuuriasenteissa
Erityisesti vasemmistoliittolaisten mutta myös vihreiden kannattajat erottuvat miltei kaikissa tutkimuksen kulttuurikysymyksissä myönteisimmin suhtautuviksi. Demareista löytyi toiseksi eniten heitä, jotka katsoivat kulttuurin olevan peruspalvelu.
Vastaavasti kriittisimmät äänet löytyvät perussuomalaista kuten aikaisemmissakin mittauksissa. Perussuomalaisista valtaosa ei nähnyt esimerkiksi, että kulttuurilla olisi merkitystä maahanmuuttajien kotouttamisessa tai että koulutusta tarvittaisiin laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamiseen. Kokoomuslaisten asenteet olivat toiseksi vähiten kulttuurimyönteisiä.
Lue koko tutkimusraportti: https://www.akavanerityisalat.fi/files/12692/Kansalaisten_kasitykset_kulttuurista_hyvasta_hallinnosta_ja_tyottomyysturvasta_2022.pdf
Lisätiedot:
Tominnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800, salla.luomanmaki@akavanerityisalat.fi
Tutkimusjohtaja Sakari Nurmela, Kantar Public, puh. 040 578 5080, sakari.nurmela@kantar.com
Yhteyshenkilöt
Salla Luomanmäki, Akavan ErityisalatToiminnanjohtaja, FM.
Liiton johtaminen, hallinto, työmarkkina-asiat ja ulkoiset suhteet. Akavan hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Monimuotoinen työelämä, veropolitiikka.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Akavan Erityisalat on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän, liike-elämän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimivien ammattiliitto, johon kuuluu 22 jäsenyhdistystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto ajaa parannuksia museo-oppaiden työoloihin30.5.2023 08:20:31 EEST | Tiedote
Museo-oppaiden työoloja ja asemaa tulee edelleen parantaa, vaatii Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL. Liiton uusi suositus kiinnittää huomiota oppaiden usein puutteelliseen palkkaukseen, työaikaan ja mm. asiakaspalvelun uhkatilanteisiin. MAL on Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö.
Akavan Erityisalat ja Nuoli: Nuorisotyön resurssit on määriteltävä nuorisolaissa28.4.2023 08:01:22 EEST | Tiedote
Nuorisolakiin on kirjattava, kuinka paljon resursseja kunnan on käytettävä nuorisotyöhön. Lakiin tulee määritellä mm. henkilömitoitus ja nuorisotyöhön käytettävä budjetti, esittää Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat (Nuoli) ry. Nuoli on Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö.
Akavan Erityisalat: Harjoittelijoita käytetään törkeästi halpatyövoimana25.4.2023 08:01:37 EEST | Tiedote
- Harjoittelijoita käytetään yhä häikäilemättä halpatyövoimana. Työnantajien ja korkeakoulujen tulisi yhdessä tarttua epäkohtaan, sanoo mm. kulttuuri-, kirjasto-, museo-, viestintä-, matkailu- ja ravintola-alan ammatteja edustava Akavan Erityisalat.
Historiallinen av-käännösyritysten työehtosopimus: mukana yksinyrittäjien vähimmäispalkkiot24.4.2023 11:30:00 EEST | Tiedote
Av-käännösyritysten työehtosopimuksen osapuolet ovat hyväksyneet 19.4. saavutetun sopimusratkaisun. Työehtosopimus on historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa Suomessa työehtosopimuksella on sovittu yksinyrittäjien vähimmäispalkkioista.
Museoalan ammattiliitto on nyt Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto21.4.2023 08:41:06 EEST | Tiedote
Museoalaa edustavan jäsenjärjestömme uusi nimi on Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL. - Nyt koko jäsenkenttä näkyy liiton nimessä, iloitsee toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä. Järjestön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Riina Linna Tekniikan museosta. Yli 80 % museoalan työntekijöistä on järjestäytynyt ammattiliittoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme