Kyselytutkimus: Suomalaiset pitävät puolueita vanhakantaisina
6.8.2020 01:01:30 EEST | Sitra | Tiedote

Suomalaisten mielestä puolueiden tulisi uudistaa toimintatapojaan ja vahvistaa keskusteluyhteyttä kansalaisten kanssa, selviää tuoreesta kyselystä. Sitran teettämän laajan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista näkee, että puolueet ovat etääntyneet kansalaisista ja heidän tarpeistaan ja että puolueiden toimintatavat ovat vanhakantaisia. Kyselyssä 67 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että puolueiden tulisi parantaa yhteydenpitoa kannattajiin ja vahvistaa keskustelua kansalaisten kanssa.
Alle puolet vastanneista (42 prosenttia) näki, että kansalaisten mielipiteet tulevat puolueiden kautta huomioiduksi päätöksenteossa. Kyselyn toteutti TNS Kantar ja siihen vastasi 3 832 suomalaista huhti-toukokuussa 2020. Vastaajat olivat iältään 15—85-vuotiaita. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että tulokset kertovat yhteiskunnan ja arkemme muuttuneen viime vuosikymmeninä nopeammin kuin vanhanaikaiseksi nähty päätöksentekojärjestelmämme.
”Digitalisaatio on mullistanut arkiset tapamme olla yhteydessä toisiimme, muodostaa yhteisöjä ja myös ottaa kantaa tärkeiksi kokemiimme asioihin. Puoluejärjestelmämme rakenteet ja toimintatavat ovat perusteiltaan peräisin sadan vuoden takaa, joten ei ole ihme, jos se näyttäytyy nopeasti kehittyvään arkikokemukseen verrattuna vaivalloisena kanavana vaikuttaa”, Kivelä sanoo.
Puoluekenttä on myllerryksessä eri puolilla maailmaa – 30 prosenttia suomalaisista luottaa puolueisiin paljon tai melko paljon
Kivelän mukaan perinteisillä puolueilla voi olla edessään joko uudistuminen tai unohtuminen. Puoluekenttä on viime vuosina ollut myllerryksessä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Kansalaiskyselyyn vastanneista suomalaisista yhteensä 30 prosenttia arvioi luottavansa nykyisiin puolueisiin joko erittäin paljon tai melko paljon.
”Jos perinteiset vaikuttamiskanavat kuten puolueet koetaan tehottomiksi, osattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteet kanavoituvat toisilla tavoilla. Esimerkiksi Ranskan keltaliiviliike ja Brexit ovat omanlaisiaan esimerkkejä tästä. Tällä hetkellä on poikkeuksellisen vaikea arvioida, millainen kansanvallan käyttöliittymä meillä on käytössä vaikkapa 30 vuoden kuluttua”, Kivelä sanoo.
Kansalaiskyselyyn vastanneista kuusi prosenttia kertoi osallistuvansa jonkin puolueyhdistyksen toimintaan aktiivisesti ja kymmenen prosenttia voisi ajatella lähtevänsä mukaan jonkin puolueyhdistyksen toimintaan. Isoimmiksi esteiksi osallistumiselle puoluetoimintaan kyselyssä nousivat se, että vastaajat katsoivat itsellään olevan parempaakin tekemistä, se että puolueet ovat liian yksipuolisesti tietynlaisten ihmisten järjestöjä sekä se, että puolueet eivät tarjoa kiinnostavaa tekemistä.
Suomalaiset haluavat vaikuttaa omaan asuin- ja lähiympäristöönsä
Kysyttäessä että mikä lisäisi halua osallistua puoluetoimintaan, tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat mahdollisuus vaikuttaa omaan asuin- ja lähiympäristöön, mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä mahdollisuus oppia uutta kiinnostavissa asioissa. Osallistumisintoa lisäisi sekin, jos puolueet kertoisivat selkeämmin mitä asioita ne ajavat tai jos puoluetoiminnan kautta olisi mahdollisuus saada uusia ystäviä.
Asioita, joita suomalaiset haluaisivat mieluiten edistää kansalaisjärjestön tai -liikkeen toiminnan kautta ovat naapuriapu ja lähimmäisten auttaminen, kriisien, kuten koronan, torjunta ja niistä selviäminen, ihmisoikeuksien toteutumisen puolustaminen sekä yhteiskunnan uudistaminen ja rohkeiden avausten ja kokeilujen tukeminen.
Lisätiedot:
Antti Kivelä, johtaja, Uudistusmiskyky-teema, Sitra, antti.kivela@sitra.fi, puh. 040 482 7435
Jukka Vahti, johtava asiantuntija (viestintä), Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, puh. 040 566 5152
Kyselyn on teettänyt Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projekti. Laajan kyselyn ensimmäinen osa julkistettiin heinäkuun alussa ja siinä kerrottiin, miten suomalaiset näkevät koronan yhteiskunnalliset vaikutukset. Heinäkuun puolessa välissä julkaistiin kyselyn toinen osa, jossa kerrottiin suomalaisten näkemyksistä itsestään yhteiskunnallisina osallistujina ja vaikuttajina. Tämä on kyselyn kolmas ja viimeinen osa.
Kansanvallan peruskorjaus -projektin tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Tämä edellyttää päätöksenteon, hallinnon ja osallisuuden systeemistä muutosta.
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Exceptionellt stort medborgarråd utarbetar rekommendationer om arbetskraftsinvandring17.11.2026 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Finlands hittills största medborgarråd som utarbetar rekommendationer till beslutsfattare och befattningshavare inleds i Helsingfors nästa helg. Rådet djupdyker i arbetskraftsinvandring och samlar över hundra personer med olika bakgrund från olika delar av Finland.
Poikkeuksellisen suuri kansalaiskokous laatii suosituksia työperäisestä maahanmuutosta17.11.2026 07:50:00 EET | Tiedote
Helsingissä alkaa ensi viikonloppuna Suomen tähän asti suurin päättäjille ja virkakunnalle suosituksia tuottava kansalaiskokous. Työperäiseen maahanmuuttoon pureutuva kokous tuo yhteen yli sata eri taustoista tulevaa ihmistä eri puolilta Suomea.
Exceptionally large citizens’ assembly to draw up recommendations on work-based immigration17.11.2026 07:50:00 EET | Press release
Next weekend in Helsinki, Finland’s largest ever recommendation-producing citizens’ assembly will bring together more than a hundred people from different backgrounds from all over Finland. The assembly will examine work-based immigration in-depth and give recommendations to decision-makers and officials.
Barn och unga ärver beslutens konsekvenser – så här bör rättvisan i beslutsfattandet stärkas16.11.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Nästa regering och riksdag kommer att behöva fatta betydande beslut om ekonomi, artificiell intelligens, säkerhet och klimat, vars konsekvenser sträcker sig långt bortom enskilda mandatperioder. Barn, unga och framtida generationer kan inte påverka besluten, men de ärver konsekvenserna. Sitras nya promemoria betonar att det är nödvändigt för Finlands långsiktiga förnyelse och framgång att stärka rättvisan mellan generationer i beslutsfattandet.
Lapset ja nuoret perivät päätösten seuraukset – näin päätöksenteon oikeudenmukaisuutta pitäisi vahvistaa16.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tuleva hallitus ja eduskunta joutuvat tekemään merkittäviä talouteen, tekoälyyn, turvallisuuteen ja ilmastoon liittyviä päätöksiä. Lapset, nuoret ja tulevat sukupolvet eivät voi vaikuttaa päätöksiin, mutta perivät niiden seuraukset. Sitran uusi muistio korostaa, että sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen päätöksenteossa on välttämättömyys Suomen pitkäjänteiselle uudistamiselle ja menestykselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
