Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lähes joka viidennellä 18–22-vuotiaalla oli mielenterveyteen liittyvä käynti julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2020

Jaa

Lähes joka viidennellä (18 %) 18–22-vuotiaalla oli mielenterveyteen liittyvä käynti julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2020. Vähintään yksi perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon mielenterveyskäynti oli 13–17-vuotiaista 14 prosentilla ja 7–12-vuotiaista 9 prosentilla. Luvut käyvät ilmi THL:n tuoreesta selvityksestä.

Kaikkiaan 7–22-vuotiailla oli julkisessa terveydenhuollossa noin 1,2 miljoonaa mielenterveyteen liittyvää käyntiä vuoden 2020 aikana. Käyntejä oli yhteensä noin 130 000 lapsella ja nuorella.

Sekä asiakkaiden että käyntien määrä kasvoi vuodesta 2015 noin kolmanneksen.

”Palveluiden käytön lisääntyminen viime vuosina voi heijastella toisaalta nuorten kasvanutta kuormittumista ja stressiä, toisaalta mielenterveyspalveluiden käyttöön liittyvien asenteiden muutosta. Lisäksi perustasolla tuen ja hoidon tarve tunnistetaan aiempaa paremmin, minkä ansiosta hoitoonkin hakeudutaan useammin”, kertoo THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.

Selvityksen mukaan mielenterveysperusteiset tutkimus- ja hoitokäynnit yleistyvät nuoruusiässä ja ovat yleisimpiä 18–22-vuotiailla.

”Ihmissuhteisiin, opintoihin, työelämään siirtymiseen ja toimeentuloon liittyvät huolet, erilaiset globaalit uhat ja yleinen epävarmuus tulevaisuudesta kuormittavat erityisesti aikuistumisen kynnyksellä olevia nuoria ja nuoria aikuisia, jotka samanaikaisesti tekevät niihin liittyviä koko aikuiselämäänsä vaikuttavia valintoja. Vuoden 2020 luvuissa näkyy myös pandemia-ajan eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden tuoma stressi”, Aalto-Setälä kertoo.

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollosta

Mielenterveyspalveluiden hoitopolku alkaa perusterveydenhuollosta. Perusterveydenhuollosta hoito jatkuu tarvittaessa psykiatrian erikoisaloille erikoissairaanhoitoon.

Määrällisesti perusterveydenhuollossa oli vuonna 2020 enemmän mielenterveysperusteisia asiakkaita kuin erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon käyntimäärät olivat kuitenkin kokonaisuudessaan ja asiakaskohtaisesti perusterveydenhuoltoa suuremmat.

Selvitys kattaa vain osan lasten ja nuorten mielenterveystyöstä

Selvityksessä on huomioitu vain ne julkisen terveydenhuollon käynnit, joista on tehty jokin erityisesti mielenterveysperusteiseen tutkimukseen tai hoitoon liittyvä käyntisyyn kirjaus.
Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty muun muassa koulun oppilashuollon ja perheneuvoloiden tarjoama tuki, terveydenhuollon ostopalvelut ja Kelan järjestämät kuntoutuskäynnit.

”Kaikkiaan lapsilla ja nuorilla oli mielenterveysperusteisia tutkimus- ja hoitokäyntejä vuonna 2020 varmasti enemmän kuin selvitykseen poimitut 1,2 miljoonaa. Selvitys kuitenkin mahdollistaa sen, että pystymme seuraamaan hoitokäyntien määrän kehitystä tietyin mittarein”, sanoo THL:n erikoisasiantuntija Martta Forsell.

Alueiden vastattava lasten ja nuorten tarpeisiin – tietoa palveluiden käytöstä tarvitaan lisää

Uudessa selvityksessä tarkastellaan ensimmäistä kertaa mielenterveyteen liittyvien käyntien toteutumista terveydenhuollon omien kirjausten perusteella. Tällaista tietoa tarvitaan niin alueellisen kuin valtakunnallisen palveluiden kehittämisen tueksi.

Selvityksessä on tarkasteltu lasten ja nuorten mielenterveysperusteisten tutkimus- ja hoitokäyntien toteutumista myös hyvinvointialueittain. Uudet hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alussa. Tilastot tarjoavat niille työkalun toiminnan kehittämiseen ja seurantaan.

”Mitä luotettavammin toimintoja tilastoidaan, sitä paremman työkalun alueet saavat lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen”, Forsell kannustaa.

”Uskon, että alueilla ymmärretään yhtenäisten kirjaamiskäytäntöjen merkitys. Toivottavasti uudet organisaatiot tukevat työntekijöiden kirjaamista myös konkreettisesti esimerkiksi tietojärjestelmiä ja tietojohtamista kehittämällä”, hän jatkaa.

Lähde

Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2020

Lisätietoja

Martta Forsell
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7974
etunimi.sukunimi@thl.fi

Terhi Aalto-Setälä
ylilääkäri
puh. 029 524 7437
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Ennakkotieto THL:n suosituksesta: neljännet koronarokotukset laajenevat loppukesästä6.7.2022 10:17:26 EEST | Tiedote

THL aikoo suositella koronarokotusten neljänsien annosten laajentamista loppukesästä. Kyseessä on ennakkoarvio, ja tarkennettu lopullinen suositus valmistuu viimeistään elokuun alussa. Ennakkotiedon avulla kunnat ehtivät valmistautua rokotusten antamiseen. THL:n tämänhetkisen arvion mukaan kolmen rokotteen sarjan jälkeen tehosterokotuksia annettaisiin seuraavasti: 15.8. alkaen kaikille 65 vuotta täyttäneille 1.9. alkaen kaikille 60 vuotta täyttäneille 1.9. alkaen kaikille 12–59-vuotiaille, jotka kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin. Suositus tulee perustumaan ajantasaiseen lääketieteelliseen ja epidemiologiseen arvioon. ”Koronaepidemia hyvin todennäköisesti kiihtyy syksyllä. Lisäksi vanhempien ikäryhmien sekä riskiryhmiin kuuluvien suoja vakavaa koronatautia vastaa alkaa hitaasti hiipua. Tämänhetkisen tiedon valossa neljänsien annosten laajentaminen loppukesästä on perusteltua”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. ”Nuoremmilla vakava koronatauti on harvinainen, ja heillä k

Matkustamiseen liittyvät koronatoimet päättyvät Suomen rajoilla – 1.7. alkaen rajoilla ei tarvitse esittää todistuksia tai käydä testeissä30.6.2022 09:52:06 EEST | Tiedote

Koronapandemiaan liittyvät terveysturvallisuustoimet Suomen rajanylityspisteillä päättyvät. Perjantaista 1.7. lähtien matkustajien ei enää tarvitse esittää koronarokotuksiin tai sairastettuun tautiin liittyviä todistuksia maahan tultaessa eikä käydä koronatestissä. Koronaan liittyvien terveysturvallisuustoimien päättymien koskee sekä Suomen sisä- että ulkorajoja. Sisäraja tarkoittaa Suomen ja muun EU- tai Schengen-alueen välistä rajaa ja ulkoraja Suomen ja EU- tai Schengen-alueen ulkopuolisen alueen rajaa. Terveystoimet sisärajoilla perustuivat tartuntatautilain pykäliin, joiden voimassaolo päättyy 30.6. Pykälien voimassaoloa ei enää jatketa, sillä niillä ei enää ole merkitystä koronapandemian leviämisen ehkäisyssä. Myös ulkorajojen koronarajoitukset päättyvät. Ulkorajoja koskevat kuitenkin tavanomaiset maahantulorajoitukset, jotka tulee tarkistaa rajavartiolaitoksen verkkosivuilta. Rajavartiolaitoksen koronaneuvontapuhelin kansalaisille sulkeutuu 15.7. Vaikka terveysturvallisuustoimet

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme