Kysely: Suomalaisten sydänääniä ei kuunnella lääkärin vastaanotolla tarpeeksi usein – sydämen läppävika voi jäädä diagnosoimatta

Sydämen läppävikoja on erilaisia. Niistä tavallisin on aorttaläpän ahtauma, joka estää veren kulkua sydämestä muualle kehoon. Ahtauma syntyy, kun aorttaläppä ajan myötä paksuuntuu ja jäykistyy eikä enää avaudu yhtä hyvin kuin aikaisemmin.

Aorttaläpän ahtauman eli aorttastenoosin seurauksena sydämestä kuuluu sivuääni, jonka voi havaita stetoskoopilla sydäntä kuunneltaessa.

– Sydämestä kuuluu sen supistusvaiheessa yleensä poikkeava suhahdus, kardiologi Olli-Pekka Piira Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Sydänääniä kuunnellaan vastaanotolla liian harvoin

Sydämen läppävikoihin ja aorttaläpän ahtaumaan liittyen tehtiin elo-syyskuussa kyselytutkimus, johon vastasi 1000 yli 60-vuotiasta suomalaista.

Tulokset kertovat, että sydämen läppävikoja ei tunneta meillä kovin hyvin, eikä niistä ehkä juuri sen vuoksi osata olla huolissaan. Näin on myös yhdeksässä muussa Euroopan maassa, joissa vastaava kysely toteutettiin vuosi sitten: vain 7 prosenttia kyselyyn vastanneista tiesi, mikä aorttaläpän ahtauma on.

Aorttaläpän ahtauman toteamiseksi on tärkeää, että sydänääniä kuunnellaan mahdollisimman usein lääkärikäynnillä. Niiden kuuntelu jää kuitenkin usein väliin. Kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes puolet ilmoitti, että lääkäri kuuntelee heidän sydänääniään vastaanotolla joko harvoin (39,8 prosenttia) tai ei koskaan (8,4 prosenttia).

– Ei riitä, että sydäntä on kuunneltu kerran elämässä. Aikuispotilailla keski-iän jälkeen pitäisi lääkärissä käyntien yhteydessä aina kuunnella sydäntä oireettomiltakin potilailta. Aikaa siihen kuluu vain muutama minuutti, Piira huomauttaa.

Suomen tilanne on kuitenkin Euroopan keskiarvoon verrattuna hieman parempi; meillä 28 prosenttia kertoo sydänääniä kuunneltavan joka käynnillä, kun Euroopan keskiarvo on 24 prosenttia.

Oireista pitää puhua lääkärille

Aorttastenoosin oireet riippuvat ahtauman vaikeusasteesta. Tavallisimpia oireita ovat rasituksen aikainen rintakipu ja hengenahdistus, väsyvyys ja pyörtyminen, ja niitä saatetaan pitää vain ”normaalina vanhenemisena”.

– Potilaat ovat voineet sopeutua oireisiinsa eivätkä välttämättä tule edes ajatelleeksi kertoa niistä lääkärille, Piira sanoo.

Aorttastenoosi voi olla vaikea erottaa sepelvatimotaudista, koska niiden oireet ovat usein samat. Lisäksi molempia sairauksia voi sairastaa yhtäaikaa. Myös keuhkoahtaumatauti aiheuttaa yleensä hengenahdistusta, mutta siihen liittyy selvemmin keuhko-oireita kuten yskää, liman nousua ja vinkumista.

Sydänäänten kuunteleminen on aina aorttastenoosin diagnosoinnissa ensisijainen tutkimus. Yleensä sydämen sivuääni viittaa läppävikaan, muttei sulje niitä pois.

– Sydämen ultraääni on hyvä perustutkimus, ja tarvittaessa tehdään kliininen rasituskoe. Lisäksi perusverikokeet on hyvä tarkistaa, Piira muistuttaa.

Piiran mukaan joka toisella yli 80-vuotiaalla on jo lieviä kalkkeumamuutoksia aorttaläpässä.

– Ennaltaehkäisy, aikainen muutosten toteaminen ja tarvittava hoito voivat vähentää vaikeaan läppävikaan liittyvää kuolleisuutta. Sekä potilaiden että yleislääkäreiden tietoisuus asiasta parantaa tämän yleistyvän ongelman hoitomahdollisuuksia, Piira summaa.

Edwards Lifesciences teetti Opinion Mattersilla 26.8.-8.9.2016 kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten tietoja sydämen läppävioista. Tutkimukseen vastasi 1000 yli 60-vuotiasta suomalaista ja se toteutettiin verkkokyselynä.

Lisätietoja

Lisätietoa aorttaläpän ahtaumasta:
Kardiologi Olli-Pekka Piira
OYS
Puh. 044-5057494

Kyselytutkimuksen tulokset saatavilla sähköpostilla: katri.pelli-vauhkonen@cocomms.com