Laaja saderintama kasvatti Lapin kevättulvat harvinaisen suuriksi – Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen vedenpinnat edelleen nousussa

Viikko sitten alkanut lämpöaalto sulatti Lapin lumia nopeasti. Tällä viikolla sää viileni, mutta keskiviikkona Lappiin saapui vesisateita kasvattamaan tulvahuippuja. Laajoilla alueilla on viime päivinä satanut yli 30 mm. Runsaat sateet ovat tällä erää ohi, mutta vedenpinnat jatkavat monin paikoin nousuaan. Tunturiylängöillä on vielä jonkin verran lunta, jonka sulaminen sään taas lämmetessä osaltaan kasvattaa virtaamia.

Tulvan takia on suljettu maanteitä ja kävely- ja pyöräilyteitä Kittilän, Ylitornion, Pellon ja Sodankylän alueilla. Tulvatilanne voi muuttua nopeastikin ja siksi autoilijoiden on syytä noudattaa varovaisuutta liikenteessä tulva-alueella.

Tornionjoen ja Muonionjoen tulva on suurin 55 vuoteen

Muonionjoen virtaama on huipussaan ennusteen mukaan tänään tai huomenna. Muoniossa vedenpinta on korkeimmillaan 55 vuoteen ja nousee vielä hiukan. Vesi on noussut teille ja kevyen liikenteen väylille muun muassa Kaaresuvannossa ja Kolarissa ja teitä on jouduttu sulkemaan.

Alempana vesistössä, Tornionjoella, tulvan nousu jatkuu ainakin sunnuntaihin mutta mahdollisesti jopa tiistaihin saakka. Pellossa vedenpinta on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 1968 suurtulvan ja noussee vielä 10–20 cm, mahdollisesti enemmänkin.

Torniossa vedenpinta on tällä hetkellä kahden vuoden takaisen kevättulvan tasolla. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee viikonvaihteen aikana vielä puolisen metriä, ja myös Tornioon on odotettavissa suurin tulva puoleen vuosisataan. Tulvahuipun ennustetaan jäävän tulvapenkereiden reunojen alapuolelle. Tornionjoen alueella monia teitä on suljettu ja yksittäisiä rakennuksia on vaarassa kastua.

Ounasjoella suurin tulva vuoden 2005 jälkeen

Ounasjoen vedenpinta Kittilässä on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2020, jolloin Ounasjoella oli varsin suuri tulva harvinaisen suurten lumimäärien sulaessa. Tänä keväänä lunta oli vähemmän, mutta se suli nopeammin ja kun juuri hiukan ennen tulvahuippua satoi erittäin paljon, on tulva Kittilässä nousemassa suuremmaksi kuin keväällä 2020. Ennusteen mukaan vedenkorkeus Kittilässä nousee vielä 20–30 cm ja tulvasta tulee suurin 18 vuoteen. Viime vuosina valmistuneet tulvapenkereet kuitenkin suojaavat kriittisimmät kohteet ja merkittäviä vahinkoja ei arvioida syntyvän.

Ylempänä Ounasjoessa Könkään havaintopisteen kohdalla Ounasjoen vedenpinta on jo korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2005. Könkäällä nousu näyttää nyt pysähtyneen noin puoli metriä alhaisemmalle tasolle kuin kevään 2005 suurtulvassa korkeimmillaan.

Ennusteissa on epävarmuuksia

Ennusteissa on aina epävarmuuksia ja tulvahuiput saattavat toteutua ennustettua suurempina. Tornionjoella epävarmuudet ovat nyt suurempia kuin Ounasjoella, sillä Pajalasta Ruotsin suunnalta tulevista virtaamista ei saada täysin reaaliaikaista havaintoa ja havaintotietoja on muutenkin Ruotsin puolelta niukemmin saatavissa.

Muualla Lapissa jokien vedenpinnat pääosin laskussa, järvien vedenpinnat nousevat vielä

Useimpien muiden Lapin jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat jo olleet jonkin aikaa laskussa. Tulvahuiput olivat pääosin tavanomaisten kevättulvien suuruusluokkaa. Rovaniemellä Kemijoen kevään suurin virtaama on todennäköisesti takanapäin, ja tulva jäi keskimääräistä hieman pienemmäksi. Virtaama voi vielä lähipäivinä hiukan nousta, mutta Rovaniemellä ei ole tänä keväänä tulvavahinkojen vaaraa.

Säännösteltyjen järvien, kuten Inarijärven ja Kemijärven, vedenpinnat ovat ajankohdalle tyypilliseen tapaan nousussa kohti tavanomaisia kesäkorkeuksia.

Seuraava viranomaisten tulvakokous on 22.5.2023