Sitra

Kyselytutkimus: Suomalaiset pitävät puolueita vanhakantaisina

Jaa
Alle puolet vastanneista (42 prosenttia) näki, että kansalaisten mielipiteet tulevat puolueiden kautta huomioiduksi päätöksenteossa.
Kuva: Laura Toropainen/Sitra
Kuva: Laura Toropainen/Sitra

Suomalaisten mielestä puolueiden tulisi uudistaa toimintatapojaan ja vahvistaa keskusteluyhteyttä kansalaisten kanssa, selviää tuoreesta kyselystä. Sitran teettämän laajan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista näkee, että puolueet ovat etääntyneet kansalaisista ja heidän tarpeistaan ja että puolueiden toimintatavat ovat vanhakantaisia. Kyselyssä 67 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että puolueiden tulisi parantaa yhteydenpitoa kannattajiin ja vahvistaa keskustelua kansalaisten kanssa.

Alle puolet vastanneista (42 prosenttia) näki, että kansalaisten mielipiteet tulevat puolueiden kautta huomioiduksi päätöksenteossa. Kyselyn toteutti TNS Kantar ja siihen vastasi 3 832 suomalaista huhti-toukokuussa 2020. Vastaajat olivat iältään 15—85-vuotiaita. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että tulokset kertovat yhteiskunnan ja arkemme muuttuneen viime vuosikymmeninä nopeammin kuin vanhanaikaiseksi nähty päätöksentekojärjestelmämme.

”Digitalisaatio on mullistanut arkiset tapamme olla yhteydessä toisiimme, muodostaa yhteisöjä ja myös ottaa kantaa tärkeiksi kokemiimme asioihin. Puoluejärjestelmämme rakenteet ja toimintatavat ovat perusteiltaan peräisin sadan vuoden takaa, joten ei ole ihme, jos se näyttäytyy nopeasti kehittyvään arkikokemukseen verrattuna vaivalloisena kanavana vaikuttaa”, Kivelä sanoo.

Puoluekenttä on myllerryksessä eri puolilla maailmaa – 30 prosenttia suomalaisista luottaa puolueisiin paljon tai melko paljon

Kivelän mukaan perinteisillä puolueilla voi olla edessään joko uudistuminen tai unohtuminen. Puoluekenttä on viime vuosina ollut myllerryksessä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Kansalaiskyselyyn vastanneista suomalaisista yhteensä 30 prosenttia arvioi luottavansa nykyisiin puolueisiin joko erittäin paljon tai melko paljon.

”Jos perinteiset vaikuttamiskanavat kuten puolueet koetaan tehottomiksi, osattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteet kanavoituvat toisilla tavoilla. Esimerkiksi Ranskan keltaliiviliike ja Brexit ovat omanlaisiaan esimerkkejä tästä. Tällä hetkellä on poikkeuksellisen vaikea arvioida, millainen kansanvallan käyttöliittymä meillä on käytössä vaikkapa 30 vuoden kuluttua”, Kivelä sanoo.

Kansalaiskyselyyn vastanneista kuusi prosenttia kertoi osallistuvansa jonkin puolueyhdistyksen toimintaan aktiivisesti ja kymmenen prosenttia voisi ajatella lähtevänsä mukaan jonkin puolueyhdistyksen toimintaan. Isoimmiksi esteiksi osallistumiselle puoluetoimintaan kyselyssä nousivat se, että vastaajat katsoivat itsellään olevan parempaakin tekemistä, se että puolueet ovat liian yksipuolisesti tietynlaisten ihmisten järjestöjä sekä se, että puolueet eivät tarjoa kiinnostavaa tekemistä.

Suomalaiset haluavat vaikuttaa omaan asuin- ja lähiympäristöönsä

Kysyttäessä että mikä lisäisi halua osallistua puoluetoimintaan, tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat mahdollisuus vaikuttaa omaan asuin- ja lähiympäristöön, mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä mahdollisuus oppia uutta kiinnostavissa asioissa. Osallistumisintoa lisäisi sekin, jos puolueet kertoisivat selkeämmin mitä asioita ne ajavat tai jos puoluetoiminnan kautta olisi mahdollisuus saada uusia ystäviä.

Asioita, joita suomalaiset haluaisivat mieluiten edistää kansalaisjärjestön tai -liikkeen toiminnan kautta ovat naapuriapu ja lähimmäisten auttaminen, kriisien, kuten koronan, torjunta ja niistä selviäminen, ihmisoikeuksien toteutumisen puolustaminen sekä yhteiskunnan uudistaminen ja rohkeiden avausten ja kokeilujen tukeminen.

Lisätiedot:
Antti Kivelä, johtaja, Uudistusmiskyky-teema, Sitra, antti.kivela@sitra.fi, puh. 040 482 7435
Jukka Vahti, johtava asiantuntija (viestintä), Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, puh. 040 566 5152

Kyselyn on teettänyt Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projekti. Laajan kyselyn ensimmäinen osa julkistettiin heinäkuun alussa ja siinä kerrottiin, miten suomalaiset näkevät koronan yhteiskunnalliset vaikutukset. Heinäkuun puolessa välissä julkaistiin kyselyn toinen osa, jossa kerrottiin suomalaisten näkemyksistä itsestään yhteiskunnallisina osallistujina ja vaikuttajina. Tämä on kyselyn kolmas ja viimeinen osa.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Tämä edellyttää päätöksenteon, hallinnon ja osallisuuden systeemistä muutosta.

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Laura Toropainen/Sitra
Kuva: Laura Toropainen/Sitra
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.

Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.

Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release

A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye