Kysely: Suurin osa suomalaisista ottaisi koronarokotteen – rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi muita
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista sanoo ottavansa koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan. Vastaajista 16 prosenttia ei ollut rokotteen ottamisesta samaa eikä eri mieltä. Noin 20 prosenttia vastasi, ettei ottaisi rokotetta. Jyrkimmin kieltäytyviä oli 10 prosenttia vastaajista.
”On hyvä, että koronarokotteeseen suhtaudutaan melko myönteisesti. Myönteiset asenteet rokotetta kohtaan tukevat sitä, että monet ottavat sen”, sanoo THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä.
Vastaava kysely tehtiin myös keväällä, ja siinä noin 70 prosenttia sanoi ottavansa koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan. Keväällä ihmiset kokivat todennäköisyyden sairastua koronavirustautiin korkeampana kuin nyt syksyllä. Nyt yhä useamman mielestä sairastuminen on epätodennäköisempää kuin keväällä.
”Tiedämme, että sairastumiseen liitetty riski on merkittävä syy rokotusmyönteisyyteen. Mitä korkeammaksi riski sairastua johonkin tautiin koetaan, sitä myönteisemmin suhtaudutaan taudilta suojaavaan rokotteeseen”, Sivelä sanoo.
Rokotteen suojaavuus suurin tekijä
Eniten halukkuuteen ottaa koronarokote vaikuttaa se, miten rokote suojaa itseä ja muita koronavirustautia vastaan.
”Se, että muiden suojaamista pidettiin lähes yhtä tärkeänä syynä ottaa koronarokote kuin itsensä suojaamista, on selkeä osoitus siitä, miten solidaarisesti ihmiset ajattelevat. Tämä on hienoa ja edistää yhteisiä ponnistuksia päästä epidemiatilanteesta”, Sivelä sanoo.
Myös se, miten hyvän suojan rokote antaa koronavirustautia vastaan, rokotteen mahdolliset haittavaikutukset, tartuntatilanne Suomessa sekä terveydenhuollon ammattilaisten ja terveysviranomaisten antamat suositukset vaikuttavat ihmisten halukkuuteen ottaa koronarokote.
”Ihmisiä kiinnostaa koronarokote, ja se herättää myös paljon kysymyksiä. Vastaamme niihin avoimesti, tarkasti ja nopeasti sitä mukaa kuin uutta tietoa on saatavilla. On hyvin tärkeää, että ihmiset saavat oikeaa ja tutkittua tietoa koronarokotteesta ja -rokotuksista”, sanoo THL:n viestintäjohtaja Marjo Loisa.
Myönteisin suhtautuminen on riskiryhmäläisillä
Sekä kevään että syksyn tutkimuksen mukaan vanhemmat ihmiset suhtautuvat nuoria myönteisemmin koronarokotteen ottamiseen. Tuoreimman kyselyn mukaan vanhimmasta ikäluokasta, yli 64-vuotiaista, jopa 82 prosenttia sanoo ottavansa rokotteen. Nuorimmassa ikäluokassa eli 18–29-vuotiaissa jäätiin 48 prosenttiin.
”On erinomaista, että taudin kannalta suurimmassa vaarassa olevat ihmiset suhtautuvat erittäin myönteisesti rokotteeseen”, toteaa THL:n johtaja Mika Salminen.
”Rokote on erittäin tärkeä osa koronavirusepidemian selättämisessä, ja se osaltaan mahdollistaa paluun normaaliin. Otan itse rokotteen heti kun sitä minulle tarjotaan”, hän jatkaa.
Tutkimus jatkuu talvella 2021
THL:n keväällä 2020 käynnistämässä kyselytutkimuksessa tarkastellaan ihmisten asenteita, käsityksiä ja huolia koronaepidemian aikana.
Osana kyselyä tarkasteltiin myös ihmisten halukkuutta ottaa tuleva koronarokote. THL:n käyttämä kysely perustuu WHO Europen ja Erfurtin yliopiston yhdessä kehittämään työkaluun.
Behavioural Insights on COVID-19 -työkalu
Tutkimusaineisto on kerätty tänä vuonna Taloustutkimuksen verkkopaneelikyselyssä. Ensimmäinen aineisto on kerätty 7.–9.4., toinen 24.–28.4. ja kolmas 8.–11.4. Neljäs ja tuorein aineisto on kerätty 27.11–1.12. Tutkimukseen on jokaisella kyselykierroksella vastannut noin 1 000 ihmistä, jotka edustavat väestöä kattavasti.
Kysely uusitaan talvella 2021.
Ajankohtaista koronaviruksesta
Yhteystiedot
Jonas Sivelä
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7086
Marjo Loisa
viestintäjohtaja
THL
p. 029 524 7876
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Koronan aiheuttamat puolisoiden väliset erimielisyydet lisäsivät väkivaltakokemusten yleisyyttä vauvaperheissä21.1.2021 12:30:00 EET | Tiedote
Koronapandemian vuoksi lisääntyneet erimielisyydet sekä vähentynyt puolisoiden välinen läheisyyden tunne ja arjessa jaksaminen kasvattivat todennäköisyyttä väkivaltakokemuksiin vauvaperheissä. Lähisuhdeväkivallan auttavan puhelimen Nollalinjan puhelumäärät puolestaan nousivat ennätyskorkealle valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeen kesällä. Tämä voi johtua keväällä kasautuneesta avun tarpeesta. Puheluiden määrä jatkoi kasvua loppuvuoden aikana.
Ikäihmisten kaltoinkohtelu jää usein tunnistamatta – hajanaista viranomaisyhteistyötä on tiivistettävä21.1.2021 05:50:00 EET | Tiedote
Suomen palvelujärjestelmässä ei systemaattisesti tunnisteta ja puututa ikääntyneiden kokemaan väkivaltaan ja kaltoinkohteluun, ilmenee tuoreen Vanhuspalvelujen tila -seurannan kuntakyselyn tuloksista.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä: koronarokotusten edettävä nopeasti ja joustavasti ikääntyneiden suojaamiseksi20.1.2021 17:45:00 EET | Tiedote
THL:n asettama Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR kokoontui käsittelemään koronarokotusten etenemistä ja rokotusjärjestyksen tarkentamista tiistaina 19.1.
Muuntunut koronavirus tarttuu herkemmin – pidä yli kahden metrin turvaväli20.1.2021 15:31:27 EET | Tiedote
Uudet muuntuneet koronavirusvariantit tarttuvat ja leviävät aiempaa koronavirusvarianttia nopeammin. Siksi THL suosittelee nyt yli kahden metrin turvaväliä muihin ihmisiin. Lisäksi lähikontakteja tulisi vähentää entisestään. ”Koska muuntunut koronavirus leviää helpommin, on meidän oltava entistä varovaisempia ja pidettävä yli kahden metrin turvaväliä muihin. Lähikontaktit tulisi rajata vain välttämättömimpiin. On myös tärkeää, että vähäisimmistäkin koronavirukseen sopivista oireista hakeudutaan edelleen koronatestiin”, sanoo THL:n johtaja Mika Salminen. Koronaviruksen oireita voivat olla päänsärky, haju- tai makuaistin häiriöt, nuha tai nenän tukkoisuus, yskä, hengenahdistus, voimattomuus tai väsymys, lihaskivut, kurkkukipu tai kurkun karheus, kuume, pahoinvointi, oksentelu tai ripuli. Koronatestiin tulisi mennä, jos mikä tahansa näistä oireista ilmaantuu. Kasvomaskia tulisi käyttää julkisissa tiloissa, vaikka yli kahden metrin turvavälin pitäminen onnistuisikin Yli kahden metrin turva
THL raportoi koronarokotusten edistymisestä vastedes päivittäin18.1.2021 18:00:00 EET | Tiedote
THL raportoi 18.1.2021 alkaen päivittäin koronarokotusten edistymisestä. Tietojen lähteenä on THL:n rokotusrekisteriin vastaanotetut tiedot rokotettujen lukumäärästä. Rokotusrekisterin tiedot saadaan perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksesta (Avohilmo) sekä terveydenhuollon hoitoilmoituksesta (Hilmo). Mukana raportoinnissa ovat rokotukset niille henkilöille, jotka löytyvät Suomen väestötietojärjestelmästä. Henkilön katsotaan saaneen rokote, jos hänellä on vähintään yksi rokotustapahtuma. Rokotuspäivämäärä on raportoinnissa henkilön ensimmäisen rokotustapahtuman päivämäärä. Aluksi tiedot rokotettujen määrästä julkaistaan sairaanhoitopiireittäin, mutta vastaisuudessa, kun tietoa on kertynyt enemmän, siirrytään kuntakohtaiseen raportointiin. Koronarokotusten edistymisestä raportoidaan myös ikäryhmittäin sekä julkaisemalla rokotteiden saaneiden kumulatiivinen lukumäärä rokotuspäivämäärän mukaan. On huomioitava, että potilastietojärjestelmien tiedonsiirrossa on vielä puutteita, ja
Ensi viikon koronarokotetoimitus Pfizerilta ennakoitua pienempi – tilanne sama koko Euroopassa15.1.2021 17:14:34 EET | Tiedote
Suomi saa 18.1. alkavalla viikolla odotettua pienemmän toimituksen Pfizer-BioNTechin mRNA-koronavirusrokotteita. Annoksia saadaan Pfizerin toimitusvaikeuksien vuoksi alle 37 000, joka on lähes 10 000 annosta ennakoitua vähemmän. Suomeen on odotettu tammi-helmikuussa keskimäärin 50 000 Pfizer-BioNTechin rokoteannosta viikoittain.
Koronarokotukset edenneet valtaosassa maata hoivakoteihin – Suomessa on toimivia käytäntöjä laajojen väestörokotusten toteuttamiseen12.1.2021 17:22:27 EET | Tiedote
Koronavirusrokotuksissa on edetty suurempiin rokotusryhmiin ja rokotuksia on alettu antaa entistä useammassa paikassa. Tämän viikon aikana valtaosa alueista on käynnistänyt rokotukset ikääntyneiden hoivakodeissa. ”Teho-osastojen henkilökunta ja muut ensimmäisten kohderyhmien sote-ammattilaiset on nyt rokotettu hyvin kattavasti. Suurimmassa osassa erityisvastuualueista on siirrytty tällä viikolla hoivakoteihin, joissa rokotuksia annetaan sekä asukkaille että henkilökunnalle”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio. Koronavirusrokotusten tahti Suomessa on viime päivinä hieman tiivistynyt. Rokoteannoksia on annettu tällä hetkellä THL:n arvion mukaan 45 000, kun perjantaina vastaava luku oli 20 000. Potilastietojärjestelmien tiedonsiirto-ongelmien vuoksi kaikki rokotukset eivät vielä näy tilastoissa. THL kehittää rokotustietojen raportointia jatkuvasti yhdessä alueiden ja työterveyshuollon kanssa. Rokotteiden saatavuus on merkittävin rokotusten tah
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme