Kysely: Suomalaisista 76 % pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna

Kulttuuria tulee tarjota tasapuolisesti eri ikä- ja väestöryhmille. Suomalaisista 88 % on tätä mieltä tuoreessa kyselyssä. Selkeä enemmistö, 76 % pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna.
- Suomalaiset ovat kulttuurikansaa. Kulttuuri on enemmistölle peruspalvelua, ei harvojen herkkua tai luksusta, sanoo kulttuurialoja edustavan ammattiliiton, Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
- Olemme saaneet tämän saman tuloksen vuosi toisensa jälkeen. Selvitimme asiaa tutkimuslaitos Kantarin toteuttamana jo kahdeksannen kerran vaalien alla. Vaalipuheissa kulttuuri saa useimmilta puolueilta tukea. Eri asia on, realisoituuko tuki rahoituksessa, Luomanmäki sanoo.
- Suomalaiset ovat ottaneet joka tutkimuksessa voimakkaasti kantaa kulttuuripalveluiden puolesta. Tasapuolisuusvaatimus on tuotu aina voimakkaimmin esiin. Myös kulttuuripalveluiden rooli paikkakunnan vetovoimatekijänä on tunnustettu säännönmukaisesti, kertoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Kantar Publicista.
Vuoden 2022 kyselyssä useampi kuin kolme neljästä (76 %) ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Yhtä moni (77 %) on vähintään melko vakuuttunut siitä, että ”kulttuuripalvelut luovat moniarvoisuutta ja edesauttavat kansainvälisyyttä”.
Valtaosa pitää kulttuuripalveluita hyvänä keinona lisätä turismia. 82 % on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että ”hyvin toimivat kulttuuripalvelut ovat vetovoimatekijä, joka houkuttelee matkailijoita paikkakunnalle”.
Valtaenemmistön (82 %) mielestä kulttuuripalvelut ovat omalle kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoimatekijä. Yhtä moni (82 %) kokee, että nämä palvelut lisäävät mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Enemmistö pitää lisäksi jokseenkin selviönä, että kunta huolehtii alueensa kulttuurista. Neljän viidesosan (81 %) mielestä oman kotipaikkakunnan "on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.
Suurin osa joukosta tunnustaa myös sen, että hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia. Kun väitettiin, että ”laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamisen edellytyksenä ovat koulutetut asiantuntijat”, kolme neljästä (75 %) tutkimukseen osallistuneesta yhtyi ajatukseen.
Enemmistö (61 %) arvioi, että kulttuuripalveluilla on oma tärkeä merkityksensä maahanmuuttajien kotoutumisen apuna.
Nuoret ja iäkkäimmät fanittavat eniten
Valtaosa suomalaisista lukeutuu kulttuuripalvelujen käyttäjiin. Pandemian aikainen notkahdus kulttuurin käytössä on normalisoitumassa, vaikka täysin ihmisten ilmoille ei ole vielä palattu.
Vain 15 prosenttia kertoi kyselyssä, ettei ole viimeisen vuoden aikana käynyt missään kulttuuripalvelussa. Hieman useampi kuin joka toinen (53 %) kertoi käyneensä viimeisen vuoden aikana kirjastossa, vajaat puolet (46 %) elokuvissa. Joka kolmas oli käynyt museossa (35 %) tai konsertissa (33 %), melkein yhtä usea musiikkitapahtumissa tai festivaaleilla (30 %).
Joukon iäkkäimmät ja nuorimmat ottivat kyselyssä usein voimakkaammin kantaa kulttuuripalveluiden puolesta kuin varsinkin 35–49-vuotiaat. Silti muissakin ikäryhmissä valtaenemmistön reaktiot kertoivat positiivisesta suhtautumisesta kulttuuripalveluita kohtaan.
Puoluekanta näkyy kulttuuriasenteissa
Erityisesti vasemmistoliittolaisten mutta myös vihreiden kannattajat erottuvat miltei kaikissa tutkimuksen kulttuurikysymyksissä myönteisimmin suhtautuviksi. Demareista löytyi toiseksi eniten heitä, jotka katsoivat kulttuurin olevan peruspalvelu.
