Vuokranantajat ovat riskiä kaihtavia asuntosäästäjiä

Suomen Vuokranantajien tuore Vuokranantaja 2021 -jäsenkysely valottaa kuvaa suomalaisesta yksityisestä vuokranantajasta. Tyypillinen suomalainen vuokranantaja on keskituloinen ja keski-ikäinen nainen tai mies, joka vuokraa yhdestä kahteen asuntoa. Selkeästi yleisin asuntosijoittamisen tavoite on säästäminen eläkepäivien toimeentulon turvaksi (45 %).

”Vuokranantajat ovat riskinkaihtajia. Yli 90 prosentille vastaajista asuntosijoittamisessa ensisijaista on sijoittamisen turvallisuus. Asunnot ovat valikoituneet sijoituskohteeksi, koska ne nähdään matalariskisinä pienen tai maltillisen tuoton tuojina. Koronakriisin maltilliset vaikutukset vuokramarkkinoihin ovat osaltaan korostaneet asuntosijoittamisen vakautta muihin sijoitusmuotoihin verrattuna. Suurten pikavoittojen ja riskien sijaan asuntosijoittamisella haetaan pitkäjänteisesti turvaa tulevaisuuden varalle”, kertoo Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.

Vastikkeet maksettu poikkeusoloissakin säntillisesti

Vuokranantajilta kysyttiin myös hoito- tai rahoitusvastikkeiden mahdollisista maksuvaikeuksista korona-aikana. Vastaajista 98 prosentilla ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia hoitaa vastikevelvollisuuksia. Kaikista vastaajista suurempia vaikeuksia oli ollut vain kahdella promillella.

”Usein toistuva väite on, että asuntosijoittajat olisivat osakkaina riskialttiimpia kuin omistusasujat. Väitteelle ei kuitenkaan koskaan esitetä mitään näyttöä. Asuntojen keskittynyt omistus yhdelle taholle taloyhtiössä saattaa olla riski, mutta yksittäiset sijoittajaomistajat ovat tutkimuksemme mukaan poikkeusoloissakin maksaneet vastikkeet säntillisesti”, Rokkanen toteaa.

Verotuksen kiristyminen uhka vuokra-asuntojen tarjonnan kasvulle

Vuokranantajat nostavat kyselyssä verotuksen kiristymisen selkeästi suurimmaksi asuntosijoittamisen riskiksi. Kyselyssä kartoitettiin myös mahdollisen verovähennysoikeuden poiston vaikutuksia. Hallitusohjelmaan on kirjattu selvitys taloyhtiölainojen lyhennysten verovähennysoikeuden poistamisesta. Poiston jälkeen uudis- tai korjausrakentamista varten otettujen tuloutettujen taloyhtiölainojen rahoitusvastikkeita ei saisi enää vähentää verotuksessa vuokratuloista, vaan nämä huomioitaisiin vasta asuntoa myytäessä. 

Vastaajilta kysyttiin, miten mahdollinen verovähennysoikeuden poistaminen vaikuttaisi heidän kiinnostukseensa uudiskohteiden ja peruskorjattujen kohteiden asuntoihin, joissa on paljon yhtiölainaa.

”Molemmissa tapauksissa lähes 60 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että heidän kiinnostuksensa loppuisi täysin tai laskisi merkittävästi. Kiinnostuksen pudotus on vielä merkittävämpi, jos tarkastelusta rajataan vastaajat, jotka eivät verotuksesta riippumatta ole kiinnostuneita hankkimaan uusia asuntoja”, Rokkanen sanoo.

Rokkanen ei pidä vuokranantajien vastauksia yllättävinä. Vuokranantajat tavoittelevat tyypillisesti positiivista kassavirtaa, jossa vuokrasta jää kuukausittain yli jonkin verran turvapuskuria vastikkeiden, lainanlyhennysten sekä verojen maksamisen jälkeen. Verovähennysoikeus vaikuttaa positiivisesti kassavirtaan ja siirtää veronmaksun hetkeen, kun tilillä on rahat asunnon myynnistä.

”Verovähennysoikeuden poistuminen kääntäisi monessa tapauksessa kassavirran negatiiviseksi. Tämä vähentäisi riskiä kaihtavien vuokranantajien kiinnostusta tarjota vuokrakoteja. Sijoittajakysynnän lasku vaikuttaisi taas negatiivisesti rakentamiseen. Vuokra-asuntojen etsijöiden ohella myös oman kodin ostajien tarjonta supistuisi, jos hankkeet lykkäytyisivät tai peruuntuisivat”, Rokkanen arvioi.

Vuokranantaja 2021 -kysely toteutettiin 19.11.–7.12.2020. Kysely on Suomen Vuokranantajat ry:n vuotuinen jäsenkysely. Kyselyyn osallistui 2466 vuokranantajaa ympäri Suomen. Vuokranantaja-kysely tarjoaa vuosittain Suomen laajimman kuvan yksityisten vuokranantajien tilanteesta ja näkemyksistä.