Englannissa kehitetty STarT-selkäkysely on kehitetty tunnistamaan yksilöllisiä riskitekijöitä selkäkivusta aiheutuvan haitan pitkittymiselle ja Ruotsissa kehitetty Örebro-kysely kivusta johtuvalle työstä poissaololle.Molempien kyselyiden perusteella potilaat voidaan jakaa matalaan, kohtalaiseen ja korkeaan riskiluokkaan. Sosiaalisten ja elintapatekijöiden yhteyttä molempien kivun pitkittymistä arvioivien kyselyiden riskiluokkiin ei ole aiemmin tutkittu eikä kyselyitä ole verrattu väestöaineistossa.

Oulun yliopiston tutkimuksessa on selvitetty, kuinka psykologiset (masentuneisuus, ahdistuneisuus, kivun pelkoon liittyvät välttämisajatukset), sosiaaliset (koulutustaso) ja elintapoihin (ylipaino, tupakointi, alkoholin riskikäyttö, fyysinen inaktiivisuus) liittyvät tekijät ovat yhteydessä kyselyiden riskiryhmiin väestöaineistossa.

Aineistona on käytetty Pohjois-Suomen 1966 -syntymäkohortin niitä henkilöitä, joilla oli ollut alaselkäkipua edeltävän 12 kuukauden aikana. Tutkimuksen mukaan kaikkia tutkittuja ja kliinisesti merkittäviä psykologisia, sosiaalisia ja elintapariskitekijöitä esiintyi selvästi enemmän kyselyiden luokittelemissa korkeammissa riskiluokissa.

STarT-kyselyn perusteella korkeaan riskiryhmään kuului 4 % miehistä ja 3 % naisista. Örebro-kyselyn perusteella korkean riskin omasi 7 % miehistä ja 9 % naisista.

Yleisen vaivan, kuten alaselkäkivun hoidossa haitan ehkäisy varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Hoidon ja ehkäisyn kohdistaminen eniten hoitoa tarvitseviin ja siitä hyötyviin on kustannustehokkainta. Riskiluokkien tunnistukseen perustuva hoito alaselkäkivusta aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi vaatii vielä lisätutkimusta.

Lääketieteen lisensiaatti Anna Sofia Simulan tutkimusryhmineen tekemä tutkimus on julkaistu 14. tammikuuta 2020 Nature-kustannusyhtiön Scientific reports -lehdessä. Artikkeli: Association of STarT Back Tool and the short form of the Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire with multidimensional risk factors.