Vastaavasti kriittisimmät äänet löytyvät perussuomalaista kuten aikaisemmissakin mittauksissa. Perussuomalaisista valtaosa ei nähnyt esimerkiksi, että kulttuurilla olisi merkitystä maahanmuuttajien kotouttamisessa tai että koulutusta tarvittaisiin laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamiseen. Kokoomuslaisten asenteet olivat toiseksi vähiten kulttuurimyönteisiä.
Lue koko tutkimusraportti: https://www.akavanerityisalat.fi/files/12692/Kansalaisten_kasitykset_kulttuurista_hyvasta_hallinnosta_ja_tyottomyysturvasta_2022.pdf
Lisätiedot:
Tominnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800, salla.luomanmaki@akavanerityisalat.fi
Tutkimusjohtaja Sakari Nurmela, Kantar Public, puh. 040 578 5080, sakari.nurmela@kantar.com
Yhteyshenkilöt
Salla Luomanmäki, Akavan ErityisalatToiminnanjohtaja, FM.
Liiton johtaminen, hallinto, työmarkkina-asiat ja ulkoiset suhteet. Akavan hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Monimuotoinen työelämä, veropolitiikka.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Akavan Erityisalat on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän, liike-elämän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimivien ammattiliitto, johon kuuluu 19 jäsenjärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat
Julkisen sektorin neuvotteluissa korostui ammattiliittojen voima – Akavan Erityisalat tyytyväinen saavutuksiin9.5.2025 11:03:10 EEST | Tiedote
Haastavissa oloissa saavutetut yleisen linjan palkkaratkaisut julkisella sektorilla osoittavat neuvottelujärjestelmän toimivuuden ja ammattiliiton jäsenyyden arvon, arvioi Akavan Erityisalat. Kunnissa ja hyvinvointialueilla myös palkkaohjelman jatkuminen oli keskeinen saavutus jäsenillemme.
Akavan Erityisalat: Kasvutoimia rahoitetaan leikkaamalla palveluista25.4.2025 09:46:47 EEST | Tiedote
Kehysriihen veronkevennyksiä kompensoidaan leikkauksilla, jotka osuvat valtion, kuntien, yliopistojen sekä järjestöjen rahoitukseen. – Suomalaisten tarvitsemista palveluista ja hyvästä hallinnosta leikataan huoletta iloisten verouutisten katveessa. Samalla huoli julkisen talouden tilasta kasvaa, arvioi Akavan Erityisalat.
Olli Kaureesta Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja24.4.2025 12:43:19 EEST | Tiedote
Akavan Erityisalojen toiminnanjohtajaksi on nimitetty Olli Kaure 1.5.2025 alkaen. Kaure on työskennellyt liiton palveluksessa vt. toiminnanjohtajana ja kehitysjohtajana.
Kysely: Joka toinen johdon assistentti kokee epäasiallista kohtelua23.4.2025 09:53:35 EEST | Tiedote
Osaamisen vähättelyä, häirintää, tytöttelyä, arvostuksen puutetta työtehtävien vuoksi. Epäasiallista kohtelua on työurallaan kokenut 52 prosenttia johdon assistenteista, ilmenee Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö Skillan kyselystä. Jopa 28 prosenttia johdon assistenteista raportoi kokeneensa epäasiallista kohtelua viimeisen vuoden aikana. Skilla ry nostaa hallinnon asiantuntijoiden ja assistenttien päivänä 23. huhtikuuta esiin huolen jäsenistönsä työelämässä kohtaamasta epäasiallisesta kohtelusta.
Av-käännösyritysten palkkaratkaisu yleisen linjan mukainen16.4.2025 15:25:26 EEST | Tiedote
Av-käännösyritysten työehtosopimuksen osapuolet ovat päässeet sopuun yleisen linjan mukaisesta kolmivuotisesta sopimusratkaisusta. Sopimus on edelleen yksi harvoista työehtosopimuksista, joissa on sovittu myös ei-työsuhteisten tekijöiden vähimmäispalkkioista. Sopimuksessa työntekijöitä edustavat Akavan Erityisalat ja sen jäsenjärjestö Kieliasiantuntijat sekä Journalistiliitto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme