Lähes joka viides odottaja sairastuu raskausdiabetekseen – elintapaohjauksen vaikuttavuudessa on geneettisiä eroja
Suurin sairastumisriski on normaalipainoisilla ja lievästi ylipainoisilla naisilla, joilla on aiemmin ollut raskausdiabetes, osoittaa väitöstutkimus.
Lähes joka viidennellä raskaana olevalla suomalaisnaisella todetaan raskausdiabetes. Sairaus on yleistynyt ylipainon ja lihavuuden yleistymisen ja synnyttäjien ikääntymisen takia.
Raskausdiabetes voi hoidosta huolimatta vaikuttaa epäsuotuisasti raskauden kulkuun sekä äidin ja lapsen tulevaan terveyteen. Lyhyen aikavälin riskejä ovat sikiön liikakasvu, keisarileikkauksen tarve, synnytystraumat ja vastasyntyneen hypoglykemia. Pitkän aikavälin haittoja ovat muun muassa äidin ja lapsen suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä jälkeläisen ylipainon riski aikuisiässä.
Osalla naisista on geneettinen alttius sairastua raskausdiabetekseen. LL Nora Grotenfelt havaitsi väitöstutkimuksessaan, että myös raskausdiabeteksen ehkäisyyn tähtäävän elämäntapaohjauksen vaikuttavuudessa on geneettistä vaihtelua.
Suuren sairastumisriskin ryhmälle suunnattu elintapainterventio ei vaikuttanut jälkeläisten terveyteen niin suotuisasti kuin oletettiin. Kun osallistujat jaettiin ryhmiin geneettisen vaihtelun mukaan, intervention vaikutuksessa ilmeni eroja. Interventio laski sairauden ilmaantuvuutta vain niillä naisilla, joilla ei ollut tiettyjä riskialleeleja.
Tutkimuksessa suurin sairastumisriski oli normaalipainoisilla ja lievästi ylipainoisilla naisilla, joilla oli aiemmin ollut raskausdiabetes. Diabetekseen liittyvät vasta-aineet ja erot raskausajan painonlisäyksessä eivät selittäneet tulosta.
– Odottajan terveelliset elämäntavat ovat edelleen erittäin tärkeitä sikiön terveyttä ajatellen. Tämä ei rajoitu pelkästään raskausaikaan. Elämäntavat olisi hyvä saada kuntoon hyvissä ajoin ennen suunniteltua raskautta, Nora Grotenfelt sanoo.
– Toivoisin, että poliittisten päätösten avulla yhteiskuntamme suosisi terveellisiä valintoja nykyistä tehokkaammin, ja että myös tulevat isät näkisivät kirkkaammin oman roolinsa koko perheen elämäntapojen vaikuttajina.
Väitöskirjassa hyödynnettiin RADIEL (Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy) -tutkimuksen aineistoa vuosilta 2004–2008. Aineistossa oli 720 naista, jotka satunnaistettiin elintapainterventioryhmään tai kontrolliryhmään.
Elintapainterventiossa annettiin yksilöllistä ravinto- ja liikuntaneuvontaa raskauden aikana ja osalle myös ennen raskautta. Seurantatutkimus tehtiin viiden vuoden kuluttua.
LL Nora Grotenfelt väittelee 30.8.2019 klo 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The heterogeneity of Gestational Diabetes among high-risk women, and the effects of lifestyle intervention on the long-term health of the offspring". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Arppeanum, Snellmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Peter Damm, University of Copenhagen, ja kustoksena on professori Johan Eriksson. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/303282
Väittelijän yhteystiedot:
*****************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Forskarna vill höra om dina mardrömmar24.1.2020 09:47:06 EET | Tiedote
Mardrömmarna en del av vårt kulturarv så konstigt som det kan låta, och därför undersöks de vid Helsingfors universitet inom projektet Nordliga mardrömmar. Projektet har för avsikt att ta reda på om det finns likheter eller olikheter mellan moderna mardrömmar och de onda drömmar som människorna hade för flera århundraden sedan.
Tutkijat haluavat kuulla painajaisistasi24.1.2020 09:46:01 EET | Tiedote
Painajaiset ovat kulttuuriperintöämme niin kummalliselta kuin se voi kuulostaakin, ja siksi Helsingin yliopiston Pohjoiset painajaiset -hanke tutkii niitä keskiajalta tähän päivään. Hanke pyrkii selvittämään, millaisia ovat nykyihmisten pahat unet ja onko niissä yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia satoja vuosia sitten eläneiden ihmisten painajaiskokemuksiin.
Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuus haastaa kristillistä teologiaa23.1.2020 10:20:28 EET | Tiedote
Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Kysymys Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta kiehtoo niin fiktiossa kuin tiedemaailmassa. Uskonnonfilosofian väitöstutkimus valottaa modernin teologisen tutkimuksen suhtautumista kosmiseen evoluutioon ja Maan ulkopuolisen elämän kohtaamiseen.
Geneettiset tekijät yhdistettiin vakaviin alkoholihaittoihin suomalaisaineistossa23.1.2020 09:59:00 EET | Tiedote
Laaja suomalainen tutkimus osoittaa, että alkoholista johtuvia vakavia terveyshaittoja on selvästi useammin niillä henkilöillä, joiden perinnöllinen riski runsaaseen alkoholin käyttöön on suuri. Yksilöiden väliset geneettiset erot selittävät kuitenkin vain pienen osan alkoholinkulutuksesta.
LunchBunch – Kuinka kouluruokailu selättää ilmastokriisin? Kutsu medialle pe 31.1. klo 9-11 Tiedekulma22.1.2020 14:30:41 EET | Kutsu
Ruusuvuoren koulu, Helsinki Think Company ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus etsivät vastausta yhdessä asiantuntijajoukon kanssa.
Kodin pelikasvatuksen tulee perustua ymmärrykseen, ei rajoittamiseen22.1.2020 08:01:22 EET | Tiedote
Nuoren digitaalisen pelaamisen käsittely vaatii kasvattajalta perehtymistä nuoren elämään ja harrastukseen. Väitöstutkija Mikko Meriläinen peräänkuuluttaa pelisivistystä ja nuorten pelaajien kuuntelemista. Yksittäisiä tilanteita tärkeämpi on kasvatuksen kokonaisuus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme